[H-verkko] Jyväskylä, Väitös: Romanipolitiikasta romanien politiikkaan

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Väitös: Romanipolitiikasta romanien politiikkaan

Jyväskylä
15.12.2014 klo 12:00
---------------------------------------------------------

Väitös: 15.12. Suomen romanit ovat taistelleet kansalaisoikeuksistaan
(Friman-Korpela)

Alkamisaika: maanantai 15. joulukuuta 2014, 12.00

Päättymisaika: maanantai 15. joulukuuta 2014, 15.00

Paikka: Mattilanniemi, Agora Aud. 3


YTM Sarita Friman-Korpelanvaltio-opin väitöskirjan ”Romanipolitiikasta
romanien politiikkaan. Poliittisen asialistan ja toimijakonseption muutos
1900-luvun jälkipuoliskon Suomessa” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä
YTT Anu Hirsiaho (Tampere) ja kustoksena professori Kari Palonen(Jyväskylän
yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Väitöskirjassa on tutkittu suomalaisen romanipolitiikan asialistan muutosta ja
romanien omaa, poliittiseksi luokiteltavaa toimintaa 1900-luvulla. Tutkimuksesta
selviää, että Suomessa on verrattain lyhyellä aikavälillä ajettu
toisistaan poikkeavia linjoja yhden romanipolitiikan nimikkeen alla. Tutkimus
nostaa esiin eroja ja vastakkaisuuksia eri romani-intressien välillä. Niiden
perusteella viranomaiset, poliitikot ja romanit itse voivat arvioida mitä
linjaa he tukevat ja kannattavat.  Menetelmää voidaan soveltaa sekä
romani-idean teoreettisessa tarkastelussa että kansainvälisessä ja
kansallisessa romanipolitiikassa.

Romanien poliittiset oikeudet eivät toteutuneet täysin 1950-luvun Suomessa

Romanien elinolosuhteet olivat vielä 1950-luvulla surkeat. Myös heidän
poliittisten oikeuksiensa toteutuminen oli kyseenalaista: vaalirajoitteiden ja
irtolaislainsäädännön yhteisvaikutus saattoi johtaa äänioikeuden
epäämiseen suurelta osalta romaniväestöä.  Romanien asioita hoidettiin
tuolloin uskonnollisin perustein ja ankaralla assimilaatiopolitiikalla.

Tilanne oli rinnasteinen nyky-Eurooppaan, jossa jotkut maat ovat jättäneet
kommunistisen järjestelmän romahdettua yhden kansanosan kaikkien
yhteiskunnallisten toimenpiteiden ulkopuolelle, aivan kuten Suomessa
1950-luvulla.

Ruotsin vaatimukset sysäsivät romanipolitiikkaa eteenpäin

Sotien jälkeen kaupunkien laitamille syntyneiden hökkelikylien vaihtoehdoksi
tarjoutui Ruotsi, jossa oli tarjolla työtä, asuntoja ja aikuiskoulutusta. 
Suomalaisten romanien mittava maahanmuutto Ruotsiin oli 1960-luvulla ja
1970-luvun alussa maiden välejä hiertävä skandaali. Ruotsi vaati
voimakkaasti Suomea hoitamaan oman maan kansalaistensa asiat kuntoon. Ruotsin
vaatimukset pakottivat Suomen muuttamaan politiikkaansa, mutta se ei olisi
onnistunut ilman romanien, viranomaisten ja poliittisten toimijoiden välistä
yhteistyötä. Tässä vaiheessa myös romanit ryhtyivät itse vaikuttamaan
heitä koskevien asioiden päätöksentekoon. Omat kansalaisoikeutensa romanit
taistelivat 1960-luvulla yhdessä radikaalin sosiaalisen liikehdinnän kanssa.

Sarita Friman-Korpela kirjoitti ylioppilaaksi Porin Suomalaisen Yhteislyseon
lukiosta vuonna 1995 ja valmistui vuonna 2001 yhteiskuntatieteiden maisteriksi
Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan valtio-oppi. Friman-Korpela asuu
Helsingissä ja työskentelee neuvottelevana virkamiehenä sosiaali- ja
terveysministeriössä. Väitöskirjatyöhön on saatu Suomen Kulttuurirahaston
keskusrahastosta myönnettyä apurahaa.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and
Social Research ISSN 0075-4625; 513.  Sitä voi ostaa:  Jyväskylän
yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö puh. 040 805 3825 / myynti at library.jyu.fi
sekä Yliopistokauppa Soppi.


---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/