[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Erimielisyyttä ja sopeutumista Amerikassa, suomalaisittain

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Aleksi Huhta <alehuh at utu.fi> Jatko-opiskelija, Turun yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Auvo Kostiainen (toim.): Finns in the United States: A History of Settlement,
Dissent, and Integration. Michigan State University Press, 2014. 342 sivua.


Erimielisyyttä ja sopeutumista Amerikassa, suomalaisittain
---------------------------------------------------------

Turun yliopiston yleisen historian professorin Auvo Kostiaisen toimittama teos
on selkeä yleisesitys suomalaisten siirtolaisten vaiheista Yhdysvalloissa
1600-luvulta nykypäivään. Runsaasti kuvitettu teos luo katsauksen suomalaisen
Amerikan-siirtolaisuuden syihin ja luonteeseen sekä suomalaisten elämään
uudessa kotimaassaan. Perinteisestä sosiaalihistoriasta ja tuoreista
teoreettisista keskusteluista ammentavat kirjoittajat kokoavat yhteen
aikaisemman tutkimuksen satoa, mutta avaavat myös uusia näkökulmia
suomalaiseen siirtolaisuushistoriaan.

 

Kuten teoksen esipuheessa tuodaan esiin, Finns in the United Stateson
ensimmäinen amerikansuomalaisten historian englanninkielinen yleisesitys yli
viiteenkymmeneen vuoteen. Edellinen suomalaissiirtolaisten vaiheet yksien
kansien väliin koonnut englanninkielinen teos oli A. William Hoglundin Finnish
Immigrants in America vuodelta 1960. Suomeksikaan ei kokoavaa opusta ole
Amerikan-siirtolaisuudesta hetkeen laadittu. Reino Keron Suureen länteen (1996)
ja Suomalaisina Pohjois-Amerikassa (1997) -teoksien ilmestymisestäkin on
ehtinyt vierähtää jo hyvä tovi. Aika on ollut siis jo pitkään kypsä
päivitetyn, kansainvälisen yleisön käsissä kulumaan tarkoitetun
yleisesityksen laatimiselle.

Suomalaissiirtolaisuuden sosiaalihistoriaa

Hoglundin teoksen ilmestymisen jälkeen on siirtolaisuustutkimuksen saralla
tapahtunut paljon ja Kostiaisen toimittama teos kokoaakin kiitettävästi yhteen
viime vuosikymmenien tutkimuksen satoa. Valtaosa teoksen kahdestatoista
kirjoittajasta on siirtolaisuustutkimuksen parissa vuosikymmeniä
työskennelleitä konkareita, jotka hankkivat kannuksensa jo 1960- ja
1970-lukujen siirtolaisuustutkimuksen buumin vuosina. Tuolloin
amerikkalaistutkijoiden nuori polvi – joista monien sukunimet viittasivat
isovanhempien siirtolaistaustaan – haastoivat amerikkalaista siirtolaisuuden
tutkimusta pitkään hallinneen Oscar Handlinin assimilaatiota painottaneen
paradigman. Siinä missä Handlin kumppaneineen oli tutkimuksissaan painottanut
amerikkalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kykyä sulattaa itseensä Euroopasta
saapuneen monenkirjavan siirtolaismassan, korosti uusi tutkijapolvi
siirtolaisten oman etnisen kulttuurin pysyvyyttä ja siirtolaisten
assimilaatiota kohtaan tuntemaa epäluuloa. Tämän tutkimusnäkökulman
innoittamat tutkijat ryhtyivät tutkimaan siirtolaisten historiaa ”alhaalta
käsin” (from below), nostaen siirtolaisten uuteen kotimaahansa muodostaman
rikkaan etnisen kulttuurin tutkimuksensa keskiöön.



Kuva: Amerikassa on ollut runsaasti suomalaisia saunoja. Suomi Steam Baths toimi
Worcesterissa, Massachusettsissa aina 1960-luvulle (Worcester Historical Museum)

Tämä sosiaalihistoriallinen, siirtolaisten etnisen kulttuurin rikkautta ja
pysyvyyttä korostanut näkökulma jätti jälkensä myös suomalaisen
Amerikan-siirtolaisuuden tutkimukseen, mistä myös Finns in the United
Statesomalta osaltaan kertoo. Suomalaiseen siirtolaisuuteen liittyvien
sosiaalihistoriallisten perustietojen (ketkä muuttivat, miksi muutettiin, minne
muutettiin) lisäksi teoksen sivuja lehteilevä lukija tutustutetaan
perusteellisesti myös siirtolaisten monenkirjaviin kulttuuririentoihin ja
muuhun vapaa-ajanelämään. Keijo Virtasen mielenkiintoinen kappale käy läpi
suomalaisten Pohjois-Amerikkaan rakentamaa rikasta kulttuurista elämää
näytelmäkerhoista kuoroihin ja urheiluseuroihin. Auvo Kostiainen tarkastelee
kirjoittamissaan kappaleissa amerikansuomalaisen lehdistön monipolvisia
vaiheita sekä suomalaissiirtolaisten keskinäisiä poliittisia kahnauksia.
Sosialistista ideologiaa ja amerikkalaisen markkinatalouden tarjoamia
mahdollisuuksia kiehtovalla tavalla yhdistellyttä osuuskuntatoimintaa
esitellään omassa, Hannu Heinilän laatimassa alaluvussa. Erityismaininta on
annettava kirjan runsaalle ja äärimmäisen kiehtovalle kuvitukselle, joka tuo
lisäväriä siirtolaiselämän vaiheiden esittelyyn.

Poliittista kahnausta

Amerikansuomalaista siirtolaiskulttuuria käsiteltäessä on politiikkaa
mahdotonta ohittaa. Harva siirtolaisryhmä oli yhtä syvästi poliittisesti
jakautunut kuin suomalaiset ja suomalaisia on yleisesti pidetty yhdessä
juutalaisten kanssa eräänä 1900-luvun alun Yhdysvaltain radikaaleimmista
siirtolaisryhmistä. Suomalaistaustaisilla nimillä olikin 1900-luvun
alkuvuosikymmeninä tuntuva yliedustus niin sosialistipuolueen, syndikalistisen
IWW-ammattiyhdistyksen kuin kommunistisen puolueenkin jäsenrekistereissä.
Esimerkiksi 1920-luvun puolivälissä runsaat neljäkymmentä prosenttia
Yhdysvaltain kommunistisen puolueen jäsenistä oli lähtöisin maan piskuisen
suomalaisväestön piiristä. Finns in the United States–teoksen
toimitustyöstä vastannut Auvo Kostiainen on hankkinut kannuksensa nimenomaan
amerikansuomalaisen työväenliikkeen tutkijana, mikä näkyykin
amerikansuomalaisen vasemmiston kokemusten huomioimisena teoksen sivuilla.



Kuva: Amerikansuomalaisista lehdistä Työmies -lehti ja sen kustantamo olivat
pitkäikäisimpiä. Vuonna 1910 kustantamo toimi Hancockissa, Michiganissa
(Siirtolaisuusinstituutti)

Kostiainen luotaa kirjoittamissaan kappaleissa tämän poliittisen radikalismin
taustoja, muotoja sekä sen toisinaan vakavia seuraamuksia. 1900-luvun alun
poliittisesti kiihkeinä vuosina siirtolaisradikaalit saivat usein tuta
amerikkalaisen kiihkoisänmaallisuuden varjopuolet, monien suomalaistenkin
vasemmistoaktivistien joutuessa molempia maailmansotia seuranneina
”punakammon” (the Red Scare) vuosina telkien taakse tai karkotusuhan
alaisiksi. Suomalaiset maahanmuuttajat eivät olleet siis aina säyseitä
sopeutujia, teoksen tekijäkaarti korostaa, vaan aktiivisesti – ja toisinaan
hyvinkin radikaalisti – vallitseviin olosuhteisiin muutoksia hakeneita
toimijoita. Näiden suomalaisten integraatioprosessiin liittyneiden säröjen
huomioiminen kuuluu Kostiaisen toimittaman teoksen keskeisimpiin ansioihin.

Uusia näkökulmia

Vaikka Finns in the United States –teoksen kirjoittajat ammentavat siis
pääosin sosiaalihistoriallisen siirtolaisuustutkimuksen perinteestä, avaa
teos myös uudenlaisia näkökulmia suomalaisen siirtolaisuuden tutkimukseen.
Siinä missä aikaisempi siirtolaisuustutkimus on usein keskittynyt liiaksikin
vain etnisen yhteisön sisäisen dynamiikan erittelyyn, ovat viimeaikaiset
trendit ohjanneet siirtolaisuustutkijoiden katsetta etnisyyden ylitse. Nämä
trendit näkyvät kiitettävästi myös Kostiaisen toimittamassa teoksessa.
Esimerkiksi Peter Kiviston ja Johanna Leinosen kriittistä valkoisuustutkimusta
hyödyntävä luku tarkastelee mielenkiintoisesti suomalaisten asemaa
amerikkalaisissa rotuhierarkioissa sekä suomalaisten suhtautumista näihin
amerikkalaiskäsityksiin.

Etnisen näkökulman ylittämiseen tähtää myös työväenhistorioitsija Gary
Kaunonen omassa, suomalaisten uskonnollisten instituutioiden vaiheita
esittelevässä luvussaan. Kaunonen ei luvussaan tyydy vain esittelemään
amerikansuomalaisten kirkkojen ja kirkonmiesten ansioita suomalaisen
kansanperinteen säilyttäjinä, vaan tarkastelee siirtolaiskirkkoja osana
amerikkalaisen kapitalismin historiaa. Vaikka Kaunosen uusmarxilainen
näkökulma saattaa vaivata konservatiivisimpia lukijoita, on se joka
tapauksessa tuore ja oivaltava. Kaunosen mukaan amerikansuomalaisten
sielunpaimeneksi pyrkinyt evankelisluterilainen Suomi Synodi oli tiiviisti
sidoksissa amerikkalaisiin työnantajiin, jotka pyrkivät saamaan
siirtolaiskirkon kautta vaikutusvaltaa ulkomaalaistaustaisiin työläisiinsä.
Nämä suomalaisten kirkonmiesten ja amerikkalaiskapitalistien väliset
kytkökset selittävät laajalti sitä vihaa ja katkeruutta, jota
vasemmistolaisten työläisten keskuudessa kirkollisia toimijoita kohtaan
tunnettiin. Kaunosen analyysi on oiva esimerkki siitä, miten etnisten
instituutioiden ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden välisten kytkösten ja
kanssakäymisten keskiöön nostaminen saattaa avata uudenlaisia näkökulmia
siirtolaisten historian tutkimukseen.

Etnisen näkökulman yli?

Finns in the United Statesluo siis varsin perusteellisen katsauksen suomalaisten
vaiheisiin Yhdysvalloissa. Kuten hyvältä etniseen ryhmään keskittyvältä
teokselta on syytä odottaa, teos antaa lukijalleen hyvän käsityksen
suomalaisen siirtolaisuuden syistä ja mittakaavasta, suomalaissiirtolaisten
taustoista sekä amerikansuomalaisten elämästä uudessa kotimaassaan.
Teoksessa tarkastellaan toisinaan kiintoisasti myös suomalaisten suhteita
muihin etnisiin ryhmiin ja amerikkalaisen yhteiskunnan instituutioihin, mutta
toisaalta näiden etnisen yhteisön rajat ylittävien kytkösten ja
kanssakäymisten käsittelyssä riittää työnsarkaa vielä tulevillekin
tutkijapolville.



Kuva: Eurekassa, Kaliforniassa toimi suomenruotsalaisten raittiusyhdistys Star
of Wasa. (Siirtolaisuusinstituutti)

Viime aikoina suomalainen historiantutkimus on enenevissä määrin
kyseenalaistanut syvään juurtuneen ajatuksen Suomen kulttuurisesta ja
etnisestä homogeenisyydestä, mikä toivon mukaan tulee näkymään enenevissä
määrin myös tulevaisuuden siirtolaisuustutkimuksessa. Yhden ”suomalaisen
identiteetin”, ”perinteen” tai ”kulttuurin” etsimisen sijasta
siirtolaisuustutkijat pyrkivät toivottavasti avartamaan perspektiivejään
etnisyyden ylitse ja huomioimaan suomalaistenkin siirtolaisten moninaisuuden.
Esimerkiksi Suomen vähemmistöjen siirtolaisuudesta on yhä verrattain vähän
tietoa. Suomenruotsalaisten siirtolaisuudelle on Finns in the United
States–teoksessa omistettu oma lukunsa, mutta muiden vähemmistöjemme vaiheet
Amerikassa ovat yhä laajalti kartoittamatta. Muun muassa New Yorkiin ja muualle
Yhdysvaltoihin asettuneet suomenjuutalaiset tai Suurten Järvien alueelle
suunnanneet saamelaiset odottavat yhä historioitsijoitaan.

Siirtolaisten moninaisuuden huomioimisen ei tule kuitenkaan tarkoittaa
siirtolaisuustutkimuksen entistä pidemmälle menevää sirpaloitumista ja
etnistä lokeroitumista, pikemminkin päinvastoin. Parhaimmillaan
moninaisuudelle herkkä siirtolaisuushistorian tutkimus ylittää etnisyyttä ja
kansallista yhteenkuuluvuutta korostavien tulkinnallisten viitekehysten rajat,
aliarvioimatta kuitenkaan näiden kategorioiden merkitystä siirtolaisten
itseymmärryksen muotoutumisen ja toiminnan selittäjinä. Kostiaisen toimittama
Finns in the United Statesyltää tähän tavoitteeseen paremmin kuin mikään
aikaisempi amerikansuomalaisten vaiheita esitellyt yleisteos. Teoksen toivookin
päätyvän mahdollisimman monen suomalaisen siirtolaisuuden historiasta
kiinnostuneen lukulistalle.

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/