[H-verkko] Arvosteltavaksi: etnografiaa, tirkistelyä ja sotapäiväkirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
 
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.
***

Moniulotteinen etnografia
Ethnos-toimite 17
Pilvi Hämeenaho & Eerika Koskinen-Koivisto (toim.)
Ethnos ry 393 s.
 
Etnografinen tutkimus tuottaa tietoa ja tulkintoja yhteisöistä ja kulttuureista, joka rakentuu kiinteässä suhteessa tutkimuksen kohteena oleviin ihmisiin ja yhteisöihin. Menetelmän tarkoituksena on ymmärtää ihmisryhmien ja kulttuurien arkea, toimintatapoja ja sosiaalista dynamiikkaa. Artikkelikokoelmassa Moniulotteinen etnografia pohditaan etnografisen tiedon olemusta ja käyttöä, tutkijan positiota ja vastuuta etnografisessa tutkimusprosessissa sekä etnografian soveltamiskohteita ja -mahdollisuuksia.
 
Kirjaan on suomennettu kahden tunnetun tutkijan, George E. Marcusin ja Billy Ehnin tekstit. Marcus on etnografisen tutkimuksen yksi keskeisistä suunnannäyttäjistä. Hänen artikkelinsa käsittelee etnografian uusia tiloja ja tutkimuksen tekemisen paikkoja sekä niiden mahdollistamaa uudenlaista avointa yhteistyötä. Tämä osallistava, usein uusia teknologioita ja virtuaalisia ratkaisuja hyödyntävä etnografia rohkaisee vuoropuheluun tutkittavien kanssa paitsi aineistonkeruun aikana myös tutkimuksen analysointi ja raportointivaiheessa. Kulttuurianalyysin kehitykseen vaikuttaneen Billy Ehnin artikkeli puolestaan käsittelee havainnoinnin ja tulkitsemisen prosessia ja korostaa arkiseen toimintaan liittyvien havaintojen merkityksellisyyttä uusien oivallusten lähteenä.
 
Muiden artikkelien aiheina ovat muun muassa tutkimuksen teon mahdollisuudet tutkijalle vaarallisessa ympäristössä, autoetnografian sisällyttäminen tutkimusprosessiin, valokuvien ja videokameran käyttö aineistonkeruun ja tulkinnan välineinä sekä etnografia kehittämistyön välineenä. Artikkelien kirjoittajat ovat kulttuurintutkijoita, erityisesti etnologeja ja kulttuuriantropologeja, mutta myös esimerkiksi filosofian, matkailun tutkimuksen sekä sosiaali- ja vanhustyön asiantuntijoita.
 
Etnografinen tutkimus tuottaa tietoa ja tulkintoja yhteisöistä ja kulttuureista, joka rakentuu kiinteässä suhteessa tutkimuksen kohteena oleviin ihmisiin ja yhteisöihin. Menetelmän tarkoituksena on ymmärtää ihmisryhmien ja kulttuurien arkea, toimintatapoja ja sosiaalista dynamiikkaa. Artikkelikokoelmassa Moniulotteinen etnografia pohditaan etnografisen tiedon olemusta ja käyttöä, tutkijan positiota ja vastuuta etnografisessa tutkimusprosessissa sekä etnografian soveltamiskohteita ja -mahdollisuuksia.
 
Kirjaan on suomennettu kahden tunnetun tutkijan, George E. Marcusin ja Billy Ehnin tekstit. Marcus on etnografisen tutkimuksen yksi keskeisistä suunnannäyttäjistä. Hänen artikkelinsa käsittelee etnografian uusia tiloja ja tutkimuksen tekemisen paikkoja sekä niiden mahdollistamaa uudenlaista avointa yhteistyötä. Tämä osallistava, usein uusia teknologioita ja virtuaalisia ratkaisuja hyödyntävä etnografia rohkaisee vuoropuheluun tutkittavien kanssa paitsi aineistonkeruun aikana myös tutkimuksen analysointi ja raportointivaiheessa. Kulttuurianalyysin kehitykseen vaikuttaneen Billy Ehnin artikkeli puolestaan käsittelee havainnoinnin ja tulkitsemisen prosessia ja korostaa arkiseen toimintaan liittyvien havaintojen merkityksellisyyttä uusien oivallusten lähteenä.
 
Muiden artikkelien aiheina ovat muun muassa tutkimuksen teon mahdollisuudet tutkijalle vaarallisessa ympäristössä, autoetnografian sisällyttäminen tutkimusprosessiin, valokuvien ja videokameran käyttö aineistonkeruun ja tulkinnan välineinä sekä etnografia kehittämistyön välineenä. Artikkelien kirjoittajat ovat kulttuurintutkijoita, erityisesti etnologeja ja kulttuuriantropologeja, mutta myös esimerkiksi filosofian, matkailun tutkimuksen sekä sosiaali- ja vanhustyön asiantuntijoita.
 
*****
Tirkistelyä förmaakeihin ja ylishuoneisiin
Turkulaista asumista kahden vuosisadan takaa
Panu Savolainen, Turun museokeskuksen julkaisuja 67
 
Turussa koettiin 1700-luvulla ennennäkemätön nousukausi, joka heijastui myös kaupunkitilaan ja asuntoihin. Pimeät parituvat vaihtuivat valoisiin, värikkäisiin interiööreihin, ja maalta kaupunkiin muuttanut väestö pakkautui mäenrinteiden täpötäysiin vuokrataloihin.
 
Tirkistelyä förmaakeihin ja ylishuoneisiin kuvaa Ruotsin ajan lopun Turun asuntoja, asukkaita ja asuinjärjestelyjä, Turun palossa tuhoutuneen kaupunkiympäristön arjen tiloja. Teos perustuu palovakuutusasiakirjoihin, joiden avulla Turun palossa tuhoutunut kaupunkiympäristö tulee jälleen näkyviin, ensi kerran sitten vuoden 1827 tuhon.
 
Palovakuutukset vievät taloihin ja koteihin
Kirja on aikamatka asuntoihin, yli kahden vuosisadan takaiseen Turkuun. Kirjassaan Panu Savolainen tarkastelee millaisissa asunnoissa ja yhteisöissä Suomen pääkaupungin asukkaat elivät 1780-luvulta 1820-luvulle. Kymmenen tuhannen asukkaan Turku oli tuolloin Suomen ulko- ja sisämaan kaupan keskus sekä yliopisto- ja hiippakuntakaupunki. Asunnot ja asukkaat kuvastavat koko sääty-yhteiskunnan loppuajan monitasoista kerrostumaa, jota vielä hallitsivat valtavat elintasojen erot.
 
Asukkaiden varallisuus heijastui muun muassa asuntojen sisustukseen, johon on päästy kurkistamaan palovakuutusten avulla. Vanhat 1700-luvun palovakuutukset ovatkin nykyisiin vakuutuskirjoihin verrattuna varsin yksityiskohtaisia. Samalla teoksessa selvitetään asuivatko turkulaiset ahtaasti vaiko väljästi. Vuokralaisia oli monella, mutta huoneita tai huoneistoja vuokrasivat myös muut kuin opiskelijat. Muun muassa professori Porthan asui vuokralla, kuten kirjasta selviää.
****
Velkuan, Livonsaaren ja Lempisaaren kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta
 
Velkuan, Livonsaaren ja Lempisaaren rakennuskantaa teoksessa käsittelee FM Milla-Lotta Kemiläinen päivittämiensä inventointien pohjalta. Lisäksi lukuisat alueeseen perehtyneet kirjoittajat esittelevät artikkeleissaan alueen kulttuuriympäristöä. Maakunta-arkkitehti Kaisa Äijö selvittää kaavoituksen perusteita, arkeologi Jouko Pukkila kertoo Velkuan muinaisjäännöksistä ja FM Elina Pursimo kirjoittaa Salavaisten saaren asutushistoriasta. Pitäjäneuvos Lauri Valtonen kuvaa talvinuotan vetoa Velkualla. Fil. kand. Satu Nieminen kirjoittaa ”kadonneesta kaupungista”, Velkuanmaan Velkuankaupungista. Maakuntamuseon tutkija Eija Suna selvittää vanhan rakennuskannan antikvaariseen korjaamiseen ja rakennussuojeluun liittyviä kysymyksiä. Teoksessa on nähtävissä myös Varsinais-Suomen maakuntamuseossa vanhojen karttojen pohjalta tuotetut, maiseman muutosta kuvaavat maisemahistoriakartat.
*********
Ignatius Tarja (toim.): Lieksan suunnan sotapäiväkirjat II: Erillinen Pataljoona 12. Pehmeäkantinen, nidottu. 108 s. Valokuvat Vesa Ikonen ja SA-kuva. Hiidenkirja 2013. ISBN: 978-952-5996-05-0
 
Talvisodan Erillinen Pataljoona 12 taisteli talvisodan alkaessa Pielisjärvellä (nyk. Lieksassa), jossa vihollinen saatiin pysäytettyä jo rajalle. Sodan edetessä osia pataljoonasta siirrettiin Kuhmon Saunajärvelle, jossa Luvelahteen kaivautunut neuvostoarmeijan motti odotti purkamista. Pataljoonan sotapäiväkirjat kertovat yhden yksikön sotataipaleen lokakuun ylimääräisistä harjoituksista rauhan tuloon. Päiväkirjat sisältävät paitsi lyhyet kuvaukset päivän taisteluista, myös pieniä tunnelmakuvia hetkistä, jolloin pakkasen ja lumen keskellä eristyksissä olevat miehet saivat kirjeen kotoa tai pääsivät maasaunaan kylpyyn.

***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.
 
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.