[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Suomi-tietoutta puna-armeijalle vuonna 1939

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Pentti Stranius <pentti.stranius at telemail.fi> FL, tutkija-toimittaja, Lieksa
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Tuomikoski, Pekka (toim.) Alkuperäinen kirjoittaja M.Markov: Finljandija.
Puna-armeijan Suomi-opas 1939 (Finljandija). Kääntänyt Lauri Hannila.
Minerva, 2013. 170 sivua.


Suomi-tietoutta puna-armeijalle vuonna 1939
---------------------------------------------------------

Finljandija. Puna-armeijan Suomi-opas 1939 on armeijan joukko-osastoille
tarkoitettu venäjänkielinen opas. Se on pienimuotoinen, vajaa 100-sivuinen
kirjoitelma Suomesta, jonka tarkoitus oli osoittaa, että talvisodan aikana
Suomessa suorastaan odotettiin puna-armeijaa vapauttamaan kurjuudessa kituvan
kansan porvariston riistosta.

 

Toimittaja Pekka Tuomikoski on laatinut Puna-armeijan Suomi-oppaaseen
70-sivuisen johdannon, joka on paikallaan ainakin asiaan ja sotahistoriaan
vihkiytymättömälle lukijalle. Varsinaisessa "oppaassa" käsitellään aluksi
historiaa ja maantiedettä, mutta pääosin se on propagandistinen esitys 1920-
ja 30-luvun Suomesta, josta on kirjoittajan mukaan tullut todellinen uhka
maailmanrauhalle.

Kirjoittajaksi mainittu M. Markov lienee nimimerkki. Suomen sisäpolitiikasta
esitetään oppaassa sen verran tiukkoja tulkintoja ja myös yksityiskohtia,
että ne antavat aiheen epäillä ”M. Markovin” takana olleen jokunen
suomalainenkin haamukirjoittaja - Otto-Ville Kuusisen ja niin sanotun Terijoen
hallituksen lähipiiristä.

”Finljandija” -opas on syntynyt talvisodan aikana, Leningradin sotilaspiirin
poliittisessa hallinnossa. Sen tarkoitus on antaa perusinformaatiota ja
ilmeisesti nimenomaan ”ideologisesti oikeaoppista tietoa” Suomesta
venäläissotilaille. Siksi siitä otettiin reilu 100 000:n kappaleen painos ja
myöhemmin lisäpainoksiakin. Opas alkaa luvulla ”Suomen menneisyydestä”,
jossa korostetaan suomalaisten ja venäläisten yhteistä taistelua tsarismin
sortoa vastaan: Suomen historia on kapinan ja luokkataistelun sävyttämää
kautta linjan. ”Mikä Suomi on?”-luku antaa suhteellisen karun kuvan
maantieteestä, luonnosta ja vähäväkisestä kansasta. ”Valkoinen Suomi –
neuvostovastaisten provokaatioiden pesäpaikka” esittelee 30 sivulla
1920-30-luvun yhteiskunnallisen tilanteen, luokkataistelun ja eri kansanryhmien
vastakkainasettelun. Mielenkiintoinen detalji on esimerkiksi vuoden 1919 lopulla
julkaistu Mannerheimin avoin kirje presidentti Ståhlbergille.  Siinähän
Mannerheim vaatii hyökkäystä Pietariin venäläisten valkokenraalien tueksi.
Presidentti torjui kuitenkin idean ja pahimmat konfliktit päättyivät Tarton
rauhaan 1920.

1930-luku on oppaan mukaan ollut kauttaaltaan ankeaa aikaa Suomessa. Toki
monissa väittämissä on siteeksi paljon tottakin: elettiinhän 1930-luvun
alussa koko maailman mitassakin hurjaa pula-aikaa ja myös Lapuan liike nosti
päätään. Ei Suomesta aivan syyttä loikattu itänaapuriin. Osa
aktiivityöläisistä muilutettiin sinne väkisinkin!

Historiallinen ja maantieteellinen osuus on tekstissä vielä suhteellisen
maltillista, mutta kun siirrytään vuoden 1917 jälkeisiin tulkintoihin, Suomi
ja sen työväenluokan ja talonpoikien ”riistäjät, tilanherrat ja
imperialismin lakeijat” saavat kyytiä. Näitä nimeltä mainittuja
sotaherroja ovat ”mannerheimit”, ”tannerit”, ”cajanderit”,
”erkot”, ”kalliot” ja muutamat muutkin . Pääsääntöisesti nimet
kirjoitetaan oppaassa pienellä ja heitä kuvaavat adjektiivit ovat suunnilleen
samaa luokkaa kuin niin sanottujen ”kansanvihollisten” henkilökuvaukset
Pravdassa, vuosien 1937-38 oikeudenkäynneissä.

Alistetut odottamassa vapautusarmeijaa

”Finljandija” voidaan nähdä puna-armeijan päällikkötasolla
eräänlaisena toivekuvana ”valkosuomalaisten” alistamasta maasta ja
väestöstä, joka kärsii nälkää ja vainoja – ja vain odottaa
vapautusarmeijaa idästä. Suuri merkitys siinä annetaan myös suomalaisten
omalle tulevalle kapinalle sortovaltaa vastaan. Suomalaisten
”lahtarikenraalien” aloittaman sodan lopputulos on oppaan laatijoiden
mielestä punainen Suomi, johon liitettäisiin Karjala. Tietenkin asiaan kuului
myös liittosopimus ystävyydestä ja yhteistyöstä ”Suomen Demokraattisen
Tasavallan” ja Neuvostoliiton kesken. Sellainenhan solmittiinkin Terijoen
hallituksen ”aloitteesta” joulukuun 1939 alussa.

Oppaan suomalainen toimittaja Pekka Tuomikoski (s.1975) on tietokirjailija, joka
on kirjoittanut muun muassa Urho Kekkosesta ja muistakin presidenteistä. Hän
on nähnyt tarpeelliseksi (ehkä suomentajan myötävaikutuksella?) selittää
lukuisin alaviittein Finljandija-oppaan tekstiä. Liika toisto ja selittäminen
miltei häiritsee: kyllä Puna-armeijan Suomi-opas 1939 on sen verran hurjaa
tekstiä, että se avautuu sivistyneelle normaalilukijalle ilman selityksiäkin.
Aivan toinen asia on se, miten tavallinen puna-armeijan rivisotilas mahtoi
aikoinaan oppaaseen suhtautua?

Arvion ensimmäinen versio ilmestyi Keskisuomalainen -lehdessä 28.8.2013

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/