[H-verkko] Arvosteltavaksi: Atlasartin kirjoja sekä kansatieteen Osumia

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.

***
Mika Mäkelä:
Helsingin seutu kartoin 1930- ja 2010-luvuilla
 
Helsingin seutu kartoin käsittää voimakkaasti kasvaneen pääkaupunkiseudun, joka ulottuu radan vartta pitkin aina Järvenpäähän saakka. Maanmittauslaitoksen vanhat topografiset kartat ovat 1930- ja 1940-luvuilta. Uudet kartat perustuvat vuoden 2014 maastotietokantaan. Kartat ovat kirjan aukeamilla rinnakkain, näin on helppoa ja mielenkiintoista verrata ja tutkia muutoksia alueella. Kartat kertovat asutuksen leviämisestä ja myös alueilla sijainneista kohteista, kuten vanhoista tehtaista ja golf-kentistä. Maantieteilijä ja historioitsija FM Mika Mäkelä on kirjoittanut kunkin karttalehden alueen muutoksista. Teos sisältää myös vanhoja 1930-luvun kuvia sekä tarkat ilmakuvat Helsingistä vuodelta 1943.
***
Juha Ilonen
Toinen Helsinki – The Other Helsinki – Kortteleiden kääntöpuolen arkkitehtuuri
Umpikortteleiden sisäosat ovat tuntematon ja kuitenkin erottamaton osa Helsinkiä. Takapihojen arkkitehtuuri on syntynyt pitkän historiallisen kerrostumisen tuloksena ilman tietoisia esteettisiä pyrkimyksiä. Tilalla on koruton epäjärjestys, jota ovat säädelleet välinpitämättömyys, röyhkeys, ahneus, eriarvoisuus, kaavamainen byrokratia ja sattumanvaraisuus.
 
Kortteleiden kääntöpuolen arkkitehtuuri on parhaimmillaan voimakkaampaa ja elämyksellisempää kuin kadun puolella. Väheksytyt palomuuritkin ovat saaneet pihoilla uuden arvon väkevinä käsin muuraamisen monumentteina. Toinen Helsinki valottaa takapihojen arkkitehtuuria suurikokoisin valokuvin ja taustoittaa umpikortteleiden kehityshistorian Helsingissä.
 
Toinen Helsinki valittiin Tieto- Finlandia -ehdokkaaksi 1996, ja se huomioitiin myös Vuoden tiedekirja ja Vuoden kaunein kirja –kunniamaininnoilla. Kirjan kolmannen painoksen tekstiä on päivitetty, ja se sisältää 15 aiemmin julkaisematonta valokuvaa.
 
Juha Ilonen (s. 1959) on helsinkiläinen arkkitehti, joka tekee suunnittelutyönsä rinnalla omaehtoista tutkimustyötä Helsingin ydinkeskustan olemuksesta. Juha Ilosen Olohuone Helsinki -kartoitus (2007) osoitti kaupungin piilevien julkisten tilojen paikat ja niiden kehittämisen suuntaviivat. Kolmas Helsinki – kerroksia arjen arkkitehtuurissa (2013) toi esiin keskustan kortteleiden kerroksellisuuden niiden julkisivujen kautta.
***
Riilahden taistelu 1714
 
Tiistaina heinäkuun 27. päivä 1714 oli Hankoniemellä aamulla utuinen ja täysin tyyni sää. Osittain sen johdosta onnistui tsaari Pietari I voittamaan tuona kesäpäivänä Venäjän laivaston ensimmäisen meritaistelun. Vastustajana oli Ruotsin laivaston uusi saaristolaivasto-osasto kontra-amiraali Nils Ehrenskiöldin johdolla. Tyynen sään lisäksi Pietarin etuna oli uusi soudettava kaleerilaivasto, joka joutui Hankoniemellä ensimmäiseen tulikokeeseensa.
 
Ensimmäinen suomenkielinen teos taistelusta antaa vastuksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Oliko vetokannas (Draget) Pietarin hämäysyritys? Missä taistelu käytiin? Miksi sen paikka ei ole löytynyt? Paljonko sotilaita osallistui taisteluun? Mikä oli säätilan merkitys tapahtumille? Miksi ruotsalainen amiraali Wattrang epäonnistui tehtävässään? Mikä oli ja on ehkä edelleen Hankoniemen merkitys Suomenlahden kynnyksenä? Mikä oli Riilahden taistelun merkitys suuressa Pohjan sodassa?
 
Kirja esittää uuden version kiistan alaisesta taistelupaikasta. Taistelusta on myös ollut liikkeellä monenlaisia myyttejä. Sekä laivojen määrää, miesvahvuutta, kuolleiden ja haavoittuneiden määrää että taistelun kestoa on liioiteltu.
 
Kirjoittajat: Laura Lotta Andersson, Erkki-Sakari Harju, Marcus Hjulhammar, Alexander Ishchenko, Raoul Johnsson, Matti Klinge, Ilkka Linnakko, Mikko Meronen, Risto Pekkanen, Pekka Silvast, Lars Ericson Wolke
 
***
Russarön linnake
Russarön linnake avautui osittain siviileille kesällä 2009, ja tämä mahdollisti saarella vierailut. Teoksen kirjoittaja Pekka Silvast on toiminut Russarön oppaana vierailujen alusta saakka.
 
Russarön majakkasaari on toiminut rannikkotykistön linnakkeena vuodesta 1915 alkaen. Sitä on hallinnut eri aikoina Venäjän keisarikunta, Suomen tasavalta ja Neuvostoliitto. Teos kertoo saaren sotahistorian värikkäistä vaiheista sanoin ja kuvin. Teoksen on kirjoittanut kokenut rannikkotykistön historian tutkija VTM Pekka Silvast.
***
Osumia
Kansatieteellisiä avauksia muutoksesta, sen hallinnasta ja sopeutumisesta
Turun yliopiston kansatieteen oppiaine 2014

Osumia kuvaa muutosta, joka voi olla voimakasta ja yllättävää, arjen rakenteita ja tapoja rajusti muuttavaa. Tai muutosta, joka tapahtuu hitaasti ja vähitellen, vasta lähemmän tarkastelun kautta avautuen ja jäsentyen. Kulttuurin, ajan ja paikkojen jatkuvissa liikkeissä, globaaleissa muutoksen virroissa, saattaa olla vaikeaa hahmottaa muutoksen todellista olemusta. Kirjassa avataan niitä tekijöitä, jotka ovat muutosten alullepanijoita, pohditaan muutoksen hallittavuutta ja siihen sopeutumista.

Muutoksen käsitteen sisällöt leikkaavat kansatieteen tutkimusta laajasti ja monitahoisesti. Jokainen artikkeli pyrkii hahmottamaan muutosta omassa tutkimuskontekstissaan. Kirjoittajat ovat Turun yliopiston kansatieteen tutkijoita, joiden äänten kautta kirjassa avautuu kansatieteen ajankohtainen tutkimuskenttä. Kirjan eri teemakokonaisuudet, "tulevaisuus ja paikallisuus", "ympäristö ja paikka", "työ ja työn teon miljööt" sekä "perhe ja arki" nostavat esille kansatieteen tutkimustradition kautta nousevia tutkimuskysymyksiä, mutta myös tässä ajassa yhteiskunnallisesti haastavia ja vaikeitakin kysymyksiä. Ajallisesti kirjassa liikutaan tulevaisuudesta nykypäivän kautta menneeseen: kansatiede nykymuodossaan käsittelee kriittisesti useita aikatasoja nostaen esille aikaisempaa enemmän myös tulevaisuuden muutostekijöitä ja vaikutusmahdollisuuksia.

Kirjan ovat toimittaneet kansatieteen tohtorikoulutettavat Niina Koskihaara, Maija Mäki ja Kirsi Sonck.

****
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.
 
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.