[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Naisia reformaation keskellä

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Meri Heinonen <meri.heinonen at utu.fi> Tutkijatohtori, Turku Centre for Medieval
and Early Modern Studies, Turun yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Stjerna, Kirsi: Reformaation naisia. Kirjapaja, 2011. 405 sivua.


Naisia reformaation keskellä
---------------------------------------------------------

Reformaation merkitystä naisille on perinteisesti tarkasteltu kahdesta
näkökulmasta. Yhtäältä on tuotu esille reformaation naisten elämää
kaventava vaikutus sen hylätessä luostarilaitoksen ja rajoittaen täten
naisten mahdollisuutta opiskeluun ja hengellisen elämän harjoittamiseen.
Toisaalta reformaation on nähty tarjonneen naisille uuden uskonnollisen roolin
äitinä niin omassa perheessä kuin yhteiskunnassa laajemminkin
uskonpuhdistuksen pyhittäessä äidin kutsumuksen uskonnolliseksi toimeksi.
Kirsi Stjernan teos Reformaation naisia tuo mielenkiintoisella tavalla esille
sen, että samat kysymykset askarruttivat naisia jo 1500-luvulla.

 

Naisluostareissa suhtauduttiin reformaatioon usealla eri tavalla. Osa nunnista
vastaanotti reformaation mielellään, mutta osa vastusti sitä voimakkaasti ja
halusi pitää kiinni omasta kutsumuksestaan. Niin reformaation puolella kuin
sitä vastassa oli oppineita naisia, jotka arvioivat reformaattoreiden
argumentteja oman raamatuntuntemuksensa ja oppineisuutensa pohjalta. Kirsi
Stjernan teos keskittyy reformaatiota kannattaneisiin naisiin ja tarjoilee
monipuolisen kuvan yhtäältä reformaation yleisestä vaikutuksesta naisiin ja
heidän hengelliseen elämäänsä ja toisaalta tuo yksityiskohtaisempaan
tarkasteluun kymmenen reformaatiokeskusteluissa ja -toimissa vaikuttanutta
naista ja heidän ajattelunsa.

Kirsi Stjerna aloittaa teoksensa Reformaation naisia muistelemalla
opiskeluaikojaan 1980-luvulla ja haluaan saada tietää, miten reformaatio
vaikutti naisiin ja miten naiset vaikuttivat reformaatioon. Vaikka omat opintoni
sijoittuvatkin 1990-luvun alkuun, tunnistin hyvin hämmennyksen siitä, että
naisten historiaa ei joiltain osin oltu tutkittu lainakaan. Oma mielenkiintoni
suuntautui naisiin ja keskiaikaan, ja tämän teeman kohdalla tilanne muuttui
muutamassa vuodessa, kun naisten uskonnollinen elämä nousi yhdeksi alan
tutkituimmista aihepiireistä. Stjernakin teki kierroksen keskiajan naisten ja
erityisesti Pyhän Birgitan matkassa ennen kuin palasi ensimmäisen
mielenkiintonsa kohteen reformaation ja sen naisten tutkimuksen pariin.

Kirsi Stjernan teos on alkujaan julkaistu englanniksi nimellä Women and the
Reformation (Blackwell 2008) ja Reformaation naisia on Stjernan teoksesta
suomeksi toimittama versio. Teoksen painopiste on Keski-Euroopassa: Saksassa,
Ranskassa, Sveitsissä ja Italiassa, mutta aivan kirjan lopussa Stjerna tekee
pienen katsauksen myös Pohjoismaiden naisten ja reformaation suhteeseen. Teos
jakautuu kahteen osaan: naisten ja uskonnon suhdetta pohdiskelevaan
johdattelevaan osioon sekä henkilöhistorialliseen osioon, jossa käydään
läpi kymmenen naisen elämänkohtalot ja heidän uskonnollista ajatteluaan.
Stjernan pohdinta naisten asemasta uskonnollisen elämän kentällä keskiajalla
ja toisaalta reformaation aikana ja sen jälkeen on mielenkiintoinen. Hän
katsoo naisten asemaa yhtäältä meidän ajastamme käsin ja pohtii oliko
reformaatio naisille “hyväksi” vai ei. Toisaalta naiset sidotaan omaan
aikaansa ja tuodaan esiin aikakauden asettamat reunaehdot ja esimerkiksi se,
että reformaation miehet ajattelivat naisten osallistumisesta uskonnolliseen
elämään useimmiten samansuuntaisesti kuin keskiajan oppineet. Tämän
lisäksi Stjerna etsii naisten omaa teologiaa ja pohtii sitä, millaista oli
naisten reformaation teologia ja mitä annettavaa sillä voisi olla
nykypäivänä.

Kaksi näkökulmaa reformaatioon

Reformaation merkitystä naisille on perinteisesti tarkasteltu kahdesta
näkökulmasta. Yhtäältä on tuotu esille reformaation naisten elämää
kaventava vaikutus sen hylätessä luostarilaitoksen ja rajoittaen täten
naisten mahdollisuutta opiskeluun ja hengellisen elämän harjoittamiseen
vapaana perhe-elämän velvoitteista. Toisaalta reformaation on nähty
tarjonneen naisille uuden uskonnollisen roolin äitinä niin omassa perheessä
kuin yhteiskunnassa laajemminkin uskonpuhdistuksen pyhittäessä äidin
kutsumuksen uskonnolliseksi toimeksi. Stjerna tuokin mielenkiintoisella tavalla
esille sen, että naisluostareissa suhtauduttiin reformaatioon usealla eri
tavalla. Osa nunnista vastaanotti reformaation mielellään, mutta osa vastusti
sitä voimakkaasti ja halusi pitää kiinni omasta kutsumuksestaan. Niin
reformaation puolella kuin sitä vastassa oli oppineita naisia, jotka arvioivat
reformaattoreiden argumentteja oman raamatuntuntemuksensa ja oppineisuutensa
pohjalta. Näistä nunnista lienee kuuluisin Martin Lutherin puolisona
tunnetuksi tullut  Katharina von Bora.

Samoin äitiyden ja vaimouden kutsumuksesta kirjoittaessaan Stjerna tuo esiin,
miten idealisoitu käsitys vaimon tehtävästä ja äitiydestä ei herättänyt
naisissa yksinomaan ihastusta, vaan myös kritiikkiä. Eikä naisten toiminta
reformaation piirissäkään jäänyt vain kodin seinien sisäpuolelle, sillä
etenkin liikehdinnän alkuvaiheissa myös naiset osallistuivat innokkaasti
reformaation tiimoilta käytyyn keskusteluun. Useimmissa tapauksissa nämä
naiset olivat toki “erityistapauksia” oppineita ja yhteiskunnallisesti
korkeassa asemassa. He saattoivat tuoda julki mielipiteitään kirjeissä,
pamfleteissa ja erilaisissa hartaus- ja ohjekirjoissa. Tosin sensuurin
tiukentumisen myötä 1530-luvulta lähtien näidenkin naisten äänet
vaikenivat tai vähintään marginalisoituivat. Naisten uskonvalinnoilla oli
silti laajempaa vaikutusta vielä myöhemminkin, jos heidän yhteiskunnallinen
asemansa oli kyllin korkea. Äiti ja tytär, Elisabeth von Brandenburg ja
Elisabeth von Braunschweig, asettuivat puolisoitaan vastaan valitsemalla
luterilaisen uskon ja ohjasivat myös valtakuntiensa uskonnollista kehitystä
hallitsemillaan alueilla ja vaikuttaessaan lastensa uskonnollisiin valintoihin
ja avioliittoihin.

Reformaation naisten elämäkertoja



Kuva: Katharina von Bora, Olimpia Fulvia Morata ja Katharina Schütz Zell

Stjernan teoksen toinen osa avaakin näiden naisten elämää kertomalla
reformaatioon aktiivisesti osallistuneiden naisten elämästä ja teologisesta
ajattelusta. Ensimmäinen kohde on ehkä luonnollisestikin Lutherin puoliso
“Herra tohtori” Katharina von Bora. Vaikka Katharina von Boraa voikin
pitää luterilaisen naiseuden ruumiillistumana juuri äitiyden tehtävälle
omistautumisessaan, tuo Stjerna hänestä esille ainakin minulle tuntemattomia
puolia, kuten Katharinan vahvat omat valinnat, aiemmat avioliittosuunnitelmat ja
hänen asemansa merkityksen myös Lutherin uskottavuudelle. Erityisen
koskettavaa oli lukea siitä tuskasta, jota molemmat puolisot kokivat lapsen
kuoleman kohdatessa perhettä.

Katharinan ohella merkittävien reformaattoreiden vaimoista Stjernan
käsittelyyn pääsee Katharina Schütz Zell, joka toimi puolisonsa Matthias
Zellin työparina Strasbourgissa. Tämän mahdollisti itse asiassa se, että
Katharina menetti molemmat lapsensa aivan vastasyntyneinä ja kotiäitiyden
sijasta hän saattoi keskittyä laajempaan vaikuttamiseen ja Stjerna kuvaakin
häntä apostoliksi, diakoniksi ja profeetaksi. Katharina oli jopa puolisoaan
aktiivisempi teologinen vaikuttaja ja miehensä kuoleman jälkeen hän jopa
suoritti hereetikoksi tuomitun naisen hautajaisrituaalit tämän puolison
pyynnöstä.

Katharina von Boraa yllättävämpiä ja tuntemattomampia hahmoja sen sijaan
ovat esimerkiksi Argula von Grumbach, joka katsoi velvollisuudekseen puolustaa
Ingolstadtin yliopiston opiskelijaa Arsacius Seehoferia, jota syytettiin
luterilaisesta harhaopista. Argula tuli tunnetuksi reformaation puolustajana ja
kirjeenkirjoittajana, jonka kirjeitä painettiin julkisesti jo hänen
elinaikanaan. Argula omaksui reformaattoreiden ajatuksen yleisestä pappeudesta
ja oikeudestaan lukea ja tulkita Raamatun tekstejä, mutta nojasi vahvasti myös
yhteiskunnalliseen asemaansa merkittävän aatelissuvun jäsenenä. Sensuurin
vähäisyys Argulan elinaikana takasi sen, että myös nainen saattoi julkaista
mielipiteitään.  Argulaan suhtauduttiin vähätellen ja häntä pilkattiin
julkisesti eikä hän saanut tukea edes puolisoltaan. Mielenkiintoisella tavalla
Stjernan kirja valottaa myös aikakauden avioliittoja ja uskonnon merkitystä
perhesuhteissa, sillä reformaation kannattaminen ei aina ollut molempien
puolisoiden valinta.

Kokonaisuudessaan Kirsi Stjernan teos on mielenkiintoinen johdatus
reformaatioajan naisten ajatteluun ja siihen, että osa aikakauden naisista
kykeni hyvin teologiseen keskusteluun. Äärimmäisin esimerkki heistä lienee 
Olimpia Fulvia Morata, joka oli oppineisuudessaan aikansa mieshumanistien kanssa
samalla viivalla.  Myöhemmässä tutkimuksessa hän on kuitenkin jäänyt
vähälle huomiolle, osin tuotantonsa katoamisen takia. Stjernan kirjan ansioksi
onkin laskettava, että naisten esittelyn lisäksi hän tuo esiin tutkimuksessa
unohdettuja lähteitä eli naisten uskonnollisia ja teologisia tekstejä, joista
osa on painettu jo 1500-luvulla ja osa editoitu 1800-luvulla. Toivoa sopii,
että suomalaiset opiskelijat ja tutkijat innostuvat keskiajan naisten ohella
myös reformaation naisista. Aiheeseen orientoitumisessa Stjernan teos on
oivallinen apu. 

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/