[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Monikulttuurinen Baltia

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Andrei Kalinitchev <andkal at utu.fi> FL, tutkija, Turun yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Kasekamp, Andres: Baltian historia (A history of the Baltic States).
Kääntänyt Irina Kyllönen. Vastapaino, 2013. 349 sivua.


Monikulttuurinen Baltia
---------------------------------------------------------

Kasekampin teos on tiivis katsaus Baltian maiden historiaan jääkauden
päättymisestä 2010-luvulle. Kirja paneutuu alueen monikansallisen väestön
aatteellisiin ja hengellisiin pyrkimyksiin, sekä talouteen. Kirjoittaja nostaa
esille myös kolmen läheisen naapurin identiteetit ja erot.

Andres Kasekampin teos Baltian historia on suomennos kirjoittajan
englanninkielisestä kirjasta A History of the Baltic States. Epämääräisen
artikkelin käyttö ”a” määräisen artikkelin ”the” sijaan
alkuperäisen kirjan otsikossa osoittaa, että tekijän mielestä kyseessä on
yksi useista Baltian historiaa käsittelevistä teoksista.

Teos on luonteeltaan tiivis yleiskatsaus Viron, Latvian ja Liettuan
menneisyyteen jääkauden päättymisestä 2010-luvulle. Tavoite saattaa
kuulostaa hyvin haasteelliselta, koska monikulttuurisen seudun polyetnisen
väestön vaiheet ovat olleet tapahtumarikkaita, mikäli niitä aiotaan
käsitellä erikseen. Teos ei ole sivumäärältään laaja. Tekstiosuudelle
jää teoksen 349:stä sivusta 302 sivua ja loput ovat liitteitä ja
kirjallisuusluettelo. Tekijä käyttää loppuviitteitä.

Baltian alue oli muinaisina aikoina etnisesti varsin rikas. Sen väestö koostui
mm. vatjalaisista, virolaisista, liiviläisistä, latgalleista, semgalleista,
seeleistä, kuurilaisista, skalviiteista, preussilaisista, zemaiteista,
liettualaisista ja jatvingeista. Monikulttuurinen asutus on värittänyt seudun
historiaa.

Kirjassa käydään läpi alueen poliittisen historian lisäksi myös
monikansallisen väestön aatteellisia ja hengellisiä pyrkimyksiä ja taloutta.
Tästä syystä teos tuntuu olevan ylikuormitettu historiallisilla faktoilla,
joiden runsaudesta ei ole haluttu luopua näin rajallisessa sivumäärässä.
Joissakin kohdissa lukijan on vaikea tajuta esitettävien faktojen ylenpalttista
kirjoa ja löytää kerronnalle yhteinen lanka, eikä ole ihme – Baltian
alueen muinaisesta historiasta vuoteen 1917 päästään jo 122:ssa sivussa.
Tämän jälkeen kerronta hidastuu, ja seuraavan sadan vuoden vaiheita pohditaan
140:n sivun kokonaisuudessa. Esipuheessaan tekijä korostaakin, että kirjassa
keskitytään erityisesti alueen poliittiseen historiaan modernilla ajalla. (s.
11).

Virolainen syntyjuuriltaan Andres Kasekamp on onnistunut pohtimaan
latvialaisten, liettualaisten ja virolaisten historiaa tasavertaisesti antaen
kaikille kolmelle maalle saman verran tilaa. Kirjassa nostetaan esiin kolmen
naapurin identiteettiin liittyvät seikat. Kampin mukaan vuosisatojen ajan
hallinneen saksalaiseliitin valtakausi johti siihen, että virolaiset ja
latvialaiset ovat tulleet kulttuurisesti samanlaisiksi, kun liettualaisilla
ennen 1900-lukua oli enemmän yhteistä puolalaisten kanssa (s. 10).

Kasekampin teos perehdyttää hyvin virolaisten, latvialaisten ja liettualaisten
kansojen historiaan. Teos tarjoaa antoisaa lukemista sekä asiantuntijoille
että myös sellaisille lukijoille, jotka haluavat tutustua Baltian maiden
historiaan yksissä kansissa.

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/