[H-verkko] Tampere, Väitös: Nutturat löystymässä. Kirjavalinnan liberalisoituminen Suomen yleisissä kirjastoissa 1960- ja 1970-luvuilla

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Väitös: Nutturat löystymässä. Kirjavalinnan liberalisoituminen Suomen
yleisissä kirjastoissa 1960- ja 1970-luvuilla

Tampere, Kanslerinrinne 1
12.6.2015
---------------------------------------------------------

YTM Outi Vuorenrinteen informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja

Nutturat löystymässä. Kirjavalinnan liberalisoituminen Suomen yleisissä
kirjastoissa 1960- ja 1970-luvuilla (The buns of hair loosening. Liberalization
of book selection in Finnish public libraries in the 1960’s and 1970’s)

tarkastetaan 12.6.2015 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen
luentosalissa 1096, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on ylikirjastonhoitaja, professori Kai Ekholm
(Kansalliskirjasto). Kustoksena toimii dosentti, yliopistonlehtori Ilkka
Mäkinen.

Kirjavalinnan liberalisoituminen Suomen yleisissä kirjastoissa 1960- ja
1970-luvuilla

Tutkimuksessa seurataan tasa-arvoajatusten, tasavertaisen ihmiskäsityksen ja
palvelulaitosfunktion ilmenemisen kautta asenteiden  muutosta ja vapautumista
yleisten kirjastojen kirjavalintaan vaikuttavien eri toimijoiden osalta ja
sitä, miten tämä muutos tuli mahdolliseksi. Tutkittavana ilmiönä on
yhteiskunnallinen muutosprosessi Suomessa 1960- ja 1970-luvuilla ja
kirjastolaitoksen rooli siinä. Kirjavalinnan liberalisoituminen oli osa
laajempaa suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointivaltiokehitystä, jossa  myös
eri yhteiskuntaluokkien kulttuuri tasoittui ja yhtenäistyi. Tutkimus kytkee
kirjastojen kirjavalinnan muutosprosessin yleiseen kirjastotoimeen
historiallisesti, ideologisesti ja toiminnallisesti läheisesti liittyvien
sektoreiden koulutoimen, joka muuttui rinnakkaiskoulujärjestelmästä
peruskoulujärjestelmäksi, ja vapaan kansansivistystyön, joka muuttui osin
aikuiskoulutukseksi, muutosprosesseihin sekä populaarikulttuurin
muutosprosessiin, jossa ala-arvoisena pidetystä kulttuurilajista tuli yleisesti
hyväksytty kulttuurilaji, jonka sivuuttamista yleisen kirjaston kirjavalinnassa
oli enää vaikea perustella. Tutkimuksessa tarkastellaan näiden sektoreiden 
julkista diskurssia ja siinä esiintyviä tasa-arvoajatuksia ja tasavertaista
ihmiskäsitystä.

YM Outi Vuorenrinteen tutkimuksessa  tarkastelun kohteena ovat ylimmän
kirjastotoimen sekä kirjastoalan epävirallisten toimijoiden eli
kirjastonhoitajakunnan kirjavalintaperiaatteet ja niiden liberalisoituminen
julkisessa diskurssissa ja käytännön kirjavalintatyössä. Ylimpään
kirjastotoimeen on luettu kuuluviksi Valtion kirjastotoimisto,
kirjastontarkastajat, vuoden 1950 kirjastokomitea ja vuoden 1973 kirjastokomitea
ja niiden mietinnöt sekä vuoden 1928 kansankirjastolaki ja -asetus ja vuoden
1961 kirjastolaki ja -asetus sekä niistä käydyt eduskuntakeskustelut. 
Lähdeaineistona ovat arkistoaineistot. Kirjastoneuvos Helle Kannilan
merkittävä asema yleisessä kirjastotoimessa antoi aihetta hänen
kirjavalintanäkemystensä tarkasteluun  tässäkin tutkimuksessa lähteinä
hänen kirjoituksensa Kirjastolehdessä sekä teoksensa Kirjanvalinnan ongelmia
vuodelta 1967.  Ylimmän kirjastotoimen julkaiseman Arvostelevan kirjaluettelon
kirja-arvostelut on käsitelty omana kokonaisuutenaan.  Kirjastoalan
epävirallisten toimijoiden eli pääasiassa kirjastonhoitajakunnan
kirjavalintakäsityksiä tutkittiin Kirjastolehden ja kymmenen yleisen kirjaston
henkilökuntalehden kirjoitusten diskurssin kautta.  Tutkimuksessa
tarkastellaan yleisen kirjastolaitoksen kehittymistä diskurssissa
sivistyslaitoksesta palvelulaitokseksi, sillä tämä muutos on ollut
edellytyksenä kirjavalinnan liberalisoitumiselle. Samalla tarkastellaan
tasa-arvokäsityksen ja ihmiskäsityksen  muuttumista ja toteutumista tässä
palvelulaitos -konseptissa.  Aineistojen analysointimenetelmänä on
pääsääntöisesti laadullinen sisällönanalyysi, mutta Arvostelevan
kirjaluettelon kirja-arvosteluja analysoidaan sekä kvalitatiivisesti että
kvantitatiivisesti kirjallisuudentutkimuksen kirjallisuuskritiikin menetelmiä
soveltaen.

Tutkimustuloksista käy ilmi, että lähtökohtana  kirjastolaitoksen
muuttumiselle sivistyslaitoksesta palvelulaitokseksi  ja sen mahdollistama
kirjavalinnan liberalisoituminen oli se yleinen yhteiskuntapoliittinen  murros,
joka Suomessa käynnistyi 1960-luvulla. Yleisen kirjastotoimen kehityksen
kannalta tässä murroksessa keskeisimpiä tekijöitä olivat tietoisuus siitä,
että elettiin muutoksen keskellä, vuoden 1961 kirjastolaki, joka sekä
taloudellisesti että väljällä tehtävämäärittelyllään mahdollisti
muutoksen ja muista pohjoismaista saatu malli palvelulaitoskirjastosta ja sen
käytännön toteuttamisesta.

Tutkimuksessa yllättää kuitenkin se valmius, aktiivisuus, määrätietoisuus
ja tarkoituksellisuus, jolla palvelulaitoskirjastoa lähdettiin rakentamaan
erityisesti kirjastoalan epävirallisten toimijoiden kirjastodiskurssissa.

Tämän muutoksen kärkiryhmäksi nousee kirjastoalan epävirallisten
toimijoiden ryhmästä keskipolven radikaaleiksi tutkimuksessa nimetty ryhmä,
kuten Bo Carpelan, Jorma Etto, Sven Hirn ja Sirkka-Liisa Meri.  1970-luvun
alussa esiin nousee nuori kirjastonhoitajapolvi, tutkimuksessa nuoriksi
radikaaleiksi nimetyt, jotka nostavat  uudelleen esiin kirjaston
kasvatustehtävän. Ei kuitenkaan enää sivistyslaitoskirjaston
kasvatustehtävää, vaan näkemyksen kirjastolaitoksesta maailmankatsomuksen
muokkaajana.  Kirjastonhoitajakunnan enemmistö kentällä torjuu kuitenkin
kasvatustehtävän uuspuritanismina ja kannattaa jo vallalla olevaa  liberaalia
kirjavalintapolitiikkaa.
    
Yleinen kirjavalintakeskustelu on syvällistä arvokeskustelua kirjavalinnan
arvoista ja ratkaisu demokratian ja kasvatuksen vastakkainasetteluun on itse
asiassa koko kirjavalinnan liberalisointikehityksen kynnyskysymys, jossa
demokraattinen palvelulaitoskirjasto tasa-arvoisine ihmiskäsityksineen ja
monipuolisine kirjavalintoineen selviää voittajana yhteiskuntapoliittisessa
murroksessa.


---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/