[H-verkko] Turku, Väitös: Päättäväiset porvarskat. Turun johtavan porvariston toimijuus vuosina 1623-1670

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Väitös: Päättäväiset porvarskat. Turun johtavan porvariston toimijuus
vuosina 1623-1670

Turku
14.5.2016 klo 12:15
---------------------------------------------------------

Filosofian maisteri Veli Pekka Toropainen esittää väitöskirjansa
Päättäväiset porvarskat. Turun johtavan porvariston toimijuus vuosina
1623-1670 julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 14.5.2016
klo 12.15 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku). 

Vastaväittäjänä toimii professori Marko Lamberg (Tukholman yliopisto,
Ruotsi) ja kustoksena professori Kirsi Vainio-Korhonen. Tilaisuus on
suomenkielinen.

***

Tiivistelmä

Turun 1600-luvun johtavan porvariston naiset toimivat aktiivisesti ja
päättäväisesti omiin ja perheensä etuihin liittyvissä asioissa. He
jatkoivat jo keskiajalla alkanutta traditiota, jossa myös porvarisvaimojen
taloudellisen toiminnan merkitys korostui. He eivät kuitenkaan olleet
perheestään, suvustaan tai Turun paikallisyhteisöstä erillään olevia
yksilöitä, vaan tärkeä osa niitä. Siksi heidän toimijuuttaan ei voi eikä
tule erottaa aikakautensa ja yhteisönsä kontekstista.


Johtavan porvariston naiset ajoivat asioitaan Turun kaupungin oikeusasteissa
kaikissa kolmessa siviilisäädyssä, naimattomina tyttärinä, aviovaimoina ja
leskinä, aktiivisimmat heistä elämänsä aikana yli sata kertaa. Verrattuna
muihin saman ajanjakson kaupunkeihin naimattomaksi jääneet turkulaiset
porvaristyttäret esiintyivät korostuneen aktiivisesti valvomassa taloudellisia
etujaan. Heidän toimintansa hyväksyttiin silloin, kun se ei ylittänyt
porvariyhteisön sovinnaisuuden rajoja, joita he pyrkivät koettelemaan
parantaakseen talouttaan.


Leskinaisten oikeustoimikelpoisuus kertoo siitä, että naisia ei pidetty
vaimoinakaan lähtökohtaisesti kyvyttöminä hoitamaan perheen asioita, vaan
ainoastaan velvollisina alistumaan miehensä edusmiehisyyteen ja
määräysvaltaan tämän eläessä. Talouden pää oli yleensä mies ja hänen
velvollisuutenaan oli ajaa perheensä asioita. Siksi aviovaimot esiintyvät
oikeudessa siviilisäädyistä harvimmin. Leskillä oli puolestaan oikeus hoitaa
itse omaisuuttaan. Tämä tarkoitti myös velvollisuutta valvoa lasten
perintöä.


Turun johtava porvaristo koostui joistakin kymmenistä perheistä, joista suurin
osa oli 1600-loppupuolelle tultaessa muodostanut avioliittojen kautta laajan
sukulaisverkoston. Tätä verkostoa ei olisi voinut syntyä ilman
porvarisnaisia, joiden avioliitot mahdollistivat omaisuuden siirtämisen uusille
yrittäjille. Vaikka sukulaisuussuhteet olivat tärkeitä kaupankäynnissä,
kokivat naiset ne myös uhkaksi itselleen. Sukulaismiehet pyrkivät usein
saamaan naisten omaisuutta käyttöönsä vetoamalla näiden heikkoon kykyyn
hallita omaisuutta. Porvarisnaiset kuitenkin puolustautuivat tällaisissa
tilanteissa voimakkaasti ja hakivat turvaa porvariyhteisöä edustaneelta
raadilta. He osasivat vedota asemaansa yhteisön jäseninä ja saivat yleensä
raadin ja porvariyhteisön tuen.


Aviomiehen kuoltua porvarisnaisen oli päätettävä, jatkoiko hän miehensä
liiketoimintaa vai hankkiko hän elantonsa jollain muulla tavalla. Monet lesket
järjestelivät taloudellisia asioitaan heti miehensä kuoltua ja jäivät
sitten elämään esimerkiksi kaupunkitalonsa, maatilojensa ja pääomansa
turvin. Osa naisista jatkoi yrittäjyyttä pienimuotoisesti esimerkiksi
lainaamalla rahaa korkoa vastaan tai panemalla olutta. Muutamat johtavan
porvariston naiset jatkoivat kuitenkin laajaa taloudellista toimintaa
vuosikausia. Heidän menestyksensä osoittaa, että he olivat saaneet jo
kotonaan perusteellisen koulutuksen porvarisammattiin. He olivat myös toimineet
miehensä kumppaneina yrityksen toiminnassa, joten heillä oli hyvät
edellytykset itsenäiseen asioiden hoitamiseen. Saamansa koulutuksen turvin
porvarisnaiset siirsivät osaamisensa myös lapsilleen.


---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/