[H-verkko] Arvosteltavaksi: SKS:n syksyn 2013 kirjoja

Pe Syys 6 12:59:17 EEST 2013

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)

Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.
***
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran syksyn 2013 kirjoja

Harri Kalha: Birger Kaipiainen

Paratiisi-astiasto, Kiurujen yö -tapetti, Orvokki-seinälautaset… Birger Kaipiainen on luonut monia unohtumattomia tunnelmia suomalaiskoteihin. Kaipiainen loi puolen vuosisadan mittaisen uran mm. Arabian tehtaalla ja sai toteuttaa visioitaan irrallaan teollisesta tuotannosta, sen taloudellisista tavoitteista piittaamatta. Kaipiainen oli oman tiensä kulkija. Hänen omintakeinen, salaperäinen kuvafantasiansa ihastutti jo aikalaisia, mutta toisaalta modernin muotoilun taholla runsasta kuvakieltä myös vieroksuttiin. Kuvataidepiireissä teosten yletöntä koristeellisuutta ihmeteltiin. Aikansa outo lintu näyttäytyy tänä päivänä toisessa valossa: persoonallisena kuvantekijänä ja rajoista piittaamattomana visionäärinä, joka toteutti fantasiansa keraamiseen materiaaliin. 
Harri Kalhan kirjoittama, laajasti kuvitettu teos on ensimmäinen syväluotaus Birger Kaipiaisen taiteesta. (TEOS JULKAISTU)

Jukka Kulomaa: Äänislinna. Petroskoin suomalaismiehityksen vuodet 1941–1944

Neuvosto-Karjalan pääkaupunki Petroskoi oli merkittävin niistä ”vanhan” rajan itäpuolisista asutuskeskuksista, jotka jatkosodan aikana joutuivat suomalaisten joukkojen miehittämäksi. Uusien vallanpitäjien Äänislinnaksi nimeämästä kaupungista kehittyi nopeasti tärkeä sotilaallinen keskus. Armeijan rinnalla toimi sotilashallinto, jonka alaisuudessa eli enimmillään vajaat kymmenentuhatta vapaata paikallista siviiliasukasta ja lähes kaksikymmentätuhatta keskitysleireihin eristettyä ”epäkansallista”. Jukka Kulomaan pääasiassa alkuperäisasiakirjoihin perustuva tutkimus avaa kiinnostavia näkymiä tähän erikoislaatuiseen yhteisöön. (TEOS JULKAISTU)

Synnöve Malmström (toim.) August Uotila 1858–1886. Appelsiinitytön maalari / Appelsinflickans målare

Nuorena lupauksena pidetyn, vain 27-vuotiaana menehtyneen August Uotilan asema 1880-luvun ”todellisuusmaalauksessa” sijoittuu Edelfeltin loistokkaan taiteen ja taitavien naistaiteilijoiden väliin. Uotila nousi taide-elämän piiriin hämäläisestä talonpoikaisesta taustasta, kun suurin osa ajan taiteilijoista oli lähtöisin ylemmistä säädyistä. Uotila opiskeli Pariisissa ja liittyi teoksillaan kiinteästi toisaalta Albert Edelfeltin ja Gunnar Berndtsonin ”salonkirealismiin”, toisaalta ulkoilmamaalareiden kolorismiin. Uotilan viimeiseksi jäänyt maalausmatka Nizzaan ja Korsikaan osoitti halua löytää uusia vaikutteita. Uotilan taide on monipuolisuudessaan kiinnostavaa ja häntä voi pitää monella tavalla aikansa edelläkävijänä. Amos Andersonin syksyllä 2013 pidettävään taidenäyttelyyn liittyvän ja upeasti kuvitetun kirjan tavoitteena on tehdä tunnetuksi lyhyen uransa vuoksi vähälle huomiolle jäänyttä taiteilijaa ja hänen taidettaan. (TEOS JULKAISTU)

Heikki Piispa: Lavansaari. Itäisen Suomenlahden villit vuodet

Lavansaari on unohtunut ja kadonnut itäisen Suomenlahden ulkosaari. Ennen väkirikas saari on tänä päivänä lähes autio. Sinne ei ole kulkuyhteyttä eikä sitä löydy purjehtijoiden satamaoppaista. Tässä teoksessa saaren värikäs historia aukeaa arkistomateriaalien ja saarella asuneiden muistojen ja tarinoiden kautta. Tapahtumat sijoittuvat maailmansotien välisiin kahteen vuosikymmeneen, jotka saarelaiskulttuurin historiassa jäivät sen viimeisiksi. Kertomus alkaa vuodesta 1918, jolloin vanha maailma oli sortunut ensimmäiseen maailmansotaan ja vallankumoukseen, ja saarelaisille tärkeät kauppayhteydet Pietariin olivat katkenneet. Tila- päistä elantoa toi kieltolaki ja laittoman alkoholin salakuljetus; sijaintinsa puolesta Suomenlahden ulkosaaret olivat kuin luodut salakuljetuksen tukikohdiksi. Lavansaaren tarina alkoi saada tummia sävyjä, kun uuden suursodan uhka kasvoi ja Neuvostoliitto alkoi esittää Suomelle sotilaallisia vaatimuksiaan. Talvisodan alla ne kohdistuivat juuri ulkosaariin ja väestö evakuoitiin. Vielä lähdön hetkellä moni uskoi pikaiseen paluuseen, mutta paluumahdollisuutta ei koskaan tullut. Lavansaarelaistaustainen Heikki Piispa kuvaa teoksessa koskettavasti ja ainutlaatuisen monipuolisesti sukunsa kotisaaren kohtalonvuosia. (TEOS JULKAISTU)

Eero Haapanen: Sörkan rysäkeisarit. Kalastajia, ajureita ja salakuljettajia

Sörkan rysäkeisarit on tarina helsinkiläisen kalastajasuvun elämästä 1800-luvun lopusta 1960-luvulle. Karlssonit olivat menestyneitä ammattikalastajia ja uhkarohkeita pirtun salakuljettajia. He asuivat Helsingin Vanhankaupunginlahdella, ja näiden kalastajien kautta piirtyy kuva laitakaupungin saarelaisista ja Toukolan ja Hermannin varjoisampien kujien asukkaista.  Sörnäisten kaupunginosa nousi 1800-luvun lopussa suureksi maalta muuttaneiden sulatusuuniksi. Voimakas kasvu toi mukanaan myös lieveilmiöitä: köyhyyttä, ahtautta, rikollisuutta ja väkivaltaa. Kieltolain aikaan salakuljettaminen ja pimeän pirtun myyminen oli monelle elinkeino ja portti alamaailmaan, josta ei ollut paluuta.  Karlssonien suvun uskomattomat kohtalot kertovat myös Itämerestä ja Helsingin seudun ulkosaariston asukkaista. Eero Haapasen arkistomateriaaleista ja kalastajasuvun jälkeläisen Erik Karlssonin haastatteluista kokoama teos on elämys, välttämätöntä lukemista jokaiselle Helsingin vaiheista, kieltolaista ja merestä kiinnostuneelle. (TEOS JULKAISTU)

Jukka Salminen: Polkupyörällä maailman ympäri

Nuoren miehen päähänpistosta alkanut uskomaton pyörämatka kuljetti Jukka Salmisen viiden maanosan halki. Mitä erilaisimmilla teillä poljetut 61 000 kilometriä veivät Salmisen mm. Indonesian tulivuorille, Australian aavikolle, Kambodžan viidakkoon, Himalajan vuoristoon, Intian ruuhkaisille kaduille, Maasaimaan savannille ja Kalliovuorten korkeuksiin. Uupumaton pyöräilijä kohtasi matkallaan sadetta ja aurinkoa, hymyjä ja kivitystä, kipua ja keveyttä ja löysi tiestä kodin.  Jukka Salminen lähti matkaan koulunpenkiltä, vain kesätyörahat taskussaan. Maailmanympärimatka oli parikymppisen Salmisen ensimmäinen ulkomaanmatka omin päin. Kuuden vuoden seikkailusta syntynyt upeasti kuvitettu matkakirja on myös elämänmakuinen ja ajatuksia herättävä kasvutarina. (TEOS JULKAISTU)

Katri Lento, Pia Olsson (toim.): Muistin kaupunki. Tulkintoja kaupungista muistin ja muistamisen paikkana

Kaupunki ja sen yksittäiset paikat ovat samanaikaisesti sekä jaetun historian näyttämöjä että henkilökohtaisten elämänkokemusten kiinnekohtia. Kirjassa pohditaan mm. mistä ja miten muodostuvat yhteiset kaupunkimuistomme ja mikä koetaan säilyttämisen arvoiseksi ja kuka päättää mitkä muistamisen symbolit nostetaan tai hylätään. Kirjoittajat edustavat eri tieteenaloja kuten historiaa, kansatiedettä, sosiaali- ja ympäristötieteitä, taidehistoriaa ja estetiikkaa. Teos sopii erityisen hyvin yliopistolliseksi oppikirjaksi, mutta tarjoaa kiinnostavia näkökulmia kaikille kaupungeista ja muistitutkimuksesta kiinnostuneille. (TEOS JULKAISTU)

Marja-Leena Hänninen (toim.): Vieras, outo, vihollinen. Toiseus antiikista uuden ajan alkuun

Tietoteos identiteetin ja toiseuden kuvista ja ilmaisemisen tavoista antiikissa, keskiajalla ja uuden ajan alussa. Tarkastelun kohteena ovat kirjalliset kuvaukset, topokset, kuvat, stereotypiat ja ilmaisemisen tavat. Artikkelit käsittelevät mm. etnisen syntyperän, uskonnon, sukupuolen, iän, seksuaalisen käyttäytymisen ja sosiaalisten normien kautta määriteltyä toiseutta. Teos koostuu artikkeleista, joiden kirjoittajat ovat historian ja/tai klassillisten kielten tutkijoita Helsingin, Tampereen, Turun Jyväskylän, Joensuun ja Oulun yliopistoista. (TEOS JULKAISTU)

Kari Hintsala, Iiro Kuuranne (toim.): Metsästys Suomessa. Aarteita keräilijöiden kokoelmista

 Metsästys Suomessa esittelee suomalaista metsästyshistoriaa ja metsästykseen liittyvää aineellista perintöä ansaraudoista ampuma-aseisiin ja keihäistä kaatoryyppypikareihin. Pääpaino on 1800- ja 1900-luvuissa, mutta kirjassa luodaan katsaus myös ampuma-aseita edeltävän aikakauden metsästykseen. Kirjan loistokkainta metsästyshistoriaa ovat muun muassa keisarin kunniaksi järjestetyt metsästysjuhlat ja upeat metsästyslinnat, kuten Vanajanlinna. Rikas tarinaperinne taas tuntee niin sarvijänikset kuin aarnikotkatkin. Upean ja yksityiskohtaisen kuvituksen rinnalla asiantuntevat artikkelit taustoittavat eri aikakausien metsästyksen materiaalista maailmaa. Kuvituksena oleva esineistö on yksityiskokoelmista. (SYYSKUU)

Harry Lönnroth, Martti Linna: Eerikinkronikka

1300-luvulla laadittu Eerikinkronikka on Suomen ja Ruotsin historian ensimmäinen kertova lähde, keskiaikainen runoteos, joka kuvaa historiaa noin sadan vuoden ajalta. Totta ja sepitettä yhdistelevä riimikronikka on maailmankirjallisuutta parhaimmillaan: se kuvaa julmaa poliittista juonittelua ja kuninkaallisia veljesriitoja, sotaa ja rauhaa, jaloja ritareita ja kauniita neitoja. Suomen historian kannalta kronikka on erityisen kiinnostava, sillä se kertoo muun muassa Birger-jaarlin sotaretkestä, Hämeen linnan rakentamisesta ja taisteluista Karjalassa. Teoksen ovat suomentaneet Vaasan yliopiston ruotsin kielen professori, filologi Harry Lönnroth sekä Suomen varhaiskeskiaikaan perehtynyt historiantutkija Martti Linna. Teoksen johdantoluku perehdyttää lukijan Eerikinkronikan historiaan ja eepoksen kuvaamaan aikaan. (SYYSKUU)

Kalevi Koukkunen, Kimmo Laine, Juha Seitajärvi (toim.): Elokuvat kertovat, Matti Kassila

Komisario Palmut, Radio tekee murron, Hilmanpäivät, Elokuu, Lasisydän, Jäähyväiset presidentille, Ihmiselon ihanuus ja kurjuus ja kymmenet muut Matti Kassilan (s. 1924) ohjaukset ovat ikikestäviä klassikoita, joita esitetään ja katsotaan jatkuvasti, ja ne puhuttelevat yhä uusia sukupolvia. 
Elokuvan tutkijat, tuntijat ja tekijät tutkivat ja tulkitsevat Matti Kassilan elokuvia uusista kekseliäistä näkökulmista. Monipuolinen läpileikkaus Kassilan tuotannosta arvioi uudelleen sekä hänen asemaansa että suomalaisen modernin elokuvan murrosta 1950-luvulta alkaen. Teos on samalla kunnianosoitus professori Matti Kassilalle, hänen 66 vuotta jatkuneelle uralleen ja suomalaiselle elokuvalle.  Kirjoittajina on 19 suomalaisen elokuvan tutkijaa, tuntijaa ja tekijää, myös Matti Kassila itse. Teoksessa on runsaasti aikaisemmin julkaisemattomia kuvia. Lisäksi väriliitteessä on kuvia nostalgisista elokuvajulisteista. (SYYSKUU)

Anneli Mäkelä-Alitalo (toim.): Lehmästä leopardiin. Eläinlääkärityön muistoja

Vanhan hyvän ajan maaseudun kunnaneläinlääkärit olivat töissä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. He ajoivat jopa 90 000 kilometriä vuodessa surkeilla sorateillä. Osan matkoista he kävelivät korvessa tai istuivat veneessä. Asiakkaita riitti, koska mökkiläisilläkin oli usein oma lehmä. Lehmästä leopardiin on monipuolinen ja kiehtova kuvaus eläinlääkärin arjesta, alan kehityksestä ja työn monipuolisuudesta. Kirja koostuu pienoisartikkeleista ja muisteluksista, jotka on koottu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen Eläinlääkäriliiton toteuttamasta muistitiedon keruusta. (SYYSKUU)

Ilkka Taipale: 100 innovaatiota Suomesta

 Mitä yhteistä on yksikamarisella eduskunnalla ja astiankuivauskaapilla, tekstiviestillä ja sadutuksella? Tai äitiyspakkauksella, yhteisvastuukeräyksellä, pyykkilaiturilla, maksuttomalla kouluaterialla ja Afrikantähdellä? Ne ovat kaikki sosiaalisia keksintöjä Suomesta.
Suomessa on liian pitkään tuijotettu vain teknisiin keksintöihin taloutemme perustana. Vasta viime vuosina on ryhdytty puhumaan sosiaalisista innovaatioista hyvinvointimme perustana. Miesten ja naisten tasa-arvo, maksuton koulutus, jokaiselle kuuluva sosiaaliturva, parlamentaarienn demokratiamme ja niiden luoma yhteiskuntarauha ovat hyvinvoinnin takana. 
Tässä kirjassa kohtaavat ilo ja vakavuus - sata sosiaalista innovaatiota maastamme. (LOKAKUU)

Antti Tuuri, Ulla Piela ja Seppo Knuuttila (toim.): Kirjailijoiden Kalevala

Miten nykykirjailijat tulkitsevat Kalevalan myyttisiä teemoja? Mikä on heidän suhteensa kansalliseepokseemme? Omasta Kalevala-suhteestaan kertovat mm. Pirjo Hassinen, Virpi Hämeen-Anttila, Jari Järvelä, Jyrki Kiiskinen, Sirpa Kähkönen, Rosa Liksom, Leena Lander, Torsti Lehtinen, Kai Nieminen, Marja-Leena Mikkola, Hannu Mäkelä, Hannu Raittila, Johanna Sinisalo, Anja Snellman, Petri Tamminen, Henriikka Tavi, Heikki Turunen, Hanna Tuuri, Johanna Venho sekä Jaakko Yli-Juonikas. Kirjailijoiden lisäksi viisi tutkijaa pohtivat tieteellisissä artikkeleissaan Kalevalan, kalevalamittaisen runon ja kirjallisuuden välisiä suhteita. Kirjailijoiden Kalevala -teos jatkaa Kalevalaseuran vuonna 2009 toteuttamaa Taiteilijoiden Kalevala -hanketta.  Kirjailijoiden Kalevala julkistetaan Helsingin kirjamessuilla 2013 Kalevalaseuran järjestämässä seminaarissa, jossa pohditaan myyttien merkitystä kirjallisuudessa. (LOKAKUU)

Petri Pietiläinen: Koirien maailmanhistoria

Hauskat, koskettavat ja inhimilliset tarinat ja anekdootit sekä historian suuret koirapersoonat kertovat maailmanhistoriaa uudesta näkökulmasta. Miksi muslimit, juutalaiset ja varhaiset kristityt suhtautuivat koiriin väheksyvästi? Miksi koirat huomattiin elintärkeiksi maailmansodissa? Miksi taivaan tähtien ja tähdistöjen nimissä haukkuvat vain koirat eivätkä nau’u kissat? Nämä ja monet muut kysymykset saavat kirjan sivuilla koiramaisen selityksen. Monet kirjan teemoista, kuten koirien rooli maailmansodissa, parantavien koirien merkitys tai intiaanien suhde koiriin, ovat aiemmin vähäiselle käsittelylle jääneitä aiheita.  Koirien maailmanhistoriassa tuodaan esille valtaisa määrä historian persoonallisia koiria, kuten Punaisen Paronin Moritz, Tristanin Isoldelle rakkautensa merkiksi lahjoittama Äkä-Hammas, Isaac Newtonin painovoimateorian polttanut Diamond sekä avaruuden valloittanut Laika.  Yleistajuinen tietokirja on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat nähdä maailman koiran silmin. (LOKAKUU)

Lea Laitinen, Kati Mikkola (toim.): Kynällä kyntäjät. Kansan kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa

Itseoppineiden kansanihmisten 1800-luvulla kirjoittamat tekstit kertovat ruohonjuuritasolta Suomen historiaa. Kynällä kyntäjät on ensimmäinen laaja yleisesitys suomenkielisten kansankirjoittajien teksteistä. Monitieteiseen tutkimukseen perustuva teos tarjoaa uudenlaisen näkökulman vuosisadan suuriin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin muutoksiin. Se avaa monivivahteisen näkymän siihen, millaisia prosesseja kulttuurin kirjallistuminen, sääty-yhteiskunnan rakenteiden murtuminen ja suomalaisen kansakunnan rakentaminen olivat tavallisen kansan näkökulmasta. Kynällä kyntäjät esittelee tekstejä ja niiden tutkimusta suomalaiselle tiede- ja kieliyhteisölle. Teos tarjoaa uutta tutkimustietoa ja soveltuu yliopistolliseksi oppikirjaksi humanistisille ja yhteiskuntatieteellisille aloille. Se tarjoaa hyödyllistä tietoa myös sukututkijoille, kotiseutuhistorian harrastajille ja kaikille 1800-luvun kansanelämästä kiinnostuneille. (LOKAKUU)

C.G. Mannerheim: Matka Kiinaan. Tiedusteluraportti 1906–1908

C. G. Mannerheim teki vuosina 1906–1908 Venäjän yleisesikunnan toimeksiannosta matkan ratsain Aasian halki Pekingiin. Hän esiintyi matkallaan muinaistutkijan ja kansatieteellisen keräilijän roolissa, vaikka todellisuudessa toteutti vakoilu- ja tiedustelutehtävää.  Mannerheimin matkapäiväkirja on julkaistu jo aikaisemmin, mutta matkan päätulos, hänen Venäjän yleisesikunnalle laatimansa raportti, on toistaiseksi jäänyt tuntemattomaksi. Nyt tämä 174-sivuinen sotilasstrateginen tiedusteluraportti julkaistaan ensi kertaa suomennettuna ja Mannerheimin itsensä ottamilla valokuvilla kuvitettuna. Monet raportissa käsitellyt kysymykset ovat Kiinassa edelleen ajankohtaisia. (LOKAKUU)

Harri Kalha: Muodon vuoksi. Lasin ja keramiikan klassikot

Muodon vuoksi kertoo elävästi, persoonallisesti ja havainnollisesti suomalaisen designin legendaarisen sankaritarinan. Tuore tarkastelutapa sekä ennennäkemättömät uniikkiesineet tekevät kirjasta ainutlaatuisen ja ajankohtaisen taidekirjan. Suomalaisen muotoilun kuva paljastuu entistä rikkaammaksi ja särmikkäämmäksi. Laadukkaasti kuvitettu teos esittelee suomalaisen muotoilun kultakauden klassikoiden lisäksi toimitusjohtaja Kyösti Kakkosen yksityisomistuksessa olevia uniikkiteoksia suomalaisen muotoilun huippuvuosilta. Valtaosaa esineistä ei ole nähty aikaisemmissa julkaisuissa. Häikäisevistä, aikalaisestetiikkaa kunnioittavista kuvasommitelmista vastaavat kirjan ideoinut dosentti Harri Kalha ja teokset kuvannut taiteen maisteri Niclas Warius. Ulkoasun suunnittelusta on vastannut Timo Jaakola. (LOKAKUU)

Outi Lauhakangas: Parempi pyy. Sananparsiopas

Sananparret paljastavat suomalaisen mielenlaadun. Arkisista tilanteista ponnahtaneet viisaudet ja absurdit hengentuotteet on koottu hykerryttävän kirjan sivuille. Paukahrusten ja muun värikkään perinneaineksen lomassa esitellään sananlaskujen alkuperää ja pohditaan turvaudummeko edelleen sananparsiin ja esiintyykö nykyajan pikaviestinnässä samaa nokkeluutta, jota tarvittiin ennen vanhaan. Akateemikko Matti Kuusen kisällinä Outi Lauhakangas oppi erottelemaan sananlaskut sutkauksista ja puheenparret vertauksista. Lauhakangas on väitellyt tohtoriksi sananlaskujen käytöstä. (LOKAKUU)

Hanna Meretoja, Aino Mäkikalli  (toim.): Romaanin historian ja teorian kytköksiä

Artikkelikokoelmassa pohditaan, miten eri tavoin romaanin teoria ja lajihistoria ovat olleet kytköksissä toisiinsa eri aikoina. Artikkeleissa selvitetään esimerkiksi, miten kirjallisuudentutkimuksen teoreettiset välineet ovat kehittyneet suhteessa romaanilajin muutoksiin ja minkälaisia haasteita romaanin teoreettiselle hahmottamiselle asettavat erilaiset kirjallisuushistorian ilmiöt. Kokoelma avaa tuoreita näkökulmia romaanin teorian ja historian monisyiseen vuorovaikutukseen. (LOKAKUU)

Riitta Lindegren: Royal Family. Kertomus helsinkiläisistä huippuravintoloista ja niiden ihmisistä

Royal Family on monipuolinen ja visuaalisesti upea kirja Suomen suurimmasta yksityisestä ravintola- ja hotellialan yrityksestä. Huippuyrityksen tunnetuimpien ravintoloiden, kuten Savoyn, Sundmansin, Strindbergin ja Eliten pitkät perinteet on menestyksellä päivitetty palvelemaan vaativimpiakin asiakkaita ja jopa kuninkaallisia. Yrityksen rakentaneiden ja siinä työskentelevien henkilöiden sekä laadukkaiden ja kuuluisien ravintoloiden kautta syntyy ainutlaatuinen kertomus helsinkiläisestä ravintolakulttuurista. Royal Ravintolat on kiinnostavaa luettavaa ja katseltavaa niin ravintola-asiakkaille kuin palvelu-ja ravitsemusalalla toimiville tai sille aikoville. Kirjan on suunnitellut ja kirjoittanut tunnettu journalisti, päätoimittaja emerita Riitta Lindegren ja kuvannut valokuvaaja Riitta Sourander. (LOKAKUU)

Rainer Knapas (toim.): Patriisitalo puiston laidalla / Patricierhuset vid skvären. Bulervardi 10 Helsinki / Bulevarden 10 Helsingfors

Bulevardi 10 rakennettiin 1800-luvun lopulla de la Chapellen suvun pääkaupunkiresidenssiksi. Kiehtova kuvaus Bulevardin helmestä kertoo edustavan kivitalon rakennuttajista, arkkitehdeistä, tunnetuista asukkaista ja lukuisista muodonmuutoksista. Lisänä on taloon liittyviä tarinoita ja muistikuvia – elämän kirjoa eri vuosikymmeniltä 1800-luvulta nykypäivään. Runsaasti kuvitetun kirjan teksti on kauttaaltaan kaksikielinen, suomeksi ja ruotsiksi. (MARRASKUU)

Seppo Tiihonen: Kuninkaan oikea käsi. Neuvonantajien historiaa

 Hallitsijat ovat kautta aikojen pyytäneet neuvoja virkamiehiltä, ministereiltä ja luotetuilta ystäviltään. Hoveissa ja vallan käytävillä on juoniteltu ja taisteltu verisesti asemista. Suurinta vaikutusvaltaa ovat usein käyttäneet hallitsijan itse valitsemat luottomiehet, joilla ei ole aina ollut virallista asemaa. Kuninkaan oikea käsi on kiehtova katsaus kuninkaiden suosikkien ja mahtavien takapirujen historiaan. Neuvonantajia on ollut muinaisen Kiinan keisareilla, renessanssin ruhtinailla, valistuneilla itsevaltiailla ja 1900-luvun presidenteillä. Teos kuvaa, miten valtaa ovat käyttäneet 1600-luvulla kardinaali Richelieun ja Axel Oxenstiernan kaltaiset juonittelijat sekä 1900-luvun sotien jälkeen erilaiset keittiökabinetit ja poliittiset ajatushautomot. Ajatuksia herättävä kirja pureutuu vallan ytimeen ja nostaa valokeilaan ammattikunnan, joka on kulissien takaa vaikuttanut historian käännekohtiin. Seppo Tiihonen on yleisen valtio-opin dosentti ja valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies. Hän on kirjoittanut useita kirjoja hallinnosta, vallasta ja historiasta. Tiihosella on liki neljänkymmenen vuoden omakohtainen kokemus valtioneuvoston päätöksenteosta. (JOULUKUU)

Outi Paloposki, H.K. Riikonen (toim.): Suomennetun tietokirjallisuuden historia 1800-luvulta 2000-luvulle

Ensimmäinen laajamuotoinen esitys tietokirjallisuuden suomennoksista on jatkoa 2007 ilmestyneelle kaksiosaiselle Suomennoskirjallisuuden historialle.  Laajojen historiallisten katsausten ohella teos sisältää tietokirjallisuuden suomentajien esittelyjä sekä pienempiä tietolaatikoita erilliskysymyksistä. Teoksessa käsitellään eri tieteenalojen tutkimuksia, yleistajuisia tietoteoksia ja opaskirjoja. Asiaproosan muodoista esillä ovat esimerkiksi essee, matkakirja ja elämäkerrallinen kirjallisuus. Monipuolisesti kuvitettu kirja sisältää myös katsauksen 1800-lukua edeltävään suomenkieliseen tietokirjallisuuteen. Kirjan kirjoittajina on fennistiikan, kirjallisuudentutkimuksen, käännöstieteen ja oppi- ja aatehistorian asiantuntijoita. (JOULUKUU)

Henrik Lilius, Pekka Kärki (toim.): Suomen kaupunkirakentamisen historia 1-2. Keskiajalta 1800-luvun loppuun

Teos esittelee Suomen kaupunkirakentamisen historiaa keskiajalta 1800-luvun loppuun. Se antaa monipuolisen kuvan suomalaisesta kaupunkirakentamisesta eri kausina. Kirjan jaksoissa kartoitetaan tutkimuskohteena olevien kaupunkien yleinen historiallinen tilanne, rakentamisen kansainvälinen tausta, kaupunkirakentamiseen vaikuttaneet lait ja säädökset, väestö, sosiaalinen kehitys, elinkeinot ja niiden vaikutus asemakaavoitukseen jne. Teoksessa analysoidaan myös mm. tyylihistoriallista ja rakennustekniikan kehitystä kunakin ajanjaksona, julkisia, instituutiorakennuksia ja yksityisiä rakennuksia sekä kaupunkien laajennuksia, siirtoja ja tulipalojen vaikutusta kaupunkien kaavoitukseen. (TAMMIKUU, 2014)

***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.