[H-verkko] Helsinki, Pohjola, Atlantti, Maailma: Juridinen, kulttuurinen ja taloudellinen vuorovaikutus Atlantin historiassa
agricola at utu.fi
agricola at utu.fi
Mon Joulu 8 16:07:28 EET 2014
Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------
Pohjola, Atlantti, Maailma: Juridinen, kulttuurinen ja taloudellinen
vuorovaikutus Atlantin historiassa
Helsinki, Yliopistonkatu 3
8.1.2015 klo 13:00 – 8.1.2015 klo 18:15
---------------------------------------------------------
Atlantin historia on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana vakiinnuttanut
asemansa itsenäisenä tutkimussuuntauksena. Sen kasvu on näkynyt erityisesti
Pohjois-Amerikassa. Monissa sikäläisissä yliopistoissa se on jo yksi
suuntautumisvaihtoehto perinteisen kontinentaalisen historian lisäksi tai jopa
sen sijaan. Vaikka Suomessa on jo aiempina vuosikymmeninä kirjoitettu jonkin
verran Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisiä yhteyksiä painottavaa
transatlanttista historiaa, laajemmin ymmärrettyä atlanttista historiaa ja sen
mahdollisuuksia on pohdittu vasta viime vuosikymmenen kuluessa. Tämä seminaari
kuvaa alan uusimpia tutkimushaasteita ja kysyy, mitä Atlantin historia voi
tarjota suomalaisille historiantutkijoille.
Atlantin historia tai atlanttinen historia koostuu varhaismodernin Euroopan,
Amerikan ja Afrikan yhteen kokoavista elementeistä, joissa korostetaan
mantereiden välistä yhteistä, vertailevaa ja vuorovaikutuksellista historia.
Siinä missä transatlanttinen historia on perinteisesti keskittynyt
Pohjois-Atlantille, siis Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisiin yhteyksiin,
Atlantin historia ottaa ideaalitilanteessa huomioon myös eteläisen Atlantin ja
Afrikan. Ne ovat Atlantin heikoimmin tutkittuja ja Atlantin historiaan vähiten
integroituja osia. Toki anglo- ja frankofonisesti painottuneessa Atlantin
historiassa marginaalisemmat, pohjoismaiset toimijat ovat jääneet vielä
pienemmälle huomiolle.
Vuorovaikutus Atlantin historiassa on koostunut monisuuntaisista tapahtumista ja
niiden ketjuista. Orjakauppa on ilmeinen esimerkki. Ehkä näkyvin kehityskulku
oli kuitenkin 1700-luvun lopulta alkaen vallankumousten aalto ja Amerikan
valtioiden itsenäistyminen, joka sai aikaan syvällisiä taloudellisia ja
poliittisia muutoksia myös Euroopassa ja Afrikassa. Tämän tapahtumaketjun
vaikutukset tuntuivat kauas. Siksikin Atlantin historia ei sijoitu vain uuden
ajan alkuun, vaan jatkuu 1800-luvulle ja nivoutuu siten tiiviisti myös
moderniin historiaan. Siitä ei olekaan enää pitkä matka menneen vuosisadan
transatlanttiseen historiankertomukseen.
Kulttuurista vuorovaikutusta Atlantin piirissä on viime vuosina analysoitu
alueellisilla tasoilla muun muassa kulttuurisen sekoittumisen viitekehyksessä,
jossa eri mantereiden kulttuuristen käytäntöjen nivoutuminen yhteen on
johtanut kulttuuriseen kreolisaatioon tai hybridisaatioon. Samanaikaisesti
valtameren ylittävät, moninaiset aatteelliset rakenteet ovat tulleet
huomatuiksi. Atlantista onkin muodostunut monen innovatiivisen
historiantutkimuksellisen lähestymistavan esinäyttämö.
Silti Atlantin historian suhde laajempaan globaalihistoriaan on jäänyt
yllättävän vähäiselle huomiolle historiallis-teoreettisessa keskustelussa.
Näin on vaikka valtameripurjehduksilla ja merivaltojen synnyllä
varhaismodernissa maailmassa on toki tärkeä osansa globaalihistoriallisissa
kehyskertomuksissa ja esiglobalisaation muotoutumisessa. Tähän Atlantti on
kuitenkin liian suppea viitekehys. Niin Intian valtamerellä kuin
Tyynellämerelläkin sekä myös mannervalloilla oli kaikilla merkittävä
osansa globaalien imperiumien historiassa. Voimmeko painottaa Atlantin
erityisluonnetta? Mietimmekin, missä määrin se olisi integroitava osaksi
laajempaa globaalihistoriaa ja millaisin edellytyksin Atlantin historia voi
rakentaa sillan Pohjolasta maailmalle.
ILMOITTAUTUMINEN
Seminaari on kaikille avoin, mutta osallistujia pyydetään ilmoittautumaan
ennakkoon 15.12.2014 mennessä:
OHJELMA
Sessio 1, Atlantin aate- ja kulttuurihistoria (13:00-13:45)
Lauri Tähtinen (Helsingin yliopisto), Atlantin historian haasteet
Kalle Kananoja (Helsingin yliopisto), Kreolisaation tilat ja rajat Atlantin
historiassa
Sessio 2, Atlantti ja orjuus (13:45-15:00)
Ari Helo (Oulun yliopisto), Yhdysvaltain orjajärjestelmän aatehistoria
Lauri Tähtinen (Helsingin yliopisto), Orjuuden oikeutus iberialaisella
Atlantilla
15:00-15:30 Kahvi/Tee
Sessio 3, Atlantti ja Afrikka (15:30-16:45)
Holger Weiss (Åbo Akademi), Tanskalaiset Länsi-Afrikassa 1700-luvulla
Patrik Hettula (Åbo Akademi), Euroafrikkalaiset sosiaaliset, taloudelliset ja
poliittiset tilat Kultarannikolla 1800-luvulla
Sessio 4, Pohjoismaiset toimijat Atlantilla (16:45-18:00)
Victor Wilson (Åbo Akademi), Gustavia, S:t Barthélemy 1793-1815: Sotaa ja
kaupantekoa ruotsalaisessa vapaasatamassa
Kaarle Wirta (Leidenin yliopisto), Atlanttikaupan yrittäjät: kilpailua vai
yhteistyötä? Tutkimus Henrich Carloffin verkostoon, toimintaan sekä rooliin
1600-luvun transatlanttisessa kaupassa
Päätössanat, Kalle Kananoja 18:00-18:15
Järjestäjät: The Right of Communication: a History of Globalisation
-tutkimushanke, Maailman kulttuurien laitos
---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/