[H-verkko] Arvosteltavaksi: Tutkijaliiton kevään 2014 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
 
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.
***
TUTKIJALIITON KIRJAT KEVÄÄLLÄ 2014
1. Paul de Man: Esteettinen ideologia

Amerikkalaisen dekonstruktion tärkeimmäksi edustajaksi mainitun kirjallisuudentutkijan ja teoreetikon Paul de Manin (1919–1983) kokoelma Esteettinen ideologia paneutuu huolella filosofisen estetiikan klassikoihin, Kantiin, Schilleriin ja Hegeliin, ja niiden ideologisiin kytköksiin. Se on osa de Manin retoriikan, epistemologian, estetiikan ja ideologian keskinäisiä suhteita tarkastelevaa laajaa tutkimushanketta. Kirja ilmestyi postuumisti vuonna 1996 Andrzej Warminskin toimittamana, ja siihen on koottu de Manin kirjoituksia ja luentoja hänen elämänsä viimeisiltä vuosilta 1977–1983.

Esteettinen ideologia on yksi havahduttavimmista, vakavimmista ja merkittävimmistä ideologian käsitteen tarkasteluista sitten Louis Althusserin tekstien julkaisun. Siinä De Manin esteettisen analyysi on vastaestetiikkaa, joka purkaa esteettisen, mutta osoittaa myös sen keskeisyyden filosofiassa ja teoriassa. Kant ja Hegel pyrkivät estetiikan kautta viemään filosofiset järjestelmänsä päätepisteeseen, mutta siinä tarkoituksessa joutuivat turvautumaan radikaaliin kielelliseen materialismiin, joka purkaa esteettisen.  Friedrich Schiller edustaa de Manilla Kantin väärintulkintaa, esteettiselle synteesille pohjautuva mallia, joka on puhdasta idealismia ja ideologiaa. De Manin käsityksen mukaan kirjallisuuden ja taiteentutkimuksen nykyteoriat pohjautuvat juuri Schillerin mallille. Näin Esteettisessä ideologiassa tapahtuva paluu Kantin, Hegelin ja Schillerin kirjoituksiin on samalla oman aikamme teorioiden ideologisen perustan purkamista.

Sisällys:
 
1. Johdanto: Allegoriat viittaussuhteesta
2. Metaforan tietoteoria
3. Pascalin allegoria vakuuttamisesta
4. Fenomenaalisuus ja materiaalisuus Kantilla
5. Merkki ja symboli Hegelin Estetiikassa
6. Hegel ylevästä
7. Kantin materialismi 
8. Kant ja Schiller
9. Ironian käsite
10. Vastaus Reumond Geusille
Tutkijaliitto. Paradeigma-sarja. Suomentanut Vesa Pynttäri. ISBN 978-952-5169-97-3. Nid. n. 300 s. KL 86.01, 11. Arviohinta 34 euroa. Ilmestyy huhtikuussa 2014.
********** 
2. Walter Benjamin:  Keskuspuisto. Kirjoituksia kapitalismista, suurkaupungeista ja taiteesta

Mitä kapitalismi on, jos se ei enää ole pelkästään tuotantotapa vaan tunkeutuu kaikkialle jokapäiväiseen elämäämme, jos siitä on tullut ”ankarin kaikista maailmanuskonnoista”? Miten modernien suurkaupunkien synty muuttaa elämänmuotoja? Entä miten nämä muutokset vaikuttavat taiteissa ja aistisuudessa yleensä? Nämä Walter Benjaminin aiemmin suomentamattomat kirjoitukset avaavat ohittamattomia näkökulmia aikamme kaikkein keskeisimpiin kysymyksiin.  

Benjaminin mukaan ”kuvien historiallinen indeksi ei nimittäin vain kerro, että ne kuuluvat tiettyyn aikakauteen, se kertoo ennen kaikkea, että niistä tulee luettavia vasta tiettynä aikakautena”. Hänen omille teksteilleen näyttää käyneen juuri näin. Benjamin on ensimmäisiä kirjoittajia kriittisen teorian piirissä, joka tarkastelee vasta nykyisin kapitalismissa keskeisiksi tulleita koko ihmiselämän ja henkilökohtaisten taipumuksien tavaramuotoistamisen kysymyksiä. Siksi hänen tekstinsä 1920- ja 30-luvuilta välähtävät ajassamme kuin salama. Niissä ”totuus on ladattu ajalla niin, että se räjähtää”.

Walter Benjamin (1892–1940) on 1900-luvun merkittävimpiä ajattelijoita saksankieliseltä kulttuurialueelta, jonka vaikutus on hänen kuolemansa jälkeen jatkuvasti vain kasvanut. Nykyään Benjamin luetaan moderniksi klassikoksi niin moderniteetti- ja mediateoriassa, kieli- ja yhteiskuntafilosofiassa kuin taiteentutkimuksessa ja kaupunkisuunnittelussakin.

 

Sisällys:
 
Keskuspuisto
Kokemus ja köyhyys
Surrealismi, viimeisin tilannekuva eurooppalaisesta älymystöstä

Mitä on eeppinen teatteri?
Rikosromaani, matkalle

Pariisi, 1800-luvun pääkaupunki
Kapitalismi uskontona

Mikki Hiirestä
Tekijä tuottajana
Ulkopuolinen nousee esiin
Katkelmia teoksesta Das Passagen-Werk

Keisaripanoraama, katkelma teoksesta Einbahnstrasse

Tarinankertoja
Proletaarisen lastenteatterin ohjelma
Luokkatietoisuudesta, alaviite ”Taideteos”-esseen toiseen versioon

Tutkijaliitto. Paradeigma-sarja. Suomentaneet Taneli Viitahuhta ja Eetu Viren. ISBN 978-952-5169-98-0. Nid. n. 200 s. Arviohinta 30 euroa. Ilmestyy toukokuussa 2014.
 
********
3. Mika Elo (toim.): Kosketuksen figuureja

Kosketus vaikuttaa heti kättelyssä tutulta teemalta. Kenelläpä ei olisi omakohtaista tuntumaa kosketukseen? Kosketuksen kouriintuntuvuus palvelee intuitiota, ymmärrystä, käsittämistä ja sosiaalista kanssakäymistä monin tavoin. Lähemmin pohdittaessa kosketuksen tuttuus kuitenkin kyseenalaistuu, sillä kosketus on viime kädessä aina toisen varassa: tuntu edellyttää tunnon lisäksi myös jotakin tuntuvaa. Kulloinkin tuntuva asia ei kuitenkaan koskaan ole täysin tunnettavissa. Se mikä meitä koskettaa on käsillä ja lähellä, mutta vain osana maailmaa, johon kuuluu myös etäisyys. Kosketuksen kohdalla ajattelu kohtaakin ehkä hieman yllättäen konkreettisuuden paradoksaalin haasteen: Kouriintuntuvinta on juuri vieraus tuttuuden ytimessä.

Kosketuksen figuureja ottaa tämän haasteen lähtökohdakseen ja tarkastelee kosketuksen kulttuurista asemaa ja siinä tapahtuvia muutoksia filosofian, mediateorian, antropologian ja taiteellisen tutkimuksen konteksteissa. Artikkelikokoelman kirjoituksia yhdistää paattinen lähestymistapa, jossa kosketuksen eri ulottuvuuksia punnitaan alttiina olemisen, toisenvaraisuuden ja tahdikkuuden kysymysten valossa. Taustalla on kreikan sana pathos, joka viittaa herkkyyteen, tuntokykyisyyteen ja altistumiseen. Tarkasteltavaksi asettuu erilaisten tuntumien monitahoinen maasto, jossa kosketusta ei voi pelkistää yhdeksi aistimodaliteetiksi muiden joukossa.

Kokoelman kirjoittajat tarkastelevat kukin tavallaan fyysisen kosketuksen näennäisen välittömyyden murtumakohtia ja niitä tapoja, joilla kosketus ylittää taktiilisen maailman. Uudelleen arvioitavana ovat vakiintuneiden tietorakenteiden perusteet, kuten mieli/ruumis, järjellinen/aistinen ja abstrakti/konkreettinen -erottelut, medioiden ja aistien suhteiden jäsennykset, suhde itseen sekä tiedonmuodostuksen institutionaaliset kehykset. Jaetun viitepisteen kokoelman kirjoittajille muodostavat fenomenologisen perinteen piirissä tehdyt kosketuksen ajattelun avaukset sekä näiden dekonstruktio.

 

Sisällys:

Mika Elo: Coctail-navigaattori  (johdanto)
Juho Hotanen: Merleau-Ponty ja Malebranchen subjekti
Maiju Loukola: Vähän väliä – näyttämö, mediaalisuus ja kosketus
Laura Gröndahl: Lavastus kohtaamisina ja kosketuksina
Esa Kirkkopelto: Mimesiksen kosketus
Mika Elo: Digitaalinen näppituntuma 
Marja-Liisa Honkasalo: Sisimmästä liikkeestä
Harri Laakso: Pistoja
Sami Santanen: Kosketuksen ulottuvuuksia
 
Tutkijaliitto. Polemos-sarja. ISBN 978-952-5169-89-8. Nid., n. 250 s. KL 70.01. Arviohinta 28 €. Ilmestyy tammikuussa  2014.
*******
 
4. Teppo Eskelinen: Sorron rajat. Rosa Luxemburg poliittisen liikkeen, talouden ja siirtomaavallan teoreetikkona

Rosa Luxemburg oli paitsi vallankumouksellinen ikoni ja poikkeuksellinen ihminen, myös eräs aikansa kiinnostavimmista yhteiskuntateoreetikoista. Luxemburg kehitti teoriaa vastapolitiikasta, jossa erityisesti massalakkoihin nojaten työväki poliittisena subjektina alkaa hallita omaa kohtaloaan, ja tarkasteli kapitalismin dynamiikkaa uusista ja omaperäisistä näkökulmista. Luxemburg selitti ensimmäisenä siirtomaavaltaa talousjärjestelmästä käsin kysynnän ongelmana. Hän myös ymmärsi aikansa muita marxilaisia paremmin rahoituksen merkityksen kapitalismin kehityksessä ja kytki tämän havainnon siirtomaavallan teoriaansa osoittaakseen valtionlainojen keskeisen merkityksen siirtomaiden hallinnalle. Tämän päivän vaihtoehtoisen politiikan, heterodoksisen taloustieteen ja solidaarisuuskeskustelujen on tärkeää tuntea omaa historiaansa, ja Luxemburgin sadan vuoden takaiset kirjoitukset ovat tässä avainasemassa.

Sorron rajat on ensimmäinen julkaistu suomenkielinen Rosa Luxemburgin teorioiden esittely. Teppo Eskelinen käsittelee siinä Luxemburgin teoriaa sekä vastapolitiikan, siirtomaavallan, rahatalouden että kansainvälisen lainaamisen näkökulmasta ja näitä vasten peilaten hahmottelee samalla kapitalismin nykyisyyttä.

Teppo Eskelinen on filosofi ja yhteiskuntapolitiikan dosentti erityisalanaan poliittinen taloustiede. Hän on aikaisemmin julkaissut tieteellisten artikkeleiden ohella useita poliittista taloustiedettä ja kehitysmaita käsitteleviä kirjoja, esim. Hyvä talous (Like 2011) ja Kehityksen loppu (Into 2011).

Tutkijaliitto. Polemos-sarja. 978-952-5169-96-6. Nid., n. s. 150 s. KL 32.01. Arviohinta 23 euroa. Ilmestyy maaliskuussa 2014.

***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.
 
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.