[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Väkivallan, välitilojen ja kumousten Eurooppa

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Ville Laamanen <ville.laamanen at utu.fi> VTL (väit.), tohtorikoulutettava,
Poliittinen historia, Turun yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Gerwarth, Robert (toim.); Horne, John (toim.): Sodasta rauhaan. Väkivallan
vuodet Euroopassa 1918–1923 (War in Peace: Paramilitary Violence in Europe
after the Great War). Kääntänyt Henttonen, Tatu. Vastapaino, 2013. 363 sivua.


Väkivallan, välitilojen ja kumousten Eurooppa
---------------------------------------------------------

Kahdentoista kirjoittajan yhteistyönä syntynyt Sodasta rauhaan kertoo
ensimmäisen maailmasodan jälkeisen Euroopan väkivaltaisesta välitilasta,
jossa etniset, sosiaaliset ja nationalistiset jännitteet kietoutuivat
toisiinsa.

Englanniksi vuonna 2012 ilmestynyt artikkelikokoelma War in Peace: Paramilitary
Violence in Europe after the Great War on ansainnut ripeän suomennoksensa. Teos
havainnollistaa, kuinka sotilaalliset ja puolisotilaalliset joukot harjoittivat
väkivaltaa ja pyrkivät täyttämään vallankumousten ja sekavien olojen
synnyttämiä valtatyhjiöitä eri puolilla ensimmäisen maailmansodan
jälkeistä Eurooppaa.



Kuva: Kreikkalasia siviilejä sureamssa joukkomurhan uhreja Smyrnassa 1922.




Tuttuja selitysmalleja kyseenalaistava ylirajainen tutkimusote

Sodasta rauhaan sisältää painokkaan johdantoluvun ja 12 muuta
tutkimusartikkelia, joiden maantieteellinen fokus on itäisen Euroopan
konflikteissa, Suomesta aina Balkanille ja Turkkiin sekä Kaukasukselle saakka.
Vertailukohtia ja laajempaa perspektiiviä haetaan myös lännempää,
Irlannista, Ranskasta, Saksasta ja Italiasta. Laajuus osoittautuu rikkaudeksi,
sillä vaikka kirjoittajat ovat rajanneet yksittäiset artikkelinsa tarkasti,
niitä yhdistää vertaileva ja ylirajainen (tai transnationaalinen) temaattinen
ote, joka kyseenalaistaa monelle ensi näkemältä selvärajaiselle konfliktille
ilmeisiä ja tuttuja selitysmalleja.

Artikkelit on jaettu kahteen temaattiseen kokonaisuuteen, otsikoiltaan
”Vallankumous ja vastavallankumous” sekä ”Kansat, rajaseudut ja etninen
väkivalta”.  Tämä ei aivan vastaa sisällöllistä todellisuutta, sillä
teemat limittyvät, mutta toimituksellisena ratkaisuna jako on silti perusteltu
ja ymmärrettävä. Tekijäjoukkoon kuuluu sujuvakynäisiä kirjoittajia
professoreista nuorempiin tutkijatohtoreihin.  Taustalla on laaja, Euroopan
tutkimusneuvoston rahoitustakin saanut hanke, jonka johdossa ovat olleet kahden
irlantilaisen yliopiston (University College Dublin & Trinity College)
sotatutkimuskeskusten (UCD Centre for War Studies) professorit Robert Gerwarth
ja John Horne.

Kuten artikkelikokoelmissa aina, sisällössä on pientä epätasaisuutta.
Muutama artikkeli on rakenteellisesti ja esitystavaltaan hieman vaatimattomampi
kuin muut, mutta heikommatkin lenkit puoltavat paikkaansa ja ovat hyvää tiede-
tai tietokirjatekstiä. Korkeatasoisesta kokonaisuudesta erottuu edukseen
muutamia artikkeleita, joissa tarkemmin rajattua aihetta käsitellään
nivomalla se taidokkaasti laajempaan kontekstiinsa ja kirjan kokonaisteemaan.



Kuva: Irlannin itsenäisyyssodassa kuolleita, marraskuu 1920.

Gerwarthin ja Hornen omat kontribuutiot vastavallankumouksellisuudesta ja
vallankumouksen pelosta niin maailmansodan voittajien kuin häviäjienkin
keskuudessa kuuluvat kirjan parhaisiin osiin, samoin John Paul Newmanin Balkanin
poliittisen väkivallan syitä, kytköksiä ja jatkumoita valottava teksti.
Uğur Ümit Üngör valaisee sujuvasti luhistuvan Osmanivaltakunnan poliittista
ja etnistä väkivaltaa. Anne Dolan muistuttaa lukijoita siitä, että
raaistuminen ulottui myös sodan voittaneisiin valtioihin kuten Yhdistyneeseen
kuningaskuntaan, josta Irlannin tasavalta irtautui vuosien 1919–1921
itsenäisyyssodassa. Pertti Haapala ja Marko Tikka ovat käsitelleet Suomen
sisällissotaa sosiaalihistoriallisella otteella ja nostaneet esiin konfliktin
kansainvälisiä vertailukohtia. Lopputuloksena on napakka artikkeli, jota voi
suositella myös aihetta jo tuntevalle kotimaiselle yleisölle.



Kuva: Punavankeja Fellmanin pellolla Lahdessa 1918. (Lahden kaupunginmuseon
kuva-arkisto)

Ajantasainen, puhutteleva ja huolellisesti toimitettu kokonaisuus

Sodasta rauhaan on hyvä esimerkki siitä, että suurenkin kirjoittajajoukon
kokoelmateokset voivat onnistuessaan olla miellyttäviä lukukokemuksia.
Sellaista asiantuntijaa tuskin on, joka kykenisi yksin kirjoittamaan aiheesta
yhtä asiapitoisen ja monipuolisen esityksen. Kirjan aloittava johdantoluku
pohjustaa muuta sisältöä hyvin, joskin lopetukseksi olisi sopinut myös
erillinen yhteenveto, johon osan päätelmistä olisi voinut siirtää.

Tutkija- ja opiskelijayleisön kannalta on erityisen ilahduttavaa, että
viittauksia ajantasaiseen tutkimuskirjallisuuteen on runsaasti. Toisaalta on
harmillista, että kirjassa on käytetty alaviitteiden sijaan loppuviitteitä
eikä erillistä kirjallisuusluetteloa ole. Kattava hakemisto on kuitenkin
tehty, ja toimitustyö on muutenkin huolellista. Tatu Henttosen käännös on
kauttaaltaan sujuvaa kieltä. Ainoa suurempi moite koskee otsikon suomennosta:
alkuperäinen nimi War in Peace on huomattavasti kuvaavampi ja täsmällisempi
kuin suomennos, joka ei täysin sovi alaotsikkoonsa ja ohittaa sen tosiasian,
että vuosina 1918–1923 Euroopassa oli rauhallista korkeintaan, jos verrokkina
on maailmansota.

Sodasta rauhaan havainnollistaa, kuinka yhteiskunnat raaistuivat ympäri
Eurooppaa ja sen raja-alueita erityisesti ensimmäisen maailmansodan
seurauksena, mutta osittain jo sitä ennen. Kirjan artikkelit valaisevat
puhuttelevasti – usein yksilöllisiä kokemuksia, aikalaismentaliteetteja ja
tutkijoiden laajempia selitysmalleja taidokkaasti rinnakkain kuljettaen ja
arvioiden – ettei nationalistisia, etnisiä ja sosiaalisia jännitteitä voida
yleensä erottaa toisistaan.

Syyt maailmansodan päättymisen jälkeen jatkuneisiin tai alkaneisiin
väkivaltaisuuksiin olivat harvoin yksiselitteisiä tai alueellisesti rajattuja.

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/