[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Urajärven kartanon omistajien rakkaus kulttuuriin

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Elina Virtanen <elpavi at utu.fi> FM, jatko-opiskelija, Turun yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Kuurne, Jouni: Urajärveltä maailmalle. Muistoja meiltä ja muualta – Jouni
Kuurneen Urajärvi-blogiartikkelit.. Museovirasto, 2013. 99 sivua.


Urajärven kartanon omistajien rakkaus kulttuuriin
---------------------------------------------------------

Urajärven kartano ja kulttuuripuisto avattiin neljän vuoden mittavan
restaurointi- ja tutkimustyön jälkeen yleisölle kesäkuussa 2013. Eräs
Urajärven kartanolla remontin aikana työskennelleistä on Suomen
kansallismuseon tutkija Jouni Kuurne, joka piti remontin aikana heränneistä
ajatuksistaan ja tutkimustyönsä tuloksista blogia Urajärven kulttuuripuiston
verkkosivuilla. Blogin tekstit, jotka on kirjoitettu vuosina 2011–2013, on nyt
julkaistu teoksessa Urajärveltä maailmalle (2013).

Asikkalassa sijaitseva Urajärven kartano kuului lähes 250 vuotta von
Heidemanin-suvulle. Sisarukset Lilly (1849–1917) ja Hugo (1851–1915) von
Heideman olivat kartanon viimeiset omistajat. Lillyn kuoltua vuonna 1917 kartano
siirtyi sisarusten toiveiden mukaisesti Suomen Muinaismuistoyhdistykselle.
Sisarusten toiveena oli, että kartano toimisi jatkossa museona sekä
taiteilijoiden työskentely- ja esiintymispaikkana. Museo avattiinkin vuonna
1928 ja se kuuluu maamme vanhimpiin kartanomuseoihin. Vuonna 1986 kartano
siirtyi Suomen valtion omistukseen ja Museoviraston ylläpidettäväksi. Juuri
toteutetussa remontissa kartano on pyritty palauttamaan 1900-luvun alun asuun
eli Lilly ja Hugo von Heidemanin aikaan.

Von Heidemanin sisarukset olivat innokkaita kulttuurin harrastajia ja he
matkustivat paljon kulttuurielämysten innoittamana. Tämä näkyi myös heidän
kotonaan Urajärvellä. Kuurneen blogiartikkelit keskittyvätkin erityisesti
Hugo von Heidemanin kulttuuriharrastuksiin ja hänen ulkomaanmatkoihinsa. Kuurne
pohtii artikkelissaan matkojen ja harrastusten vaikutusta kartanon ulkoasuun ja
puistoon.

 

Kuurnen teoksen pääpaino on Hugo von Heidemanin rakkaudessa musiikkiin. Sekä
Hugo että Lilly kävivät ahkerasti konserteissa ja oopperaesityksissä niin
Helsingissä kuin ulkomaillakin aina Keski-Eurooppaa ja Egyptiä myöten. Hugo
ihaili erityisesti saksalaista säveltäjä Richard Wagneria. Kotimaista
tähdistä hänen suosikkejaan olivat muun muassa oopperalaulaja Aino Acktè ja
säveltäjä Erkki Melartin.  Ihailemiensa tähtien konserteissa von Hedmanit
pyrkivät käymään aina kuin mahdollista. Edes pitkät ja vaivalloiset matkat
eivät olleet esteenä. Kotona Urajärvellä ihaillut taiteilijat olivat läsnä
tauluissa, joita oli ripustettu kartanon saliin. Esimerkiksi Aino Acktèn suuri
kuva kauniine kehyksineen oli salissa kunniapaikalla. Kartanon salissa oli myös
flyygeli, jota ainakin Hugo von Heideman soitti. Lisäksi hänen tiedetään
soittaneen jonkin verran kitaraa. Musiikin lisäksi Hugo oli kiinnostunut
kirjallisuudesta. Kuurne tuo teoksessaan esille Hugon kirjoittamia runoja.

Kuurnen teos tutustuttaa lukijansa Hugon ja Lillyn musiikkiharrastuksen ja
ulkomaanmatkojen kautta Urajärven kartanon maailmaan 1900-luvun alkupuolella.
Kuurne osoittaa, että ilman von Heidemanin sisarusten mielenkiinnon kohteiden
tuntemusta, Urajärven kartanon menneisyydestä avautuu kartanovieraalle vain
pieni osa. Vierailija jää ihmettelemään varsin vieraalta tuntuvia
elementtejä: puutarhan pylväikköjä ja tonttuja, kartanon salin punaisia
seiniä ja taiteilijoiden kuvia. Tutustumalla sisarusten kulttuuriharrastuksiin
ja ulkomaanmatkoihin Urajärven kartanon miljöö avautuu aivan uudella tavalla.
Kartanossa on nähtävissä sisustuksellisesti kansainvälisiä muotivirtauksia
sekoitettuna suomalaiseen perinteeseen.

 

Johdannoksi blogeilleen Kuurne on kirjoittanut teoksen alkuun lyhyen, yhden
sivun mittaisen aloituksen. Olisin kuitenkin kaivannut alkuun nykyistä hieman
pidempää johdantoa, jossa lukijalle olisi avattu von Heidemaninen suvun ja
kartanon historiaa sekä blogien taustalla olevaa kartanon kunnostustyötä.
Ilman johdantoa kirjan lukijan on syytä perehtyä tähän taustaan jostakin
toisesta lähteestä ennen kuin tarttuu teokseen.  Urajärven historiaa jo
entuudestaan tuntevalle Kuurnen valitsema näkökulma näyttäytyy kuitenkin
varsin mielekkäänä, sillä kuten aiemmin todettu, Urajärven kartanon
miljöötä on vaikea ymmärtää ilman Kuurnen esiin tuomaa Lilly ja Hugo von
Heidemanin kansainvälistä kulttuuritaustaa. Teoksen antoisimmat osat
yhdistävätkin vahvasti sisarusten kulttuurielämykset ja ulkomaanmatkat
kartanon esineisiin ja puiston ulkoasuun.

Kuurnen blogiartikkelien lähteinä toimivat Urajärven kartanon arkiston
materiaali. Tärkeimmiksi lähteiksi Kuurne mainitsee Hugo ja Lilly von
Heidemanin matkapäiväkirjat ja Hugo von Heidemanin muistikirjat. Koska Hugon
matkapäiväkirjoja ja muistikirjoja on säilynyt enemmän kuin Lillyn, Hugo
nousee artikkeleissa päärooliin. Lillyä koskevia tulkintoja Kuurne tekee
lähinnä oletuksina Hugon tuottaman aineiston pohjalta. Tulkintansa tukena
Kuurne käyttää myös tarkasteltavan aikakauden sanomalehtiä. Koska kyseessä
on blogiin perustuva teos, tekstiin ei ole sisällytetty tarkkoja
lähdeviitteitä. Avain teoksen loppuun on lisätty lyhyt kuvaus tärkeimmistä
lähteistä.  Tämä on ollut varsin tärkeä lisäys, joskin itse jäin
kaipaamaan nykyistä tarkempia viitteitä ja lähdeluetteloa.

 

Jouni Kuurnen teos antaa Urajärven kartanossa ja sen puistossa vierailevalle
aimo annoksen lisätietoa miljöön yksityiskohdista. Teoksen lukemalla
vierailija saa enemmän irti vierailustaan tai vastaavasti vierailun jälkeen
hän pystyy syventämään näkemäänsä. 

Restaurointi- ja tutkimustyöt jatkuvat edelleen Urajärvellä. Muun muassa
Hugon huone on edelleen entisöitävänä ja kartano kaipaa uutta maalia
pinnalleen.  Toivottavasti myös Urajärven kulttuuripuiston nettisivuilla
Kuurne jatkaa bloginsa kirjoittamista.

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/