[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Swingistä tangoon
agricola at utu.fi
agricola at utu.fi
Pe Elo 15 08:54:45 EEST 2014
Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Pekka Kaarninen <pekka.kaarninen at gmail.com> FT, Tampere
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Henriksson, Juha: Musiikki: Jaakko Salo. Suomen Jazz & Pop Arkisto, 2014. 236
sivua.
Swingistä tangoon
---------------------------------------------------------
Muusikko, säveltäjä ja sovittaja Jaakko Salo (1930-2002) vaikutti suomalaisen
kevyen musiikin kehitykseen monella tavoin. Juha Henrikssonin kirjassa on
yhdistetty Salon elämänvaiheet ja musiikillinen toiminta. Pääpaino on
musiikissa ja sen analysoinnissa.
Juha Henriksson tuntee hyvin käsittelemänsä aiheen, sillä hän on
aikaisemmin kirjoittanut tietokirjat Toivo Kärjestä, Erik Lindströmistä ja
Rauno Lehtisestä. Tämä teos jatkaa näiden aikaisempien kirjojen esitystapaa.
Henkilöiden elämänvaiheet ovat vain tausta ja etupäässä tarkastelun
kohteena on musiikki ja sen analysointi. Sävellysten analyysit ovat
mielenkiintoista luettavaa myös heikommin musiikin teoriaa tunteville
lukijoille, joten kirjaa ei ole tarkoitettu pelkästään alan ammattilaisille.
Kiinnostavimmista kappaleista löytyy myös lyhyet nuottinäytteet. Suuri puute
kirjassa on, että Salon musiikkia ei ole samalla kuultavissa. Esipuheessa
annetaan kuitenkin ohjeita miten internetistä voi etsiä näitä esityksiä.
Jaakko Salo oli yksi niistä muusikoista, jotka toivat läntiset vaikutteet
suomalaiseen populaarimusiikkiin 1950-luvulla. Hän oli ollut sotalapsena
Ruotsissa niin kuin monet muut muusikot kuten Laila Kinnunen ja Pentti Lasanen.
Ruotsissa hän kuuli amerikkalaista ja ruotsalaista musiikkia, jotka vaikuttivat
runsaasti hänen myöhempään tuotantoonsa. Ruotsissa svengattiin jo
sota-aikana aivan eri tavoin kuin Suomessa.
Jazz-iskelmän kehittäjä
Salo oli kehittämässä jazz-iskelmänä tunnettua musiikkityyliä
1950-luvulla. Myöhemmin hän innostui suomalaisesta ja argentiinalaisesta
tangosta ja tuotti myös pelimanni- ja romanimusiikkia. Hän oli musiikillisesti
hyvin monipuolinen. Hän teki samoihin aikoihin sovituksia niin Pikkuoraville
kuin Olavi Virralle ja molemmat menestyivät erinomaisesti.
Salo oli ennen kaikkea sovittaja, vaikka hänet tunnetaan myös lukuisien
elokuvien musiikin säveltäjänä. Hän hallitsi hyvin elokuvamusiikin
tekemisen. Erityisen hyvin hänet muistetaan monien Spede Pasasen tuottamien
elokuvien säveltäjänä, mutta hän teki työtä monien muidenkin ohjaajien
kanssa. Hän teki musiikkia myös moniin näyttämöesityksiin ja
televisio-ohjelmiin ja oli oleellisesti mukana Jukka Virtasen, Aarre Elon ja
Matti Kuuslan työryhmässä. Ilman Saloa tämä suomalaisen viihteen
voimakolmikko VEK olisi ollut huomattavasti heikompi.
Salon varsinainen työpaikka oli Scandia-levy-yhtiössä ja myöhemmin
Fazerilla, joissa hän tuotti levyjä. Scandian levytuotanto erosi selvästi
Toivo Kärjen hallitseman Fazerin tuotannosta. Scandia oli Salon ansiosta
kansainvälisempi, vaikka molemmat tekivät aikoinaan runsaasti
käännösiskelmiä. Scandia myytiin Fazerille jo 1972 eli hieman ennen
suomalaisen äänitetuotannon huomattavaa laajentumista.
Henrikssonin kirja etenee Salon tuottamien solistien mukaisesti. Ratkaisu on
hyvin toimiva, sillä samalla edetään kronologisesti varsin sujuvasti Salon
elämänvaiheita seuraten. Samalla tarkastelun kohteena on suomalainen
viihdemaailma laajemminkin, sillä Henriksson vertaa Saloa muihin kevyen
musiikin vaikuttajiin ja alan kehitykseen.
Melko monet suomalaiset kevyen musiikin tähdet ovat julkaisseet muistelmiaan ja
varsin runsaasti on tehty radio- ja televisio-ohjelmia, joissa he ovat
muistelleet uraansa. Niiden ansiosta Henrikssonin kirjan lähdeaineisto on
varsin kattava. Kirjaa varten on tehty myös haastatteluja. Suomalaista kevyttä
musiikkia on viime vuosina myös tutkittu jonkin verran ja Henriksson tuo esiin
näitä tutkimustuloksia.
Jaakko Salo ei muistelmiaan ehtinyt kirjoittaa, sillä hän kuoli yllättäen
vain 72-vuotiaana, kun hän vielä osallistui aktiivisesti työntekoon.
Viimeisenä työnään hän muutti sovitustaan Killing Me Softly with His Song
–kappaleeseen. Kirjassa Jukka Virtanen kertoo omaperäisellä tavallaan Salon
viimeisistä sanoista, jotka kuvaavat varsin hyvin Salon persoonaa. Siihen
tarinaan ei voi enää mitään lisätä.
---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/