[H-verkko] Arvosteltavaksi: Kirjeitä sodasta, kipupisteitä, pornoa, voita, askelia, taidetta ja esitystutkimusta

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.
*** 
Kirjeitä sodasta. Kirjoittamisen tavat ja merkitykset kriisiaikoina.
Toimittaneet: Marko Tikka - Ilari Taskinen - Seija-Leena Nevala-Nurmi.
273 sivua, runsas nelivärikuvitus.
Julkaisijat: Postimuseo ja Tampereen Historiallinen Seura. Tampere 2015.
ISBN 978-951-98890-2-3
 
Sota-ajan kirjeisiin liittyy poikkeuksellisen paljon tunteita. Sota-aikana kirje oli elonmerkki, jota odotettiin malttamattomana kotona ja Karjalan metsissä. Kun kirje saatiin, sitä ei heitetty lukemisen jälkeen pois. Taisteluiden erottamille läheisille kirjeistä tuli aarteita, jotka säästettiin ja luettiin uudestaan ja uudestaan, jopa vuosikymmenestä toiseen.
 
Vaikka sota-ajan kirjeet ovat olleet yksilöille arvokkaita, niin ne eivät ole kiinnostaneet tieteellistä tutkimusta laajasti kuin vasta viime vuosina. Uudessa kirjassa ovat historian, folkloristiikan, kirjallisuustieteen ja kielentutkimuksen tutkijoiden lähtökohtana olleet sodan poikkeusoloissa syntyneet kirjeet. Pääosa artikkeleista käsittelee toisen maailman sodanaikaista suomalaista kirjoittamiskulttuuria. Yksittäiset artikkelit vievät myös Suomen kaartin sotaretkelle 1830-luvun alun Puolaan, Ranskaan ensimmäisen maailmansodan sotarintamalle ja Suomen sisällissotaan.
 
Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkistossa on noin 40 000 sotavuosien kirjettä, jotka ovat olleet tärkeä lähtökohta kirjan artikkeleille. Tampereelle vuonna 2014 muuttanut valtakunnallinen Postimuseo, Tampereen yliopiston tutkijat ja Tampereen historiallinen seura ovat liittäneet voimansa yhteen toteuttaessaan kirjaa.
 
***
Jutta Ahlbeck, Päivi Lappalainen, Kati Launis, Kirsi Tuohela ja Jasmine Westerlund, (toim.)
Kipupisteissä. Sairaus, kulttuuri ja modernisoituva Suomi
Utukirjat 2015
 
Kipupisteissä on monitieteinen kokoelma, jonka keskiössä on sairastava yksilö ja kivun kokeneiden ihmisten maailma. Teos pureutuu modernisaation ”kipeään” puoleen tarkastelemalla sairautta koskevia tekstejä ja kuvia. Oliko itsemurha sairauden tuotosta? Millaisia merkityksiä sairaus saa tyttökirjallisuudessa, taiteilijaromaaneissa ja omaelämäkerrallisissa teksteissä? Miten aatelisnaiset purkivat ahdistustaan kirjeissään? Miten sairauden moderni ikonografia muotoutui ajan kuvataiteessa? Oliko juoppous sairautta vai kenties moraalinen pahe? Mitä seurauksia psykopaatin leima aiheutti nuorelle naiselle 1930-luvun Suomessa?
 
Kipupisteissä-teos osoittaa, että sairaus ja kipu ovat muutakin kuin bio- ja lääketiedettä. Ne eivät ole pelkästään uhkaa ja tyranniaa vaan myös identiteetin rakentamisen positiiviseksi kääntyvä puoli. Teos yhdistää tuoreella tavalla historiaa ja taiteentutkimusta. Se avaa suomalaista sairauksien kulttuurista tutkimusta kohti kuvitellun, kerrotun ja tunteiden historiaa.
 
 
***
Bläuer, Auli: Voita, villaa ja vetoeläimiä. 
Karjan ja karjanhoidon varhainen historia Suomessa. 
Karhunhammas 17. Arkeologia, Turun yliopisto 2015.
 
Voita, villaa ja vetoeläimiä – Karjan ja karjanhoidon varhainen historia Suomessa -teoksen pohjamateriaali syntyi Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Turun yliopiston FinnARCH-hankkeessa, jossa tutkittiin varhaisia kotieläimiä genetiikan, isotooppianalyysien ja luututkimuksen keinoin. Hanketta rahoitti Suomen Akatemia. Kirjan kirjoitustyötä rahoitti myös Koneen Säätiö.
– Tämä kirja on ensimmäinen eri tieteenalojen tutkimustietoa kokoava yleisesitys varhaisesta karjanhoidosta Suomessa. Historian kautta kirja kuvaa myös kotieläinten geenivarojen säilyttämisen tärkeyttä, kertoo hanketta johtanut professori Juha Kantanen Lukesta.
***
Susanna Paasonen:
Pornosta
Turku: Eetos, 2015.
215 s. sid.
ISBN: 978-952-67966-7-3
 
Porno on pysyvän suosittua, mutta sen käyttöä salaillaan usein. Pornotalouden koolla spekuloidaan samalla kun ala suljetaan pois sekä mediataloutta että mediahistoriaa koskevista tutkimuksista. Nettilevityksen myötä pornoa on saatavilla enemmän kuin koskaan, useammassa muodossa kuin koskaan aiemmin. Pornosta kuitenkin puhutaan yhtenä, eheäksi oletettuna ilmiönä.
 
Sekä julkisessa keskustelussa että akateemisessa tutkimuksessa porno jakaa mielipiteitä, usein hyvinkin mustavalkoisin tavoin. Susanna Paasosen yli vuosikymmenen mittaiseen tutkimukseen perustuva Pornosta on syntynyt kiinnostuksesta pornon lajityyppiin, sen herättämiin julkisiin intohimoihin ja siihen liittyviin karttelu-yrityksiin.
 
Pornosta erittelee pornografian lajityyppiä, sen erityisyyksiä ja nettipornoon liittyviä kehityslinjoja. Se kysyy ensinnäkin, miten liioittelu ja realismi pornossa toimivat, miten ja mille pornossa nauretaan ja miten ällötys limittyy kiihotukseen. Toisena painopisteenä on kotimaisten keskustelujen taustoittaminen: teos luotaa sekä suomalaista että pohjoismaista pornohistoriaa, suomipornon kuvastoja ja suomalaisten pornoa koskevia muistoja. Täten kirja jakaantuu kahteen osaan, joista toinen on painotuksiltaan ensimmäistä selvästi historiallisempi.
 
Pornosta tarjoaa kriittistä taustoitusta pornoa ja sen kulttuurista asemaa koskeville keskusteluille. Tulokulmana ei ole yleinen huolestuneisuus tai moraalinen närkästys. Pikemminkin teos kysyy, mitä pornolla tarkoitetaan, miten sen määritelmät ja muodot ovat muuttuneet ja kuinka sen erityisyyksiä voi käsitellä.  Tämä ei ole kirja pornon puolesta tai pornoa vastaan, vaan nimenomaan teos pornosta.
 
Teoksen kirjoittaja Susanna Paasonen toimii mediatutkimuksen professorina Turun yliopistossa.
 
***
Askel kulttuurien tutkimukseen
Jaana Kouri (toim.)
 
Mitä zombiksi naamioitunut kulttuurintutkija oivaltaa? Mitä äiti Amman halauksessa tapahtuu? Mitkä ovat kulttuurien tutkimuksen käänteentekeviä käsitteitä? Mitä tarkoittavat ruumiillisuus tai toimijuus ja miten ne näkyvät arjessa ja juhlassa? Missä puhutaan meänkieltä tai miksi Raamattu käännetään lolcatiksi?
 
Askel kulttuurien tutkimukseen johdattaa kulttuurien tutkimuksen teorioihin, menetelmiin ja kysymisen tapoihin. Se tutustuttaa lukijan siihen, miten tutkimusta tehdään, miten valittuja aineistoja tulkitaan ja voitaisiinko asioista ajatella myös toisin. Kirja esittelee erityisesti turkulaista kulttuurien tutkimusta ja sen ajankohtaisia aiheita. Kirjoittajina on yli kolmekymmentä folkloristiikan, kansantieteen ja uskontotieteen tutkijaa Turun yliopistosta.
 
Askel kulttuurien tutkimukseen on tarkoitettu paitsi käsikirjaksi kulttuurien tutkimuksesta kiinnostuneille myös oppikirjaksi, opetuksen oheismateriaaliksi ja valintakoekirjaksi. Sen viimeinen luku avaa tulevalle opiskelijalle opintopolkuja ja näkymiä työelämään.
 
***
Taide, kokemus ja maailma. Risteyksiä tieteidenväliseen taiteiden tutkimukseen
Heinonen Yrjö (toim.)
 
Taide, kokemus ja maailma on tieteellinen mutta yleistajuisuuteen pyrkivä johdatus 2010-luvun alun taiteiden tutkimuksen lähtökohtiin, kysymyksenasetteluihin, suuntauksiin ja käsitteistöön. Taiteiden tutkimuksen oppiaineet eroavat toisistaan ensisijaisen tutkimuskohteensa puolesta, mutta samalla monet kysymyksenasettelut, lähtökohdat ja lähestymistavat yhdistävät niitä toisiinsa.
 
Taiteiden tutkimusta tarkastellaan kirjassa viiden taiteenalan eri tavoin leikkaavan käsitteen tai ilmiön kautta: ääni, kuva, kieli, väline ja sukupuoli. Kirja on tarkoitettu taiteiden tutkimuksen johdanto- ja oppikirjaksi, ja se on rakennettu siten, että jokaisessa luvussa tulee esiin sekä oppiaineiden erityisyys että niiden välisiä yhtymäkohtia.
****
 
Esitystutkimus, toim. Annette Arlander, Helena Erkkilä, Taina Riikonen ja Helena Saarikoski
Partuuna 2015.
Ensimmäinen suomalaisten tutkijoiden voimin tuotettu esitystutkimuksen (performance studies) kokoelma. Sisältää Annette Arlanderin johdantokirjoituksen "Mikä esitystutkimus?", 9 uutta tutkimusartikkelia, 6 tulokulmakirjoitusta ja kahden jo esitystutkimuksen klassikoksi ehtineen tekstin suomennokset.
 
JOHDANTO
Annette Arlander: Mikä esitystutkimus?
ARTIKKELIT
I Esityksen etnografiat
Helena Saarikoski: Victor Turner ja kertomalla esitetyt lavatanssikokemukset
Hanna Väätäinen: Vierailun skenaariot. Lucia-hahmon tutkiminen kahdessa analyyttisessa tanssihetkessä
Sofia Laine: Mikropolitiikka, globaali toiminta ja kinesteettinen kenttä. Kanssatodistajana kahdessa vaihtoehtoisen globalisaation sosiaalisessa koreografiassa
Helena Oikarinen-Jabai: Tilaa tekemässä. Suomalaiset somalinuoret pohtimassa ja tuottamassa audiovisuaalisia esityksiä
II Taiteen esitykset
Inka Juslin: Dybbuk-elokuva (1937) ja esitystutkimus: Historiallisen esityksen tulkinnan jäljillä
Janne Tapper: Jon McKenzien esityksen teorian tulkinnasta: käsitteet pölytys,immanenssi ja hyve
III Esittäminen
Annette Arlander: Blogin pitämisen performatiivisuus
Anna Rajavuori: Jaloa rakkautta, pyhää vihaa. Tunteiden esittäminen 1900-luvun alun sosialistisessa agitaatiossa
Kirsi Heimonen: Hidas kävely
TULOKULMIA
Jaana Parviainen: Työn performatiivinen ruumiillisuus ja ammatillinen kehonrakennus
Annamari Vänskä: Macaroneja, dandyja, poikatyttöjä ja Conchita Wurst: Muodin performatiivisuudesta
Pirkko Moisala: Musiikkiesityksen etnografia, ruumiillisuus, kulttuurisuus ja tuleminen
Marjukka Lampo ja Marleena Huuhka: Labyrintti – näkökulmia peleihin ja esityksiin
Saila Poutiainen ja Sofia Smeds: Esitystutkimus, puheviestintä ja esiintyminen
Pilvi Porkola: Esityksellä tutkiminen – esitystutkimuksen ja taiteellisen tutkimuksen yhtymäkohtia
SUOMENNOKSET
Della Pollock: Laitetaan historia toimimaan: Esittävyys, suomentanut Taina Riikonen
Peggy Phelan: Performanssin ontologia: representaatiota ilman toisintamista, suomentanut Helena Erkkilä
Kiitokset
Kirjoittajat

***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.
 
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.