[H-verkko] Oulu, Väitös: "Toiset rakastavat, toiset vihaavat." : Ilmari Kiannon tuotannon julkinen reseptio Suomessa

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Väitös: "Toiset rakastavat, toiset vihaavat." : Ilmari Kiannon tuotannon
julkinen reseptio Suomessa

Oulu
27.11.2015 klo 12:00
---------------------------------------------------------

Väittelijä: Filosofian maisteri Helena Hyöty

Tiedekunta ja laitos: Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta,
kirjallisuus

0294 480 000

Oppiain: Kirjallisuus

Väitöstilaisuus: 27.11.2015 klo 12:00

Väitöstilaisuuden paikka: Linnanmaa, Keckmaninsali (HU106)

Aihe: "Toiset rakastavat, toiset vihaavat." Ilmari Kiannon tuotannon julkinen
reseptio Suomessa

Vastaväittäjä: Filosofian tohtori Elsi Hyttinen, Turun yliopisto

Kustos: Yliopistonlehtori Pekka Kuusisto, Oulun yliopisto

***

Kirjallisuutemme kiistelty ”kauhukakara” Kianto jakoi lukijoiden mielipiteet

Väitöskirja käsittelee Ilmari Kiannon (1874–1970) tuotannon vastaanottoa ja
tutkimusta yli sadan vuoden ajalta ja nivoo Kiannon tuotannon aikansa
taiteellisiin ja aatteellisiin virtauksiin ja tapahtumiin. Väitöstutkimus on
ensimmäinen Kiannon tuotannosta tehty ja täydentää Kiannon tuotannosta
kirjallisuushistoriassa ja tutkimuksessa muovautunutta kuvaa, joka pohjautuu
kirjallisuuden kaanoniin nousseisiin Punaiseen viivaan (1909) ja Ryysyrannan
Jooseppiin (1924). Käsitellyiksi tulevat Kiannon lyriikka, seksuaalimoraalia,
kristinuskoa, torpparilaitosta, Vienan Karjalaa, sisällissotaa ja
köyhälistöä käsittelevien teosten kontekstuaalinen tausta ja vastaanotto.
Tutkimuksessa korostuvat Kiannon teosten yhteiskunnalliset, uskontokriittiset,
moraaliset ja poliittiset yhtymäkohdat aikansa polttaviin ja ongelmallisiin
kysymyksiin ja kritiikin suhtautuminen Kiannon teosten avauksiin.

Väitöskirja esittelee Kiannon merkittävänä ja räväkkänä
yhteiskunnallisena keskustelijana, joka joutui usein myös sensuurin hampaisiin
jumalanpilkkasyytteitä myöten. Rintamalinjat Kiannon teosten
aikalaisvastaanotossa jakaantuivat usein sanomalehtien ja lukijoiden poliittisen
suuntautumisen mukaan, tosin suomenkielinen yleisö suosi yksimielisesti Kiannon
ruotsinkielistä virkamieskuntaa pöyhiviä tekstejä, joissa Kianto syyttää
ruotsinkielistä valtaeliittiä suomenkielisten ylimielisestä kohtelusta ja
sorrosta.

Työväenluokan lukijoiden suosioon pappissäätyyn syntynyt ja filosofian
maisteriksi opiskellut Kianto nousi teoksellaan Pyhä viha (1908), jossa Kianto
hyökkää oikeasta kristinuskosta erkaantunutta laitoskirkkoa ja leipäpappeja
vastaan. Kiannon asettuminen sisällissodan aikana näyttävästi valkoisten
puolelle sotarunojen ja kiihotusartikkelien kirjoittajana katkaisi kuitenkin
välit vasemmistoon kertaheitolla ja merkitsi suuren lukijakunnan menetystä.

Kiannon jo syksyllä 1918 valmistunut sisällissodan aikaiseen rintamalla
matkusteluun perustuva sodanvastainen Elämän ja kuoleman kentältä -teos
olisi laimentanut Kiannon saamaa ja myöhemminkin ahkerasti vasemmiston toimesta
levitettyä lahtari-mainetta, jos teos olisi päässyt heti julkisuuteen.
Kustantajat eivät kuitenkaan uskaltaneet julkaista teosta oikeusjuttujen
pelossa, koska teos sisältää voittaneelle valkoiselle puolelle arkaa
materiaalia ja teos julkaistiin vasta v. 1928.

Kiannon talvisodan alussa tekemä hätävarjelutoimenpide, venäjänkielinen
sikarilaatikkoon kirjoitettu viesti Turjanlinna-kotinsa säästymiseksi tuholta,
johti puolen vuoden mittaiseen kuritushuonetuomioon sotapetoksen yrityksestä.
Tuomio oli Kiannon elämän ja kirjailijamaineen kannalta musertava ja johti
Kiannon laajamittaiseen hyljeksintään ja erottamiseen mm. Kirjailijaliitosta,
jonka perustaja- ja kunniajäsen Kianto oli. Väitöstutkimus osoittaa, että
Kiannon saama tuomio on myöhemmin nähty ylintä sodanjohtoa myöten
hätiköitynä ja sotahysterian aiheuttamana ylilyöntinä. Kiannon
kunnianpalautuksen voidaan katsoa alkaneen v. 1950, jolloin Kiannolle
myönnettiin arvostettu Aleksis Kivi -palkinto elämäntyöstään suomalaisen
kirjallisuuden hyväksi.

Väitöskirja kokotekstinä:

http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-0962-3


---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/