[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Yleisteos kurdeista ja kurdien historiasta suomeksi

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Anne Häkkinen <anne.m.hakkinen at jyu.fi> Filosofian maisteri,
tohtorikoulutettava, Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Koivunen, Kristiina; Nehri, Welat: Kurdistan itsenäisyyden kynnyksellä?.
Edita, 2013. 388 sivua.


Yleisteos kurdeista ja kurdien historiasta suomeksi
---------------------------------------------------------

Teos Kurdistan itsenäisyyden kynnyksellä on tervetullut lisä kurdeja
käsittelevään suomenkieliseen kirjallisuuteen, jota toistaiseksi on ollut
saatavilla niukasti. Kirja on tarkoitettu yleisteokseksi ja se on suunnattu
ensisijaisesti suomalaiselle lukijakunnalle. Kirjoittajat, tutkija Kristiina
Koivunen sekä Welat Nehri, ovat molemmat työskennelleet pitkään
kurdikysymysten parissa, joten kirja pohjautuu vankkaan tietämyspohjaan kurdien
tilanteesta. Sisältönsä puolesta teos on rakennettu melko perinteisistä
aineksista, ja se keskittyy hyvin pitkälti kurdien poliittiseen historiaan.

Yleisteoksen kirjoittamisessa yksi vaikeimmista haasteista liittynee siihen,
miten tasapainotella yleistajuisen ja kuitenkin riittävän yksityiskohtaisen
kuvauksen välillä, jotta kansanryhmästä ei välittyisi lukijalle liian
yksiulotteinen kuva. Kurdeista kirjoitettaessa tämä on erityisen
haasteellista, kun huomioidaan se, miten erilaisissa oloissa ja
elinympäristöissä kurdit eri puolilla maailmaa kasvavat ja elävät.
Kurdeilla ei ole omaa kansallisvaltiota vaan Kurdistaniksi nimitettyyn alueeseen
kuuluu osia Turkista, Syyriasta, Irakista ja Iranista, ja näiden valtioiden
lisäksi kurdeja asuu merkittäviä määriä diasporisissa yhteisöissä niin
Euroopassa, Aasiassa, Australiassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Eroja kurdien
välille muodostavat asuinalueen ja valtion lisäksi myös monet muut tekijät
kuten klaanit, koulutus, kieli ja uskonto joitakin tekijöitä mainitakseni.
Selvää on, että kirjoittajat ovat joutuneet tekemään tässä suhteessa
monia valintoja, ja varmasti jättämään ulkopuolelle paljon mielenkiintoista
tietoa.



Kuva: Kurdien asuttamia alueita 1992, CIA:n kartan mukaan. Lähde: Wikipedia,
Kurdistan

Painavaa ja yksityiskohtaista tietoa kurdien historiasta

Yleisesti ottaen teos Kurdistan itsenäisyyden kynnyksellä onnistuu
säilyttämään tasapainon yleistysten ja yksityiskohtaisen tiedon välillä
melko hyvin. Joissain kohdin historiallisissa käänteissä liikutaan kuitenkin
hyvin yksityiskohtaisella kuvailun tasolla, mikä voi alkaa pidemmän päälle
puuduttaa lukijaa. Ei-akateemista lukijakuntaa silmällä pitäen teksti onkin
paikoitellen turhan raskasta. Lukijan eteen tiputellaan toisinaan
luettelonomaisesti nimiä, joista mieleen jää vain harva, koska nimiä on niin
paljon. Voikin olla, että lukija uuvahtaa kesken matkan, tai ainakaan kirjaa ei
kovin helposti pysty yhdellä tai kahdella istumalla lueskelemaan vaan se toimii
paremmin pienissä annoksissa nautittuna. Lukukokemusta on onneksi kevennetty
muun muassa runoilla sekä hienoilla kuvilla. Kaunokirjallisia otteita olisi
jopa mielellään lukenut enemmänkin. Loppuun kootuissa liitteissä
esitellään myös keskeisiä kurdivaikuttajia sekä tapahtumia kurdien
historiassa. Tämä ratkaisu on toimiva.

Paikkapaikoin tekstiä jotkin asiat on esitetty melko ylimalkaisesti, ja niissä
olisin kaivannut tarkentavia esimerkkejä muun muassa siitä, miten naisten
oikeuksien ja aseman parantamisyritykset näkyvät konkreettisella tasolla (s.
58). Sen sijaan, että asia sivuutetaan epämääräisesti sillä, että monet
tahot ajavat naisten oikeuksia, lukijalle olisi voinut hyvin kertoa, että
esimerkiksi vuonna 2011 Etelä-Kurdistanin (Irakin Kurdistanin) autonomisella
alueella saatiin ajettua läpi perheväkivaltaa koskeva laki, joka kieltää
tyttöjen sukupuolielinten silpomisen. Laki kriminalisoi lisäksi pakko- ja
lapsiavioliitot, tyttöjen ja naisten fyysisen ja henkisen väkivallan sekä
lasten hyväksikäytön ja lapsityövoiman. Toinen asia, jota olisi voinut
käsitellä hiukan syvällisemmin, liittyi tietyillä alueilla esiintyvään
naisten korkeaan luku- ja kirjoitustaidottomuuteen (s. 122). Tässä yhteydessä
tyydytään kirjassa toteamaan, että näiden naisten elämä on vaikeaa. Luku-
ja kirjoitustaidottomuuden syitä sekä sen seurauksia naisten elämään (omien
oikeuksien heikkoon tiedostamiseen esim. avioerotilanteessa) olisi voinut
kuitenkin avata enemmän sekä muutoksia, joita monilla alueilla on tapahtunut
sen myötä, että tyttöjen mahdollisuudet koulunkäyntiin ovat nykyisin
parantuneet (esim. pidempään koulua käyneet tytöt avioituvat vanhempina ja
harvemmin pakosta).

Kuva kurdikulttuurista jää melko pinnalliseksi

Kirjassa todetaan, että ”kurdikulttuuria kuvaa termi
”monimuotoisuus””(s.41). Yleisesti ottaen teoksessa kulttuurisista
käytännöistä ja kurdeista ylipäätään kirjoitetaan kuitenkin melko
yhtenäiseen sävyyn ja toisinaan sorrutaan kansallisten stereotypioiden
korostamiseen. Esimerkiksi kuvauksessa ”Kurdit ovat tunnettuja sisusta,
rohkeudesta ja kovapäisyydestä. (s.36)” luonteenpiirteet esitetään
enemmän ”totuutena” kansanluonteesta kuin kurdeihin liitettynä
stereotypiana tai kansallisena omakuvana. Toisaalta kirjan loppupuolella,
tekijöiden pohtiessa kurdien tulevaisuutta ja mahdollisuuksia itsenäisen
Kurdistanin valtion muodostamiseen, tuovat he oivaltavasti esiin nationalismin
poliittisen luonteen ja samalla rikkovat kuvaa kurdeista yhtenäisenä
ryhmänä: ”Kansallistunne on poliittinen prosessi, jossa tavoitteena on luoda
yhtenäinen ryhmäidentiteetti niille, joiden tavoitteena on itsehallinto
ryhmän historiallisella asuinalueella. Jos Kurdistanin nykytilannetta
arvioidaan tämän määritelmän pohjalta, kurdeilla ei ole yhtä
kansallistunnetta, vaan jokaisella Kurdistanin osalla (Turkin, Irakin, Iranin ja
Syyrian alueilla) on oma kansallistunne tai jopa useita sellaisia (s. 296).”

Ensimmäiseen varsinaiseen kirjan lukuun "Keitä kurdit ovat?" olisin joka
tapauksessa kaivannut enemmän esimerkkejä kulttuurihistoriallisista
muutoksista eri osista Kurdistania. Yhtäläisyydet ja paikalliset erot vaikkapa
juhlien viettämistavoissa, kuten hääjuhlissa olisivat olleet mielenkiintoista
luettavaa, tai se, millaisia kulttuurisia muutoksia vuosikymmenten saatossa
monissa elämäntavoissa on tapahtunut. Esimerkiksi 1980-luvulla ei ollut
käsittääkseni harvinaista, että keskiluokkaiset kurdinuoret sukupuoleen
katsomatta saattoivat vielä ennen sotia pukeutua länsimaisesti. Samalla tavoin
olisi ollut kiinnostavaa lukea nykyisestä naisten ja miesten koulutustasosta ja
työllistymisestä Kurdistanin eri alueilla sekä heidän kohtaamastaan
syrjinnästä esim. työmarkkinoilla. Toki tällaisten tietojen kerääminen
kattavasti on epäilemättä varsin hankalaa, mutta esimerkinomaisesti
demografisia tietoja olisi voinut kuitenkin hyödyntää kirjassa, sillä
uskaltaisin väittää, että monellakaan suomalaisella ei ole näistä tietoa.

Kansanmurhia, kurdinationalismia ja keskustelua kurdien tulevaisuudesta

Se, millaisessa mittakaavassa kurdit ovat joutuneet kokemaan toistuvaa sortoa ja
syrjintää kurdimaiden taholta usean sukupolven ajan, on traagista luettavaa.
Useammat heihin kohdistuneet iskut täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit,
yhtenä tuhoisimmista joukkomurhista Saddam Husseinin Anfal-kampanja 1988, jossa
kuolonuhrien määrä oli ainakin 50 000–100 000. Siksi on ymmärrettävää,
että myös kirjan kirjoitussävyssä paistavat ajoittain läpi nationalistiset
asenteet. Kirja onkin kirjoitettu selvästi kurdien näkökulmasta ja kuten
esipuheessa todetaan, omistettu Kurdistanin vapauden puolesta henkensä
menettäneille. Kirja ei siis tavoittele puolueettomuutta. Paikoitellen
lukukokemusta kuitenkin häiritsee se, että kurdien perinteiset viholliskansat
esitetään melko yksiulotteisesti ja yhtenäisenä ryhmänä.

Teoksen mielenkiintoisimmat luvut ovat kirjan kaksi viimeistä lukua, jotka
käsittelevät kurdidiasporaa sekä kurdien ja itsenäisen Kurdistanin
tulevaisuutta. Näissä luvuissa nostetaan esille paljon tärkeitä huomioita ja
tuodaan esille myös monien länsimaiden, mm. USA:n kaksinaismoralistinen
suhtautuminen ja rooli Lähi-Idässä ja arabikevääksi kutsutussa
konfliktissa. Kurdidiasporaa käsittelevässä luvussa keskitytään
ensisijaisesti diasporan poliittiseen ulottuvuuteen ja kurdikysymykseen.
Vähemmälle huomiolle jää keskustelu eri kurdisukupolvista, ja siitä
seikasta, että kaikki kurdit, vaikka itsenäisyys saavutettaisiinkin, eivät
tule muuttamaan takaisin omaan tai vanhempiensa kotimaahan, vaan näkevät
ensisijaisesti kotinsa olevan esimerkiksi jossain Euroopan maassa, tai
vähintäänkin useammassa eri maassa. Tässä mielessä kirjassa olisi jopa
voitu rohkeammin ottaa kantaa syrjintään ja rasismiin, jota monet kurdit
kuitenkin kokevat niin Suomessa kuin muissakin Euroopan valtioissa, ja miten
nämä kokemukset ja yhteiskunnasta ulossulkeminen vaikuttavat elämään
nykyisessä asuinmaassa.

Lopuksi


Läpi kirjan suomalaisen lukijan solidaarisuutta ja kuuluvuuden tunnetta
kurdeihin pyritään lisäämään ehkä hiukkasen keinotekoisesti etsimällä
yhtäläisyyksiä esimerkiksi kurdien ja suomalaisten kokemuksista isomman
valtiovallan alaisuudessa olemisesta. Nämä lisäykset tuntuvat toisinaan melko
turhilta ja jotkut jopa päälle liimatuilta. Lukijana niitä en ainakaan itse
olisi kaivannut lainkaan, mutta ehkä näissä esimerkeissä on pyritty
ajattelemaan lukijaa, jolla ei ole paljonkaan akateemista sisälukutaitoa.

Kaiken kaikkiaan teos puolustaa paikkaansa suomenkielisenä yleisteoksena
kurdeista. Kieliasu kirjassa on viimeistelty, eikä lopulliseen versioon ole
jäänyt paljon kirjoitusvirheitä. Koska kyseessä on tietokirja, lähteiden
käyttö eroaa toki tieteellisestä julkaisusta. Toisinaan joihinkin kohtiin
tekstissä olisin kaivannut lähdettä, sillä epäselväksi näissä jäi,
mistä tieto on peräisin. Kirja on monella tavalla joka tapauksessa hyvin
ajankohtainen. Irakin ja Syyrian valtioiden ollessa tällä hetkellä
valtaisassa myllerryksessä, kysymys itsenäisestä Kurdistanin valtiosta
roikkuu ilmassa. Vaikka kirja kosiskeleekin lähinnä suomalaisia lukijoita,
mahdollisesti Suomessa syntynyttä tai kasvanutta nuorta kurdisukupolvea tämä
kirja voisi myös houkutella tutustuttamalla tarkemmin heidän omaan
historiaansa ja vanhempiensa, isovanhempiensa ja esi-isiensä juuriin.  

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/