[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Kansainvälisen tiedejulkaisemisen kiemurat tutuiksi

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Anna Oja <annatuulikkioja at gmail.com> FM, kulttuurihistorian jatko-opiskelija,
Turun yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Hjelm, Titus: Globaalisti akateeminen. Vastapaino, 2016. 183 sivua.


Kansainvälisen tiedejulkaisemisen kiemurat tutuiksi
---------------------------------------------------------

Titus Hjelmin teos Globaalisti akateeminen on tiivis tiukasti aiheeseensa
keskittyvä tietopaketti. Alle 200-sivuinen nide on ennen kaikkea käsikirja
kansainvälisten julkaisujen tuottamiseen – ja siten tiedemaailmassa
menestymiseen.

 

Globaalisti akateeminen on varsin käytännönläheinen tieteellisen
julkaisemisen opas, joka käsittelee akateemisten artikkelien ja kirjojen
julkaisemista. Tiedemaailmassa vallitsevat käytännöt saattavatkin olla
monille aloitteleville tutkijoille vieraita. Tämän kaltaisille oppaille on
siis tilausta, semminkin kun monen tutkijan perinteisesti pitänyt oppia nämä
asiat kantapään kautta taikka vertaisilta ja ohjaajilta varovaisesti
kyselemällä. Kuten Hjelm itsekin mainitsee, kirja ei ole tieteellisen
kirjoittamisen opas, vaan se keskittyy nimenomaan julkaisuprosessin kiemuroihin
ja sudenkuoppiinkin. Kirjoittaja käy läpi monia asioita hyvinkin
yksityiskohtaisesti. Selkeä rajaus on yksi teoksen vahvuuksista. 



Yleisön tuntemisesta kirjan esittelytekstien laatimiseen

Teoksen avaa luku, jonka nimi kehottaa oman yleisönsä tuntemiseen. Teksti
ohjaa pohtimaan sitä, kenelle, millaiselle yleisölle itse asiassa oikein
onkaan kirjoittamassa. Tämä seikka lukeutuukin olennaisimpiin tieteelliseen
kirjoittamiseen ja julkaisemiseen liittyviin seikkoihin. Hjelm huomauttaa
valtaosan artikkelien hylkäyspäätöksistä itse asiassa johtuvan siitä,
että tekstiä on tarjottu vääränlaiseen lehteen. Vaikka oma artikkeli kuinka
ratkaisisi maailman energiaongelmat, sitä ei julkaista keskiajan historiaa
käsittelevässä lehdessä, kuten Hjelm humoristisesti havainnollistaa. Myös
kirjojen tapauksessa yleisönsä tunteminen on tärkeää. Ja asia –
millaiselle yleisölle kirja on suunnattu – on tärkeää kirjoittaa auki
julkaisuehdotuksessa. 

Myös kysymys kielestä on tärkeä: kirjoittaako suomeksi tai englanniksi.
Vaikka englanniksi kirjoittavan potentiaalinen yleisö on monin verroin suurempi
kuin suomenkielistä tekstiä laativan, saattaa suomi silti toisinaan olla
parempi valinta. Esimerkkinä Hjelm käyttää omaa väitöskirjaansa:
saatananpalvontaa suomalaisessa mediassa ja yhteiskunnassa käsittelevän
väitöskirjan houkutusarvo olisi ulkomailla todennäköisesti ollut pieni,
mistä syystä se olikin parempi kirjoittaa suomeksi.

Toisessa luvussa käsitellään tutkimusartikkelien julkaisua kansainvälisissä
tieteellisissä lehdissä. Hjelm toteaa tutkimusartikkelien olevan keskeisin
akateemisin julkaisumuoto, vaikkakin tietyillä (lähinnä humanistisilla ja
yhteiskuntatieteellisillä) aloilla kirjat ovatkin pitäneet pintansa. Hjelm
avaa kattavasti artikkelijulkaisun prosessia artikkelin lähettämisestä aina
sen julkaisemiseen saakka. Lisäksi teos esittelee myös artikkelien genrejä.
Hjelm mainitsee, että jakoa referoituihin ja ei-referoituihin artikkeleihin
pidetään yleensä tärkeimpänä, mutta käy tosiaankin genrejä läpi myös
tarkemmin. Hjelm pohtii myös sitä, millaisia ovat ne artikkelit, jotka lopulta
julkaistaan sekä toisaalta ne, jotka jäävät pöytälaatikkoon. Kaikkea
mahdollista aiheeseen liittyvää ei kannata pyrkiä sanomaan yhdessä ainoassa
artikkelissa, eikä perfektionismi suinkaan aina johda parhaaseen mahdolliseen
lopputulokseen. Artikkelin järkevä rajaaminen ja toisaalta valmius sen
muokkaamiseen johtavat usein myöskin sen julkaisemiseen. 

Kolmas luku käsittelee kirjaehdotuksen prosessia sekä tiedekustantamisen eri
genrejä. Lukija saa tietää, mikä on ”hit list” ja millaiset ovat
kustantajan neuvottelut. Entä miten artikkelikokoelmat eroavat kurssikirjoista?
Neljännessä luvussa Hjelm käsittelee julkaisuehdotuksen rakennetta
yksityiskohtaisesti. Kelvollinen julkaisuehdotus on erittäin tärkeä, korostaa
Hjelm korostamasta päästyään.

Viides luku paneutuu kustannussopimusten kiemuroihin. Niihinkin liittyy
tiettyjä seikkoja, jotka on hyvä tuntea ja ottaa huomioon. Kuudennessa luvussa
valotetaan akateemisten kirjojen ja artikkelien tuotantoprosessia. Teksti
perehdyttää yhtä lailla kirjan (tai artikkelin) korjauslukuun kuin kannen
suunnitteluun ja esittelytekstien laatimiseenkin. Seitsemäs luku kertoo
tiedottamisesta ja markkinoinnista, kahdeksas puolestaan käsittelee
kansainvälisen julkaisemisen merkitystä akateemisella uralla sekä sitä,
miten julkaisujen tuottamisessa on mahdollista onnistua.

Ei julkaisutalouden kritiikkiä, vaan käytännönläheinen opas

Kritiikkiä nykyisen tiedemaailman "julkaisutaloutta" kohtaan teos ei esitä.
Itse näen tämän ennen kaikkea teoksen vahvuutena. Esimerkiksi teosta Julkaise
tai tuhoudu on mahdollista kritisoida kysymällä, onko se tarkoitettu nykyisten
tiedemaailman käytäntöjen kritiikiksi vai oppaaksi tässä maailmassa
selviämiseen. Saman kirjan saattaa olla vaikeaa olla sujuvasti molempia.
Hjelmin teos ei, kuten mainittua, tällaisesta ongelmasta kärsi. Kyse ei toki
ole siitä, etteivätkö monet tiedemaailman käytännöt (eikä vähiten ns.
tulosvastuullisuus) ansaitsisi arvostelua. Sitä ei vain tarvitse tehdä saman
teoksen puitteissa, joka ohjaa toimimaan tiedemaailmassa sellaisena kuin se
tällä hetkellä on.

Hjelm opastaa tutkijakollegoitaan akateemisen (kansainvälisen) julkaisemisen
kiemuroihin todellakin hyvin käytännönläheisesti, "kädestä pitäen". Itse
olen aloittanut jatko-opintoni vajaat pari vuotta sitten. Olen siis aivan
tutkijanurani alkutaipaleella. Vaikka Hjelmin teos käsitteleekin nimenomaan
kansainvälistä julkaisemista, se toimii myös mainiona oppaana julkaisemiseen
ylipäätään. Julkaisuja ja julkaisemista koskeva informaatio on tyypillisesti
kulkenut tutkijoiden keskuudessa tavallaan "hiljaisena tietona", vaikka aiheesta
on toki kirjoitettu joitakin oppaitakin. Tieto on silti usein pitänyt omaksua
kokeneemmilta kyselemällä, monesti kantapään kauttakin. Globaalisti
akateeminen lienee erityisen hyödyllinen kirja niille, joiden kokemus
kansainvälisestä julkaisemisesta (ja julkaisemisesta ylipäätään) on vielä
vähäinen. Koen itsekin kuuluvani Hjelmin teoksen keskeiseen kohdeyleisöön.

Teos on tyyliltään realistisen kannustava ja kuivakan humoristinen.
Kriittisesti toki voisi suhtautua siihen, että Hjelmin mukaan menestyneen
kirjan tai artikkelin voi julkaista "kuka tahansa, jolla on hyvä englannin
kielen taito ja joka tuntee kansainvälisen tiedekustantamisen kentän".
Todellisuudessa asia ei liene aivan näin yksinkertainen, vaikka Hjelmin
toteamus siitä, että käsikirjoitukset ovat kustantamoille (ja artikkelit
lehdille) hyvin tärkeitä, onkin sinänsä tietysti täysin totta. Toisaalta
tämän teoksen lukijat lienevät joka tapauksessa sellaisia, että
kansainvälisen artikkelin julkaiseminen on heille realistinen tavoite. On
hyvinkin paikallaan purkaa sitä mystifiointia, joka "kv-artikkeleihin" (ja toki
osin kirjoihinkin) edelleen akateemisessa maailmassa liittyy.

Teos ei, kuten mainittua, juurikaan käsittele itse kirjoittamista ja siihen
liittyviä ongelmia. Lähtöoletuksena tuntuu olevan, että tämän teoksen
lukijoilta tekstiä todellakin syntyy. Aihetta vain sivutaan hieman: Hjelm
esimerkiksi kehottaa tekemään kirjoittamisesta rutiinin. Tieteellisen
kirjoittamisen haasteisiin ja pulmiin on joka tapauksessa aivan omat oppaansa
(kuten esimerkiksi Kimmo Svinhufvudin  ja Carol Kiriakosin mainio
Tohtoritakuu), eikä aiheeseen tästä syystä ole tällaisessa teoksessa
tarpeenkaan syventyä. Sen sijaan Globaalisti akateeminen keskittyy omaan
tarkkaan rajattuun aiheeseensa: kansainväliseen julkaisemiseen ja sen
käytäntöihin. Kaiken kaikkiaan kirja onkin kuin tasokas pro gradu -tutkielma:
hyvin rajattu, loogisesti etenevä ja käsittelee sitä mitä lupaakin!

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/