[H-verkko] Arvosteltavaksi: Markus-setää, Osumia, myrskylintu ja Studia Fennica Ethnologicaa

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.

****
Paavo Oinonen
Markus-setä. Suomen ensimmäinen radiopersoona. Yle 2015. 255 sivua.
KL 99.1. ISBN 978-951-43-0868-0
 
Markus Rautio oli Suomen ensimmäinen laajasti tunnettu radiopersoona: kaikki tiesivät Markus-sedän. Lisäksi Rautio oli näyttelijä, taiteilija, iskelmälaulaja ja kirjailija. Radio oli Rautiolle intohimo ja väline tutustua suomalaisiin. Ohjelmissa äänensä sai kuuluville kansa kautta maan yhtä lailla kuin pääkaupungin kulttuurivaikuttajat. Rautio antoi suunnan suomalaiselle kuunnelmailmaisulle, kehitti radioreportaasia ja toi lastenkulttuurin mediaan. Rautio haki vaikutteita maailmalta, hän oli kuin kotonaan uudenlaisessa mediaympäristössä ja näki tulevaisuuteen. Monipuolinen Markus Rautio eli mukana muutoksessa, kun Suomi radion vuosisadalla muuttui.
 
********
Osumia
Kansatieteellisiä avauksia muutoksesta, sen hallinnasta ja sopeutumisesta
Turun yliopiston kansatieteen oppiaine
 
Osumia kuvaa muutosta, joka voi olla voimakasta ja yllättävää, arjen rakenteita ja tapoja rajusti muuttavaa. Tai muutosta, joka tapahtuu hitaasti ja vähitellen, vasta lähemmän tarkastelun kautta avautuen ja jäsentyen. Kulttuurin, ajan ja paikkojen jatkuvissa liikkeissä, globaaleissa muutoksen virroissa, saattaa olla vaikeaa hahmottaa muutoksen todellista olemusta. Kirjassa avataan niitä tekijöitä, jotka ovat muutosten alullepanijoita, pohditaan muutoksen hallittavuutta ja siihen sopeutumista. Muutoksen käsitteen sisällöt leikkaavat kansatieteen tutkimusta laajasti ja monitahoisesti. Jokainen artikkeli pyrkii hahmottamaan muutosta omassa tutkimuskontekstissaan. Kirjoittajat ovat Turun yliopiston kansatieteen tutkijoita, joiden äänten kautta kirjassa avautuu kansatieteen ajankohtainen tutkimuskenttä. Kirjan eri teemakokonaisuudet, "tulevaisuus ja paikallisuus", "ympäristö ja paikka", "työ ja työn teon miljööt" sekä "perhe ja arki" nostavat esille kansatieteen tutkimustradition kautta nousevia tutkimuskysymyksiä, mutta myös tässä ajassa yhteiskunnallisesti haastavia ja vaikeitakin kysymyksiä. Ajallisesti kirjassa liikutaan tulevaisuudesta nykypäivän kautta menneeseen: kansatiede nykymuodossaan käsittelee kriittisesti useita aikatasoja nostaen esille aikaisempaa enemmän myös tulevaisuuden muutostekijöitä ja vaikutusmahdollisuuksia.
 
Kirjan ovat toimittaneet kansatieteen tohtorikoulutettavat Niina Koskihaara, Maija Mäki ja Kirsi Sonck.
 
***
Kirjan nimi: Jäämeren myrskylintu. Elina Luukkaisen elämänvaiheet.
Tekijät: Elina Luukkainen, Ilkka Markkula
Kustantaja: DoSome
 
Murmanskin seudulla 1924 syntynyt Elina Luukkainen on elänyt poikkeuksellisen ja vaiherikkaan elämän. Lapsuus Jäämeren rannikolla, suomalaisperäisen kalastajaperheen hellittynä kuopuksena oli onnellinen ja huoleton. Mutta vain vähän yli kaksikymmenvuotiaana Elina oli ehtinyt kokea Stalinin ajan terrorin ja väestönsiirrot, joutua työvelvollisena neuvostoarmeijaan, suomalaisten sotavangiksi ja keskitysleiriin, työskennellä Itä-Karjalan sotilashallinnon alaisuudessa  ja saada opettajan koulutuksen Itä-Karjalan opettajaleirillä.  Jäätyään sodan päätyttyä Suomeen, hän joutui  ”vaaran vuosina” vielä Valvontakomission painostuksen ja Punaisen Valpon tarkkailun alaiseksi ennen Suomen kansalaisuuden saantia. Myöhemmät vuodet kulkivatkin sitten rauhallisempia latuja, ja Elina teki pitkän päivätyön opettajana  Pohjois-Karjalassa.
*******
Eerika Koskinen-Koivisto
Her Own Worth
Negotiations of Subjectivity in the Life Narrative of a Female Labourer
SKS:n Studia Fennica Ethnologica
 
This book opens up a window on the life of a female labourer who lived and worked in a small ironworks village in central Finland. Her life touches upon many of the core aspects of 20th-century social change in Finland: increasing educational opportunities, social mobility, the emergence of new technologies and the transformation of gender roles. The research focuses on experiences related to gender, class and work, and on the changes occurring in these aspects of life.
The research material consists of life-narrative interviews charting a process during which the author of this study engaged in an intergenerational dialogue with an elderly woman born in 1927 who is also her grandmother. The research stands at the crossroads of ethnology, folklore studies as well as social, micro and oral history.
 Ethnologist Eerika Koskinen-Koivisto, PhD works as a postdoctoral researcher at the University of Helsinki.

Studia Fennica Ethnologica 16
nidottu, 218 sivua
ISBN 978-952-222-609-9

***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.
 
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.