[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Värikkäitä muisteluksia puukaupoista

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Jan Kunnas <jan.kunnas at eui.eu> Post-Doc, KTH, Kuninkaallinen Teknillinen
Korkeakoulu, Tukholma
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Lainen, Jaana; Nikinmaan, Joona: Puukauppamuistoja: Suomalaisen puukaupan
historiaa 1950-2010. SKS toimituksia 1412, 2015. 182 sivua.


Värikkäitä muisteluksia puukaupoista
---------------------------------------------------------

Puukaupoista kerätty muistitieto muovautuu värikkääksi tarinaksi Suomen
metsätaloudesta, ja sen ympärille rakentuneesta yhteiskunnasta.

Jaana Laineen ja Joona Nikinmaan kirja Puukauppamuistoja perustuu
Metsähistorian Seuran ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuodenvaihteessa
2011–2012 järjestämään tallennushankkeeseen. Siinä kerättiin talteen
puukauppaan liittyviä muistoja 1950-luvulta lähtien täydentämään
Metsäkauppaperinteen suuressa keruukilpailussa 1970-luvun alussa koottua
muistitietoaineistoa.

Puukauppa koskettaa edelleen monia suomalaisia, sillä kuten kirjan esipuheessa
todetaan, lähes joka viides meistä on metsänomistaja. Muiden sektoreiden
palkkatyön yleisyys on kuitenkin vähentänyt metsätulojen merkitystä
metsänomistajien taloudessa. Vielä 1970-luvulla metsänomistajat saivat noin
neljänneksen kokonaistuloistaan puunmyynnistä, kun 2000-luvulla metsätulojen
keskimääräinen osuus kokonaistuloista on painunut alle viidentoista
prosentin. Samanaikaisesti metsänomistus on irtautunut maataloudesta, jonka
osaksi se kytkettiin 1920-luvun torpparivapautuksen ja toisten maailmansodan
jälkeen asutustilojen muodostamisen yhteydessä.

Kolme hehtaaria on yksi Massey Ferguson

Sillä onko metsänomistajilla hyviä vai huonoja muistoja puukaupoista on myös
suurta merkitystä Suomen metsäteollisuuden puuhuollon kannalta, sillä
yksityiset kansalaiset omistavat kolme neljäsosaa Etelä-Suomen metsämaasta.
Vielä merkittävämpää on se, että esimerkiksi vuonna 2012
metsäteollisuuden käyttämästä kotimaisesta puusta 77 prosenttia ostettiin
yksityismetsistä.



Kuva: Vartialan Pitkärannan talon isäntä traktoreineen pihassa vuonna 1966.
Vanha traktori oli ostettu vuonna 1952. (Kuva ja kuvateksti Pohjois-Savon
muisti, Pohjois-Savon museot)

Paradoksaalisesti hyvien tai huonojen muistojen merkitys korostuu metsätulojen
merkityksen vähetessä, kun puukaupoilla enää harvassa tapauksessa vastataan
”akuuttiin rahantarpeeseen”. Asutustilallisille puukauppojen suuruudella oli
merkitystä esimerkiksi sen kannalta pystyivätkö he maksamaan erääntyviä
lainoja ja siten säilyttämään tilojansa. Kerättyyn muistitietoon perustuen
kirjassa kerrotaankin mielenkiintoisesti kuinka metsäammattilaiset suhtautuivat
ymmärtäväisesti ja joustavin ratkaisuin asutustilallisten ahdinkoon.
Myöhemmin metsätuloilla rahoitettiin muun muassa karjan hankintaa ja
maatalouden koneellistumista. Massey Ferguson 175 – traktorin ostohinta
vastasi kolmen hehtaarin metsän aukeaksihakkuuta. Myös myrskyt toimivat
puukaupan vauhdittajina.

Kartelleista ”Datsunin ympärijuoksuun”

Myöhemmin saamme lukea muisteluksia siitä kuinka metsänhoitoyhdistys
”valvoi”, että puu tuli myydyksi oikealle ostajalle. Oman osan
muisteluksista saa myös Metsäliiton ristiriitainen asema toisaalta
metsäteollisuuden harjoittajana ja puunostajana ja toisaalta metsänomistajien
taloudellisen edun kannattajana. Jälkimmäinen rooli sai kovan kolauksen
Metsäliiton yhdessä Stora Enson ja UPM Kymmenen paljastuneesta vuodesta 1997
vuoteen 2004 jatkuneesta puunostokartellista, josta käytiin edelleen
keskustelua tallennushankkeen alkaessa. Erilaiset toimet kilpailun
rajoittamiseksi puolin ja toisin, savujakoineen ja näennäisine
leimikkohuutokauppoineen, saavatkin suuren osan kirjasta.



Kuva: Puiden mittaus puukauppaa varten Holppalan tilalla vuonna 1948 (Kuva ja
kuvateksti Pohjois-Savon muisti, Pohjois-Savon museot)

Oman osansa saavat myös MTK:n suosimien Osuuskassojen ja Säästöpankkien
sekä metsäyhtiöitä rahoittavien liikepankkien PYP ja KOP välinen
kilvoittelu metsärahoista. Myös niin viinan kuin kahvinjuonnista sekä
”Datsunin ympärijuoksusta” on tallentunut värikkäät tarinat, ja tästä
huolimatta saadaan myös puut leimattua ja mitattua, vaikka kuutiojaloista ja
pinokuutiometreistä siirrytäänkin kiintokuutiometreihin.

Tällaisten värikkäiden tarinoiden myötä kirja tarjoaa mielenkiintoisen
lukukokemuksen myös muille kuin metsäalan ammattilaisille ja tutkijoille.
Kirjan lukeminen ei edellytä myöskään aikaisempaa perehtymistä alaan,
sillä kirjan muistikertomuksia kytketään luontevaksi osaksi metsätalouden
yleistä kehitystä kuvaavaan tarinaan. Näin yksittäisistä muistoista
rakentuu mielenkiintoinen kertomus suomalaisesta metsätaloudesta, tai ainakin
kolmesta neljäsosasta suomalaisesta metsätaloudesta. Kun kirjassa
hyödynnetään myös aikaisemman keruuhankkeen aineistoa toteutuu kirjan
alaotsikko ”Suomalaisen puukaupan historia 1950-2010” viihdyttävällä
tavalla.  

Vaikka kirjan pääpaino on menneen muistelussa, kurkistellaan kirjan lopussa
myös metsäalan tulevaisuuteen. Kirja päätyykin hienon lainaukseen 1937
syntyneeltä mieheltä, joka antaa ajattelemisen aihetta myös nuoremmille:

 ”Metsien monimuotoisuus sekä siihen liittyvät arvot ja painotukset
muuttuvat ajan ja ihmisten myötä, mutta metsien pitäminen hoidettuina
edellyttää ainakin yksityisomistajien kannalta puukauppojen ja niihin
liittyvien töiden asianmukaista hinnoittelua ja todellisen valinnanvapauden
lisäämistä.” (s. 164)

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/