[H-verkko] Arvosteltavaksi: Oma ja yhteinen etu sekä Terveyttä kulttuurin ehdoilla

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
 
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.
***

Terveyttä kulttuurin ehdoilla. Näkökulmia kulttuuriseen terveystutkimukseen
Honkasalo Marja-Liisa & Salmi Hannu
 
Terveyttä kulttuurin ehdoilla on syntynyt tarpeesta ymmärtää terveyttä ja sairautta kulttuurin piiriin kuuluvina ilmiöinä ja kysyä, miten kulttuurisuutta voidaan tutkia. Millaisia käsitteitä tällaisen tutkimuksen käyttöön on? Miten eri aloilla on ymmärretty teorian ja metodin välinen suhde ja millaisia teoriaperinteitä on käytössä? Millaista tietoa tuotetaan ja millaista tulisi olla saatavilla? Miten tutkimustieto voi hyödyttää tutkijoita, päättäjiä, sairaita sekä heidän omaisiaan ja hoitajiaan? Kirjassa käsitellään kysymyksiä mm. sairauskäsitteiden historian, monikulttuurisuuden, sukupuolen, elinsiirtojen ja useiden menetelmällisten ratkaisujen kautta.
 
Terveyttä kulttuurin ehdoilla koostuu kahdenkymmenen suomalaisen tutkijan esseestä. Kirjoittajat edustavat humanistista, yhteiskuntatieteellistä ja lääketieteellistä tutkimusta. Teos tarkastelee kulttuurisuuden ongelmaa tieteidenvälisestä näkökulmasta.
 
k&h, 2012
*****
Jarkko Keskinen: Oma ja yhteinen etu. Kauppiaiden keskinäinen kilpailu ja
yhteistyö Porin paikallisyhteisössä 1765–1845
 
Keskisen väitöstyö tutkii oman ja yhteisen edun keskinäistä suhdetta paikallisyhteisön sosiaalisen kontaktinmuodostuksen ja liiketoiminnan oloissa. Se osoittaa, miten yksittäiset kauppiaat ja kauppiasperheet esiintyivät yhteisön sisällä samanaikaisesti eri rooleissa, jotka usein olivat joko päällekkäisiä tai jopa ristiriidassa toisensa kanssa. Elämänsä aikana kauppiaan esiintyivät yhteisössä kauppiasharjoittelijoina, itsenäisinä kauppiaina, perheensä tai sukunsa edustajina, aviopuolisoina, isinä, kummeina ja kaupungin hallinnon virkamiehinä. Seurauksena oli etujen yhteentörmäyksiä, joita tarkastelemalla on mahdollista tehdä uudenlaista yhteisöhistoriaa.
 
Keskinen tarkastelee esimerkiksi, miten kaupungin raatimiehet pyrkivät kehittämään kaupungin talouselämää omien liiketoimiensa edun mukaisesti ja miten muu yhteisö reagoi näihin pyrkimyksiin. Kauppiaiden keskinäisen kilpailun kiristyessä yhteisössä leimahti retorisesti erittäin värikkäitä voiton maksimointia ja oman edun tavoittelua koskevia ristiriitoja, joista Keskinen nostaa esille muun muassa 1800-luvun alkupuoliskon koskisodat ja ensimmäisten vesisahojen perustamisesta syntyneet ristiriidat.
 
Taistojen tuoksinassa oman edun tavoittelijat leimattiin muun muassa helvetistä poispotkitun pormestarin tukemiksi pirullisiksi spekulanteiksi, jotka paikallisyhteisön lisäksi riistivät myös lähiseutujen talonpoikaisväestöä. Toisessa yhteydessä oma etu samaistettiin puolestaan taudiksi, jonka eteneminen olisi estettävä, ennen kuin oli liian myöhäistä. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että ristiriidoista huolimatta kauppiaat kykenivät kuitenkin toistuvasti toimimaan myös yhteistyössä keskenään.
 
Verkostonäkökulmaa soveltaen Keskinen tarkastelee yhteisöllisyyden ihanteen ja oman edun tavoittelun välistä suhdetta yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla. Samalla hän muodostaa Porin kauppiasyhteisöstä ja sen toiminnasta kokonaiskuvan, jossa yksittäiset ja näennäisesti irralliset tapahtumat asettuvat osaksi laajempaa poliittista, taloudellista ja kulttuurista jatkumoa. Tämä jatkumo oli puolestaan osa yhteiskunnallista ja Euroopan laajuista murrosta, jossa vanha yhteisöllinen ja uusi entistä yksilökeskeisempi kulttuuri törmäsivät toisiinsa.


***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.
 
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.