[H-verkko] CFP: Yksilö ja historia - 1800-luvun tutkimuksen verkoston 6. vuosikonferenssi - Individen och historien - Nätverket för 1800-talsstudiers 6:e årskonferens

[agricola at utu.fi]

Agricolan artikkelipyyntöihin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------
Yksilö ja historia - 1800-luvun tutkimuksen verkoston 6. vuosikonferenssi -
Individen och historien - Nätverket för 1800-talsstudiers 6:e årskonferens
---------------------------------------------------------
YKSILÖ JA HISTORIA -

1800-luvun tutkimuksen verkoston 6. vuosikonferenssi

30.–31.1.2014 Helsinki

Esitelmä- ja työryhmäkutsu

Kutsumme tutkijoita 1800-luvun tutkimuksen verkoston vuosikonferenssiin
pohtimaan yksilön ja historian välistä suhdetta! 

Historiaa on usein kirjoitettu yksilöstä käsin. Menneisyyden monimuotoisuus
on tullut ymmärrettäväksi ja läheiseksi yksilöllisten kokemusten
välityksellä. Yksittäisten elämien avulla voidaan osoittaa historiallisten
prosessien moninaisuus, sillä yksilön kautta voi esimerkiksi kuvata kuinka
vaurauden, vallan, luokan, sukupuolen, etnisyyden ja uskonnon erot ovat
vaikuttaneet historiallisiin kokemuksiin ja ymmärrykseen.

Etenkin kansallisen menneisyyden rakentamisessa esikuvalliset hahmot, suurmiehet
tai naisliikkeen esimerkilliset naiset ovat olleet tärkeää kulttuurin
rakennusainesta. 1900-luvun lopun historiantutkimuksessa yksilön merkitys nousi
keskeisesti esiin, kun katse alettiin kohdistaa marginaaleihin, historian
unohdettuihin ja syrjään jääneisiin. Esimerkiksi mikrohistorialla ja
sukupuolihistorialla on ollut merkittävä tehtävä yksilön vaikutuksen
tekemisessä näkyväksi. Samalla tavoin monet 2000-luvun taitteen historian ja
kulttuurintutkimuksen keskeiset käsitteet kuten subjektius, kokemus ja
toimijuus kytkeytyvät erottamattomasti kysymykseen yksilön tutkimisesta.

Kutsumme tulevaan konferenssiin mukaan eri alojen 1800-luvun tutkijoita, joita
kiinnostaa lähestyä menneisyyttä yksilöiden kautta. Tämä voi tarkoittaa
niin henkilöhistoriallista/biografista tutkimusta tai yhtä lailla jonkin
laajemman ilmiön tutkimista yksilöistä käsin. Henkilöhistoriallista
tutkimusta tehdään useista eri näkökulmista ja erilaisin tavoittein, ja
haluamme nostaa tämän alueen koko kirjon esiin. Haluamme erityisesti
kiinnittää huomioita metodologisiin haasteisiin, jotka voivat liittyä
esimerkiksi omaelämäkerrallisen aineiston tulkitsemisen ehtoihin ja etiikkaan,
yksilön ja yhteisön tai laajempien kulttuuristen rakenteiden väliseen
suhteeseen, tai vaikkapa suurmieskultin rakentamiseen ja purkamiseen.

 

Konferenssin paperit ja sessiot voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia
teemoja:

biografisen tutkimuksen keinot, haasteet ja mahdollisuudet (vrt. life writing
-tutkimuksen kenttä)
erilaisten tekstiaineistojen ja omaelämäkerrallisten lähteiden kysymykset
vallan problematiikka esimerkiksi suurmieselämäkertojen tai vallanalaisten
yksilöiden kertomusten kautta
kanonisointi
yksilöt ja kansallisen historian rakentuminen
yksilökäsitysten historiallisuus (esim. miten 2000-luvun alun ihmiskäsitys
näkyy tämän hetken biografioissa)
taloushistorian ja poliittisen historian suhde yksilöhistoriaan
erilaiset biografisen tutkimuksen lajit: ryhmäbiografia, kollektiivibiografia,
paribiografia jne.
paradigman muutokset (esim. taiteentutkimus, historiantutkimus)
tutkijan ja tutkimuskohteen välinen suhde

1800-luku tulkitaan pitkäksi 1800-luvuksi, joka ulottuu Ranskan
vallankumouksesta ensimmäisen maailmansodan loppuun. 1800-luvun tutkimuksen
verkosto ja tämä järjestyksessä kuudes konferenssi ovat lähtökohdiltaan
monitieteisiä: historioitsijat, taiteentutkijat sekä kulttuurin ja
yhteiskunnan tutkijat ovat tervetulleita osallistumaan konferenssiin ja
keskustelemaan tutkimuksestaan.

 

Haemme tällä kutsulla sekä papereita että valmiita sessioita. Paperin
esittäjiltä pyydetään puolen sivun abstrakti, ja session esittäjiltä lyhyt
kuvaus session ideasta, esiintyjät, mahdollinen puheenjohtaja sekä otsikot (ja
mahdollisesti lyhyet kuvaukset) kustakin paperista. Esitelmän (20 min) voi
pitää suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Abstraktiin tulee liittää
yhteystiedot (nimi, oppiala ja affiliaatio, yhteystiedot).

Ehdotusten määräpäivä on 20.10.2013ja ne lähetetään osoitteeseen
1800luku.vuosikonferenssi at gmail.com

 

Konferenssin key note -puhujiksi ovat lupautuneet:

Torstaina 30.1.

Jukka Sarjala: Ei-inhimillisen toimijuuden haaste humanistisessa tutkimuksessa

Tiina Kinnunen: Vertailevan elämäkerran mahdollisuudet

Seppo Parkkinen: Yksilö ja historia teatterintekijän näkökulmasta

 

Ja perjantaina 31.1.:

Christina Carlsson-Wetterberg: Om kön och biografi

Leena Kurvet-Käosaar: Life-writing research

 

Konferenssin rekisteröityminen alkaa joulukuussa 2013 ja konferenssimaksu tulee
olemaan 20 e. Konferenssin tiedotusta voit seurata verkoston sivuilta:
http://www.finlit.fi/tutkimus/1800/index1800.htm.

 

Verkosto järjestää konferenssin yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran, Svenska litteratursällskapet i Finlandin ja Topelius-seuran kanssa.

  

Ystävällisin terveisin,

 Järjestelytoimikunta

 Kirsi Keravuori, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Henrik Knif, Svenska litteratursällskapet i Finland

Maarit Leskelä-Kärki, kulttuurihistoria, Turun yliopisto

Sami Suodenjoki, historia, Tampereen yliopisto

Johanna Wassholm, historia, Åbo Akademi

Eeva-Liisa Bastman, kotimainen kirjallisuus, Helsingin yliopisto

 

INDIVIDEN OCH HISTORIEN -

Nätverket för 1800-talsstudiers 6:e årskonferens

30–31.1.2014 Helsingfors

Inbjudan att föreslå föredrag och sessioner

Vi inbjuder forskare att delta i nätverket för 1800-talsstudiers årskonferens
för att dryfta förhållandet mellan individen och historien!

Historia skrivs ofta utgående från individen. I ljuset av den individuella
erfarenheten blir det förflutnas mångfald mer fattbart och överskådligt. Med
hjälp av enskilda liv kan de historiska förändringsprocessernas många
nyanser göras synliga. Genom individen kan man t.ex. beskriva hur skillnader i
välstånd, makt, klass, kön, etnicitet eller religion har påverkat den
historiska upplevelsen och förståelsen.

Speciellt i konstruktionen av ett nationellt förflutet har olika förebilder
och föregångare, nationens stormän och tidiga kvinnokämpar, varit viktiga
kulturella byggstenar. Individen fick en framträdande roll inom det sena
1900-talets historieforskning då man började uppmärksamma människorna i
marginalen, historiens glömda och åsidosatta. Forskningsområden och
-inriktningar så som mikrohistoria och genushistoria har haft en betydande roll
i synliggörandet av individens betydelse i historien. Också många av de
centrala begreppen inom 2000-talets kulturforskning och historievetenskap, som
subjektivitet, aktörsskap och upplevelse anknyter till forskning som berör
individen.

Till konferensen vill vi inbjuda forskare från olika vetenskapsområden med
intresse för att närma sig det förflutna genom enskilda individer. Med detta
avses både personhistorisk och biografisk forskning likaväl som forskning
kring större kulturella, sociala eller historiska fenomen med utgångspunkt i
individen. Personhistorisk forskning bedrivs ur en mängd olika perspektiv, och
vi vill gärna lyfta fram hela spektret inom området. Speciellt vill vi fästa
uppmärksamhet vid de metodologiska utmaningar som är förknippade med
forskningsområdet och dess källor: etiska frågeställningar vid samt
villkoren för tolkningen av självbiografiskt material; förhållandet mellan
individ och kollektiv eller individer och kulturella strukturer;
kontextualiseringen av individen, eller exempelvis konstruktionen och
dekonstruktionen av stormannakulten.

Konferensens föredrag och sessioner kan behandla t.ex. följande ämnen:

metoder, möjligheter och utmaningar inom biografisk forskning (jfr. life
writing)
frågeställningar kring textkällor och självbiografiska källor
maktens problematik i t.ex. stormannabiografier
kanonisering
individen och uppbyggandet av nationens historia
individuppfattningen och dess historicitet (t.ex. hur 2000-talets människosyn
syns i nutida biografier)
förhållandet mellan ekonomisk eller politisk historia och personhistorisk
forskning
biografins genrer: gruppbiografi, kollektivbiografi, parbiografi
paradigmskiften (inom t.ex. konstforskning, historieforskning)
förhållandet mellan forskaren och forskningsobjektet

Med 1800-talet avses här det långa 1800-talet, dvs. den period som sträcker
sig från franska revolutionen till första världskriget. Nätverket för
1800-talsstudier är ett mångvetenskapligt nätverk, och till konferensen
välkomnar vi forskare från olika vetenskapsområden. Historiker, konstvetare
och forskare inom kulturforskning och samhällsvetenskaper är välkomna att
delta i konferensen och presentera sin forskning.

Vi tar emot förslag på både enskilda föredrag och sessioner. Intresserade
ombeds skicka in ett abstrakt (en halv A 4-sida), som förses med
kontaktuppgifter (namn, ämne, tillhörighet, kontaktuppgifter).
Sessionsförslagen bör innehålla en kort beskrivning av sessionens innehåll,
föredragens rubriker samt uppgifter om talare och ev. ordförande. Föredragens
längd är 20 minuter. Konferensspråken är finska och svenska men föredrag
kan också hållas på engelska.

Skicka in ditt förslag senast den 20.10.2013till adressen
1800luku.vuosikonferenssi at gmail.com

Konferensens plenarföredrag hålls av:

(preliminära rubriker)

På torsdagen 30.1. (föredrag på finska)

Jukka Sarjala: Ei-inhimillisen toimijuuden haaste humanistisessa tutkimuksessa

Tiina Kinnunen: Vertailevan elämäkerran mahdollisuudet

Seppo Parkkinen: Yksilö ja historia teatterintekijän näkökulmasta

 

På fredagen 31.1.:

Christina Carlsson-Wetterberg: Om kön och biografi

Leena Kurvet-Käosaar: Life-writing research

Deltagandet i konferensen kostar 20 e och registreringen börjar i december
2013. Information om konferensen och programmet kommer att finnas på
nätverkets hemsida http://www.finlit.fi/tutkimus/1800/index1800.htm

Nätverket för 1800-talsstudier ordnar årskonferensen i samarbete med Finska
Litteratursällskapet, Svenska litteratursällskapet i Finland och
Topeliussällskapet.

Med vänlig hälsning

Organisationskommittén

Kirsi Keravuori, Finska Litteratursällskapet

Henrik Knif, Svenska litteratursällskapet i Finland

Maarit Leskelä-Kärki, kulturhistoria, Turun yliopisto

Sami Suodenjoki, historia, Tampereen yliopisto

Johanna Wassholm, historia, Åbo Akademi

Eeva-Liisa Bastman, inhemsk litteratur, Helsingfors universitet

------------------------------------------------------
Ilmoituksen lähetti: Agricola <agricola at utu.fi>
Ilmoitus vanhentuu: 21.10.2013
Lisätietoja WWW-osoitteesta: http://www.finlit.fi/tutkimus/1800/index1800.htm