[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Kosketuksia venäjään ja Venäjään
agricola at utu.fi
agricola at utu.fi
Ti Maalis 5 12:32:29 EET 2013
Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Pentti Stranius <pentti.stranius at telemail.fi> FL, projektitutkija, Itä-Suomen
yliopisto, Lieksa
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Mustajoki, Arto: Kevyt kosketus venäjän kieleen. Gaudeamus, 2012. 275 sivua.
Kosketuksia venäjään ja Venäjään
---------------------------------------------------------
Venäjä on akateemisen tutkimuksen keskeinen kohde Suomessa. Viime vuoden
loppupuolellakin ilmestyi lukuisia Venäjää käsitteleviä tietokirjoja – ja
ilahduttavasti myös kaunokirjallisuutta suomennettuna. Silti kielenopetus tai
venäjän kielen suosio on aina vain alamaissa, vaikka siitä niin monet ovat
huolissaan. Yksi heistä on professori Arto Mustajoki
Helsingin yliopiston professori Arto Mustajoki on eräs niistä vaikuttajista,
joka on vuosikausia puhunut ja kirjoittanut venäjän kielen asemasta, naapurien
kielten tärkeydestä. Hän on myös aivan viime aikoina tukenut
itäsuomalaisten kuntien aloitteita venäjän kielen nostamisesta
kouluopetuksessa ruotsin rinnalle.
Onhan aika käsittämätöntä, että Suomessa vain pari prosenttia väestöstä
osaa itänaapurin kieltä – ja luvussa ovat mukana myös tänne muuttaneet
venäjänkieliset.
Mustajoki on myös tuottanut kieliasian tiimoilta viime vuoden lopulla
ilmestyneen teoksen Kevyt kosketus venäjän kieleen. Sitä on hauska lukea.
Kaikki turhanaikainen akateemisuus puuttuu. Siis tyylillisesti, muuten Kevyt
kosketus on painava puheenvuoro! Monet puolet venäjän kielestä ja sen
erikoisuuksista, opiskelusta ja vivahteista saavat kuin uuden sisällön: hei,
venäjä on sittenkin aika hupaisa ja monitasoinen kieli, josta suomi on saanut
paljon hullunkurisiakin lainasanoja.
Mustajoki lähestyy siis Venäjää ja venäjää humoristisesti ja
pääsääntöisesti todella herkullisen epä-akateemisesti. Jo lyhyiden lukujen
otsakkeet puhuvat puolestaan: Kyrilliikan kirous ja lumo, Naisasiaa
venäläisittäin, Suku ei ole pahin, Kuusitoistakesäinen venäläinen tyttö,
Venäläisiltä puuttuvat haasteet, Paljonko venäjän kielessä on sanoja?
Kirja on täynnä erilaisia kielipelejä, sanaleikkejä, joiden kautta Mustajoki
tuottaa kulttuuritietoisen näkemyksensä venäjän kieleen. Toisaalta nykykieli
ja historia lyövät kättä ja kirja on samalla moderni johdatus moniin
Venäjän nykypäivän ilmiöihin.
Venäjän kielihän on ollut Neuvostoliiton hajoamisen murroksessa rajussa
kehitysvaiheessa. Monet meistä, 1970-luvulla venäjää opiskelleista
huomaamme, kuinka huonosti hallitsemme nykyvenäjän. Kyllä me pärjäämme
ystävien kesken ja keittiökeskusteluissa vanhojen intelligenttien kanssa.
Mutta puute tulee modernin kielen vivahteissa, ”inglish” ja muissa
uussanoissa, vaikkapa Sorokinia, Peleviniä ja Marininaa lukiessa. Dovlatov,
Limonov ja muut entiset emigrantit ja toisinajattelijat ovat helpompia, koska he
edustavat nostalgiaa, eivät uuskieltä.
---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/