[H-verkko] Turku, Väitös: New Feminisms, Gender Equality and Neoliberalism in Swedish Girl Films, 1995–2006

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Väitös: New Feminisms, Gender Equality and Neoliberalism in Swedish Girl
Films, 1995–2006

Turku
24.1.2015 klo 12:00
---------------------------------------------------------

Ruotsalaisessa tyttöelokuvassa tyttö edustaa yhteiskunnallista muutosta
(Väitös: FM Heta Mulari, 24.1.2015, kulttuurihistoria Tyttö oli
1990–2000-lukujen ruotsalaisissa tyttöelokuvissa sekä poliittinen toimija
että poliittisen agendan väline ja kohde, toteaa Turun yliopistossa
väittelevä Heta Mulari tutkimuksessaan.Uudenlaisen, nuoren ja ’coolin’
feministitytön rinnalla ruotsalaisissa tyttöelokuvissa nähdään kuvastoja
tasa-arvokasvatuksen tarpeessa olevasta tyttärestä, selviää Mularin
väitöstutkimuksesta. Tyttöjen seksuaalista häirintää ja väkivaltaa
käsittelevissä elokuvissa, kuten elokuvissa "Hip hip hora!" (Teresa Fabik,
2003) tai "Lilja 4-ever" (Lukas Moodysson, 2002), tyttö on kasvatuksen ja
huolipuheen kohde.

– Tytöllä on ristiriitainen paikka feministisessä liikkeessä ja teoriassa.
Hän edustaa lupauksia toiveikkaasta tulevaisuudesta ja uudesta
feministisukupolvesta, mutta symboloi samalla myös epävarmuutta, Mulari sanoo.

Tytöstä on aikamme yhteiskunnallisessa ja poliittisessa keskustelussa tullut
monella tavalla muutoksen symboli. Mulari lähestyy tutkimuksessa tyttöelokuvia
osana laajempaa ruotsalaista keskustelua liittyen erityisesti uusfeministiseen
liikkeeseen ja ruotsalaiseen tasa-arvoajatteluun. Hän analysoi tutkimuksessaan
tytön paikkaa viime vuosikymmenien feminismeissä ja paikantaa tarinoita, joita
esimerkiksi etniseltä ja luokkataustaltaan erilaisista tytöistä kerrotaan
osana feminististä projektia ja historiankirjoitusta.

– 1990-luvun puolivälissä tyttö nousi esiin monin eri tavoin ruotsalaisessa
mediakeskustelussa. Ruotsalaisten tyttöelokuvien teemat käsittivät muun
muassa yhteiskunnallista aktivismia, seksuaalista häirintää ja
kauneusihanteita, Mulari toteaa.

Girl power -ilmiö myötävaikutti tyttöelokuvien syntyyn

Mulari esittelee väitöskirjassaan tyttötutkimukseen ja
nuorisoelokuvatutkimukseen uuden käsitteen: ruotsalainen tyttöelokuva. Mularin
tutkimusaineistoon kuului 19 tyttöelokuvaa, joiden lisäksi hän tarkasteli
tyttöjen lehtiä, tytöille suunnattuja feministisiä opaskirjoja,
mediakasvatuksellisia aineistoja sekä elokuvien lehdistövastaanottoa.

– Poststrukturalistisen feminismin ja queer-teorian rantautuminen Ruotsiin
1990-luvun puolivälissä merkitsi retorista katkosta ja sukupolvieroa
feministisissä lehdissä, kirjallisuudessa ja elokuvissa. Nuoret feministit
astuivat esiin mediantekijöinä ja feministiset teemat nousivat uudella tavalla
osaksi yhteiskunnallista keskustelua, Mulari kuvaa.

Tyttöelokuvien syntyyn 1990-luvun puolivälissä vaikutti myös
kaupalliskulttuurinen girl power -ilmiö ja kansainvälinen teinielokuvaperinne.
Girl powerin merkitykset ja perintö ovat olleet keskeisiä viime vuosikymmenten
angloamerikkalaisessa tyttötutkimuksessa.

– Pohjoismaisessa tyttötutkimuksessa ei ole juurikaan analysoitu
nuorisoelokuvia. Tämä tarkoittaa myös sitä, että angloamerikkalaisen
mediaan keskittyvän tyttötutkimuksen keskeisiä käsitteitä ei ole juurikaan
avattu pohjoismaisessa kontekstissa, Mulari kertoo.

Mulari avaa tutkimuksessaan myös uusliberalismin yhteyttä uusfeministiseen
liikkeeseen sekä ruotsalaiseen sosiaalidemokraattiseen kansankotiin ja kysyy,
kuinka tyttö sijoittui uusliberalistisiin vapaan valinnan, kuluttamisen ja
individualismin ihanteisiin.

***

Lauantaina 24. tammikuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa
(päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Yliopistonmäki, Turku) julkisesti
tarkastettavaksi FM Heta Mularin väitöskirja ”New Feminisms, Gender Equality
and Neoliberalism in Swedish Girl Films, 1995–2006” (”Uudet feminismit,
tasa-arvo ja uusliberalismi ruotsalaisissa tyttöelokuvissa, 1995–2006”).
Virallisena vastaväittäjänä toimii Associate Professor Ulrika Dahl
Södertörnin yliopistosta Ruotsista ja kustoksena professori Hannu
Salmi Turun yliopistosta.

FM Heta Mulari on syntynyt 1981 ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2000
Tampereen klassillisesta lukiosta. Filosofian maisteriksi Mulari valmistui 2005
Turun yliopistosta, jossa hän parhaillaan toimii
tutkijana/tohtorikoulutettavana. Väitös kuuluu kulttuurihistorian alaan.

Väitöskirjan vapaakappaleita (50 kpl) voi hakea opiskelijapalveluista
(Yliopistonmäki, päärakennus, pohjakerros) keskiviikkona 14.1.2015 klo 12
alkaen. 


---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/