[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Kulttuurisia kohtaamisia maailmanhistoriassa

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Kalle Kananoja <kalle.kananoja at helsinki.fi> Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Masonen, Pekka: Rajaseudun Galilei ja muita outoja tarinoita menneisyydestäni.
Mala Fide, 2014. 254 sivua.


Kulttuurisia kohtaamisia maailmanhistoriassa
---------------------------------------------------------

Rajaseudun Galilei on kokoelma kulttuurien, uskontojen ja ajattelutapojen
kohtaamista käsitteleviä kirjoituksia. Pohjan tälle kahdentoista itsenäisen
esseen kokoelmalle muodostavat tekijän vuosina 2005–12 Aamulehdessä
julkaistut lyhyemmät tekstit, joita on laajennettu ja syvennetty tätä teosta
varten. Kirjoittaja itse kutsuu teosta “diletantin juhlakirjaksi”, joka on
erittäin osuva luonnehdinta. Kyseessä ei siis ole tutkimus eikä edes
tiedekirja, joten sitä lienee turha arvioida turhan ryppyotsaisesti.

Kirja alkaa lupaavasti taisteluhuudolla kirjojen – erityisesti painettujen
kirjojen – ja lukemisen puolesta. Se sisältää myös pohdiskelua historian
luonteesta ja kriittistä pohdintaa akateemisen historiantutkimuksen
nykytilasta. Masosen mielestä ”historian tutkijoiden olisi otettava
valinnoillaan rohkeammin kantaa oman aikansa ilmiöihin ja kasvatettava
yleisöään” (s. 8). Humanistisen tutkimuksen merkitystä arvioitaessa
tulisikin painottaa enemmän vaikuttavuutta akateemisen yhteisön ulkopuolella
kuin tutkijayhteisön sisällä. Samankaltaisia ajatuksia ovat esittäneet
tänä syksynä Jo Guldi ja David Armitage teoksessaan The History Manifesto,
joten Masosen teksti osuu ajan hermoon. Kirjan ensimmäinen luku poikkeaa
huomattavasti sitä seuraavista esseistä, joissa tarkastellaan menneisyyttä
yksilöiden, tapahtumien ja ilmiöiden kautta, joskin oman aikamme tiedemaailman
kritiikki tulee ohimennen esille myös muutamissa myöhemmissä luvuissa.

Kirjan luvut ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, mutta teoksen kokoavana teemana
voi pitää kulttuurien kohtaamista. Kirjan sivuilla tavataan lukematon joukko
toinen toistaan kiehtovampia yksilöitä, kuten afroamerikkalainen runoilija
Phyllis Wheatley, maapallon onttoutta julistanut John Symmes ja Havaijin
maailmanmatkaajakuningas Kalakaua. Vaikka yksittäiset menneisyyden hahmot
toimivat monesti esseiden lähtökohtana, kirjoittaja kontekstualisoi heidän
elämänsä kytkemällä yksilöt ympäröiviin ilmiöihin. Masonen tekee
ilmiöiden laajat kaaret selviksi yhdistämällä henkilötason mikrohistoriaa
pitkän aikavälin historiaan. Ajallinen pääpaino on 1800-luvulla ja monessa
luvussa pohditaan eri alueiden ja maiden erilaisia teitä modernisaatioon.



Kuva: Kalakaua, Phyllis Wheatley ja John Symmes

Kirjoittajan vahvinta alaa ovat selvästi arabialais-islamilaisen maailman sekä
Japanin laaja tuntemus. Silti lukija pääsee herkuttelemaan esseillä, joissa
käsitellään muun muassa sebastianismia Portugalin historiassa, afrikkalaisten
kosmopoliittisuutta, maapallon rakenteeseen liittyviä utopioita,
salaliittoteorioita ja huijareita, Japanissa toimineita tiedeasiantuntijoita,
Sansibarista Saksaan rakkauden perässä muuttanutta prinsessaa ja
muslimiarmeijoita ja –taistelijoita Euroopan maaperällä. Sanomattakin
selvää on, että kirjan käsittelemistä aiheista tuskin on moni kuullut
koulun historian tunnilla saatikka sitten perehtynyt niihin oma-aloitteisesti.
Sepoykapina lienee kirjan aiheista niitä harvoja, jonka laajempi lukijakunta
tunnistaa suoralta kädeltä.

Kirjan ainoana heikkoutena voi pitää kirjoittajan rönsyilevää tyyliä –
runsaat detaljit tekevät kirjan haastavaksi. Pahimmillaan kirja on paikoin kuin
pahamaineinen historian oppikirja, jossa päivämäärät ja henkilöt seuraavat
toisiaan ilman tarkempaa kausaliteettianalyysia. Tiivistäminen ja/tai
väliotsikointi olisi tehnyt kirjasta luettavamman. Masosen erityisenä ansiona
voidaan kuitenkin pitää globaalien kulttuuristen kohtaamisten tekemistä
tutuksi suomalaiselle lukijakunnalle. Teos on ajatuksia herättävää ja
ehdottomasti suositeltavaa luettavaa.

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/