[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Perinteisen terveysvalistuksen puolustus

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Katja Hyvönen <katja.p.hyvonen at gmail.com> YTT, Joensuu
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Puska, Pekka: Raha tai henki. Docendo, 2014. 181 sivua.


Perinteisen terveysvalistuksen puolustus
---------------------------------------------------------

Raha tai henki on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keväällä 2014
eläkkeelle jääneen pääjohtaja Pekka Puskan puheenvuoro perinteisen
terveysvalistuksen puolesta. Teoksessaan Puska käy läpi terveyden
edistämistyön taustoja, merkityksiä ja luo katseen tuleviin haasteisiin.
Lisäksi teoksessa pohditaan terveyden ja rahan välillä olevaa hieman
ristiriitaista suhdetta. Puska kysyy, onko raha tai pikemminkin sen puute este
terveyden edistämistyölle, vai voivatko taloudelliset ja terveydelliset
intressit olla yhteneviä.

 

Kovat rasvat ovat edelleen terveydelle epäedullisia

Viime vuosina on ilmestynyt lukuisia ruokaa, ravitsemusta ja terveyttä
käsitteleviä teoksia. Useissa kirjoissa on esitelty erilaisia vaihtoehtoisiksi
luokiteltavia ruokavalioita, vannottu mahdollisimman aidon, perinteisen ja
puhtaan ruoan nimeen ja samalla kyseenalaistettu niin sanottu virallinen totuus
terveellisen ruokavalion rakentumisesta, kuten kovien rasvojen
epäterveellisyydestä. Puskan uutuusteos Raha tai henki edustaa tähän nähden
eräänlaista puolustuksen puheenvuoroa. Tämä on toki odotettavaakin, sillä
lääketieteen ja kirurgian tohtori Puska on profiloitunut pitkän ja
monipolvisen uransa aikana etenkin pehmeiden rasvojen puolestapuhujana.

Tähän työhön Puska lähti mukaan jo uransa alkumetreillä
Pohjois-Karjala-projektin myötä. Kirjassaan Puska palaa useaan otteeseen
muistelemaan projektia, sen taustoja ja merkityksiä. Vuonna 1972 alkaneen
projektin taustalla oli havahtuminen työikäisten miesten korkeaan
sydäntautikuolleisuuteen. Samoihin aikoihin havaittiin yhteys korkean
kolesterolin ja sydäntautien välillä. Ravinnon kovan rasvan katsottiin
nostavan ja pehmeän puolestaan laskevan kolesterolia. Näiden tutkimustulosten
innoittamana projektissa lähdettiin kohentamaan itäsuomalaisten
kansanterveyttä ennen kaikkea elintapoihin vaikuttamalla. Projektissa
kampanjoitiin etenkin kovan rasvan ja suolan vähentämisen puolesta ja
kannustettiin suosimaan terveydelle edullisia pehmeitä rasvoja.

Projektin ja sen jälkeen harjoitetun aktiivisen valistustyön myötä voin
kulutus kääntyi laskuun ja vastaavasti pehmeiden rasvojen suosio kasvoi.
Tämä alkoi heijastua myös toivotunlaisena muutoksena suomalaisten
terveydentilassa: kolesterolitasot alkoivat laskea, sydän- ja
verisuonisairaudet vähentyä ja suomalaisten terveys yleisesti ottaen kohentua.
Puska arvioi, että tulokset selittyvät ennen kaikkea muuttuneilla
elintavoilla, vaikka toki myös muilla tekijöillä, kuten kehittyneellä
lääketieteellisellä osaamisellakin on oma roolinsa.

Myönteisestä ja toivotunlaisesta kehityksestä huolimatta rasvakeskustelun
muoto on sittemmin hieman muuttunut. Etenkin voimistuneen karppauskeskustelun
myötä on tutkimusnäyttöön vedoten alettu asettaa kyseenalaisiksi ajatukset
kovien rasvojen haitallisuudesta. Puska puolustautuu esitettyä kritiikkiä
vastaan muistuttamalla työn hyvistä tuloksista. Samalla hän huomauttaa, että
kyse on yksittäisistä tutkimustuloksista. Laajan tutkimusnäytön perussanoma
ei ole merkittävällä tavalla sitten 1970-luvun muuttunut. Toisaalta
karppauskeskustelussa on jotain hyvääkin, sillä sen myötä on nostettu
agendalle liiallisen sokerin käytön haitat, mikä on jäänyt helposti
rasvakeskustelun varjoon.



Kuva: Valion voimainos 1920-luvulta.

Terveellisten valintojen on oltava helppoja

Kuten teoksen nimikin kertoo, kirjassa pohditaan myös terveyden edistämistyön
ja taloudellisten intressien yhteensovittamisen haastetta. Kuluttajia on ohjattu
terveellisten valintojen pariin valistuksen, monenlaisten rajoitusten ja
verotuksen keinoin. Tämä ei ole ollut aina teollisuuden mieleen ja siksi
monenlaista kädenvääntöä asiasta on ollut. Pohjois-Karjala-projektin
aikoihin ajatukset voin epäterveellisyydestä herättivät vastustusta
maatalouden ja meijeriteollisuuden piirissä. Maidosta maksettiin tuolloin
tuottajille rasvaperustaisesti ja voi oli tärkeä meijeriteollisuuden tuote.
Valistuksen pelättiin heikentävän voin menekkiä, mihin se johtikin.

Hiljalleen terveellisyys alettiin kuitenkin ymmärtää elintarviketeollisuuden
piirissä myyntivaltiksi ja erilaisia terveydelle edullisempia tuotteita alkoi
olla kaupoissa yhä enemmän saatavilla. Tämä puolestaan helpotti kuluttajien
siirtymistä pehmeitä rasvoja sisältävien tuotteiden pariin. Intressien ei
siten tarvitse olla aina eriäviä, vaan elintarviketeollisuuden kanssa voidaan
tehdä myös hedelmällistä yhteistyötä. Puska katsookin, että juuri
elintarviketeollisuuden kanssa tehty yhteistyö oli lopulta merkittävässä
roolissa valistustyön onnistumisen kannalta. Hänen mukaansa terveelliset
valinnat on tehtävä kuluttajille mahdollisimman helpoiksi. Terveellisiin
elintapoihin johtavaa tietä voidaan avata myös lisäämällä
liikuntamahdollisuuksia tai erilaisten rajoitusten kautta. Näin on kyetty
menestyksekkäästi vähentämään esimerkiksi tupakointia ja altistumista
passiiviselle tupakoinnille.



Kuva:Margariinimainos.

Tulevaisuuden haasteet

Tulevaisuuteen Puska suhtautuu pääosin myönteisesti: monilla mittareilla
mitattuna suomalaisten terveys on mennyt parempaan suuntaan. Toisaalta samaan
aikaan eteen on tullut monia uusia haasteita. Tällaisia ovat esimerkiksi
lisääntynyt alkoholin kulutus, ylipaino, vähentynyt fyysinen aktiivisuus ja
epäterveellinen napostelukulttuuri. Huolestuttava piirre on myös
karppauskeskustelun myötä hienoiseen nousuun lähtenyt kolesterolitaso.
Ongelmaksi on myös alkanut muodostua hyvä- ja huono-osaisuuden eriytyminen
yhteiskuntaluokkien välillä, mitä myös rakenteet osaltaan tukevat. Monien
työssäkäyvien liikuntaharrastuksia tuetaan liikuntaseteleillä, kun taas
työttömille vastaavaa kannustinta ei ole tarjolla. Kahtiajakautuminen on
erityisen ongelmallinen asia siksi, että eriytyminen alkaa usein jo lapsena.
Tietty osa lapsista liikkuu ja harrastaa paljon vapaa-ajallaan, mutta toisessa
ääripäässä fyysinen aktiivisuus on selkeästi laskenut.

Haasteita riittää myös globaalisti katsoen. Kun elintaso nousee, tuo se
mukanaan elintapasairauksia ja ylipainoa, mitkä ovat nykyisin ongelmia myös
kehittyvissä maissa. Vaikka elintason nousu tukee terveyttä, tukee se tätä
vain tiettyyn pisteeseen saakka, minkä jälkeen tilanne tasaantuu tai
heikkenee. Parempaan hyvinvointiin voitaisiin päästä maltillisella
talouskasvulla.

Eräs viime aikoina yhä enemmän keskustelua herättänyt aihe koskee
ruokavalintojen ympäristömerkityksiä. Puska sivuuttaa tämän kuitenkin
varsin lyhyesti. Hän arvioi, että ravitsemussuositukset tulee laatia
ravitsemuksellisin perustein eikä ympäristönäkökulmasta. Tämä näkökulma
on ymmärrettävä. Jo nyt ravitsemussuositusten laatiminen on hyvin
haasteellista, kun erilaisia näkemyksiä terveellisen ruokavalion
koostumuksesta on paljon. Vielä haasteellisemmaksi tilanne muodostuu, jos
suosituksissa aletaan huomioida myös ympäristönäkökulma. Terveellinen
ruokavalio kun ei ole aina ympäristömyötäistä, eikä ympäristömyötäinen
terveellistä. Toisaalta näkökulman sivuuttamisessakin on omat ongelmansa. Jos
ympäristönäkökulmaa ei lainkaan huomioida, voi vaikeudeksi muodostua
varsinkin pitkässä juoksussa myös kehittyneissä maissa terveellisenä
pidetyn ruoan tuottamisen mahdollisuudet rajallisten luonnonvarojen puitteissa.

Pekka Puskan muistelmateos

Raha tai henki on eräänlainen muistelmateos Puskan pitkästä urasta ja sen
aikana koetuista kommelluksista, sattumuksista ja kohtaamisista. Teosta voi
lukea myös perinteisen terveysvalistuksen puolustuksen puheenvuorona, sillä
siinä nostetaan esiin niitä hyviä asioita, joita valistustyöllä on saatu
aikana ja puolustaudutaan sitä vastaan osoitettuun kritiikkiin.

Teoksessa nousee kiinnostavalla esiin, miten terveys, ravitsemus sekä
terveysvalistuksen onnistumisen määrittely ovat hyvin monitulkintaisia
asioita. Puskan näkemyksen mukaan suomalaisten terveydentila on yleisesti
ottaen kohentunut, mikä näkyy muun muassa kohonneena elinikänä ja
kuolleisuuden vähentymisenä sydän- ja verisuonitauteihin. Muun muassa näihin
seikkoihin vedoten hän arvioi, että tehdyllä työllä on ollut merkitystä ja
toimenpiteet ovat olleet perusteltuja.

Sen sijaan kriittisissä puheenvuoroissa nykytilannetta on tulkittu usein
toisin. Kriitikot, jotka ovat usein samalla rasvateorian vastustajia, ovat
tyypillisesti muistuttaneet esimerkiksi suomalaisten lisääntyvästä
ylipainosta, yleistyvästä kakkostyypin diabeteksesta ja erilaisista
allergioista, ja tämän perusteella päätelleet tehtyjen toimenpiteiden olleen
vääränlaisia. Terveyden edistämistyö onkin ehkä juuri tästä syystä
hyvin haasteellista ja varsin aaltoilevaa. Valistustyö ja keskustelu on
helposti kapea-alaista ja keskittyy tiettyjen yksittäisten ongelmien
ratkaisemiseen. Samalla se, millaisiin haasteisiin terveyden edistämistyössä
erityisesti pyritään puuttumaan, vaihtelee ajassa ja paikassa.

Lyhyempi versio arvostelusta julkaistu Karjalainen-lehdessä 26.10.2014



 Kuva: Meijerijärjestöjen voipropagandaa 1958. Kuva Populaari sivustolta.

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/