[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Korpisosiologian aakkoset

agricola at utu.fi agricola at utu.fi
Pe Kesä 14 10:53:40 EEST 2013


Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Pentti Stranius <pentti.stranius at telemail.fi> FL, tutkija-toimittaja, Lieksa
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Ismo Björn, Pekka Jokinen, Juha Kotilainen, Nora Schuurman ja Maarit Sireni
(toim.): Korpisosiologi(aa). UPEF / University Press of Eastern Finland, 2013.
262 sivua.


Korpisosiologian aakkoset
---------------------------------------------------------

Korpisosiologi(aa) on ammattitaidolla ja tyylillä toimitettu juhlakirja.
Juhlakaluna on viime vuonna 60 vuotta täyttänyt kansalaisvaikuttaja ja
ympäristöpolitiikan professori Pertti Rannikko, Joensuun Kiihtelysvaarasta.

Pertti Rannikko (s.1952) on nimensä veroinen mies: syntyisin rannikkomaisemista
eli Paraiselta. Koti, suku ja työläisympäristö vaikuttivat merkittävästi
elämänvaiheisiin ja asenteisiin. Nuoresta kaupunkisosiologista tuli alun
”haparoinnin” jälkeen erilaisten korpi-kylä- ja marginaaliaiheiden tutkija
– kuten myös kansalaisaktivisti ja yhteiskunnasta syrjäänsysättyjen
maalaiskansalaisten ymmärtäjä. Jos joku, niin juuri Rannikko on hoitanut
mallikelpoisesti yliopistolaitoksen niin sanottua ”kolmatta tehtävää”,
yhteiskunnallista vaikuttamista eikä se ole ollut viime vuosina lainkaan
muodikasta.

Kaupunkitutkijasta korpisosiologiksi

”Nuori mies saapuu kaupunkiin ja lähtee sieltä pois” otsikoi Heikki
Eskelinen napakan muistelonsa Pertti Rannikon tutkijanuran alkuvaiheista.
Rannikko tuli Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitokselle töihin vuonna
1977. Pielisjoen linnassa tuolloin sijainnut laitos oli vielä pikkuruinen,
mutta vähitellen ”linnasta” muodostui ideoita pursuva monitieteinen
yhteisö, jossa itsekin työskentelin reilut 10 vuotta. Aika oli rattoisaa ja
tutkimusideat suorastaan rönsyilivät linnan käytävillä. Rannikko oli minun
aikanani, 1990-luvun lopulla keskeisiä hahmoja, jonka myhäilevä olemus ja
loistavat luennoitsijan taidot siirtyivät sitten pian (surukseni) yliopistolle,
opiskelijoiden iloksi. Tutkija pääsi todellisen vaikuttajan rooliin ja
professorin vaativiin tehtäviin vuonna 2003.

Kaupunkisosiologia sai jäädä jo aikaisemmin. Rannikon väitöskirja
Metsätyö-pienviljelijäkylä. Tutkimus erään yhteiskuntatyypin noususta ja
tuhosta (1989) oli mahtava avaus korpisosiologiaan päin. Se oli samalla
ensimmäinen kokonaisesitys paljon puhuttaneesta lähihistoria-aiheesta
Suomessa, kuten Perttu Vartiainen toteaa juhlakirjan avauspuheenvuorossa
arvioidessaan Rannikkoa tutkijana.

Ismo Björnin & co toimittama Korpisosiologi(aa) kokoaa yhteen 24 eripituista
artikkelia, joiden takana on vielä suurempi joukko Pertti Rannikon kollegoja,
oppilaita ja ystäviä. Artikkelit ovat hyvin eri tasoisia ja pituisia, mutta
kertovat olennaisen: korpisosiologin harrastus- ja tutkimuspiirin laajuuden.
(Korpisosiologi-kunnianimi taisi langeta Rannikolle viimeistään
Kiihtelysvaaran ”Korpisosiologia”-seminaarin organisoimisesta, vuonna
1989?).

 

Kylätutkimuksen lammaspaimen, joka ehtii myös ”susijahtiin”

Korpisosiologin lähipiirissä on vaikuttanut monta merkittävää
tutkijakollegaa, saati sittemmin mainetta saavuttanutta oppilasta. Kirjan
kirjoittajakollektiivi on aika miehinen (Joensuusta mukana ainakin: Ismo Björn,
Heikki Eskelinen, Simo Häyrynen, Hannu Itkonen, Seppo Knuuttila, Jarmo
Kortelainen, Juha Kotilainen, Ari Lehtinen, Jukka Oksa, Ilkka Pyy, Perttu
Vartiainen...), ja ehkä siksi muutamat artikkelit ovat kovinkin
teoreettisluontoisia, kirjoittajien omia tutkimuskohteita esitteleviä. Tämä
on silti hyvä ja yleinen tulokulma juhlakirjassakin, joka muuten menisi kehujen
tai muistelojen kirjaamiseksi. Ja vielä: onneksi mukana on tutkimusaiheitaan ja
artikkeleitaan arkipäiväistäviä naisiakin kuten Pirkko-Liisa Ahponen, Nora
Schuurman, Maarit Sireni ja Eira Varis. Juuri naistutkijat ovat julkaisseet
monia mielenkiintoisia artikkeleitaan Maaseudun Uusi Aika -lehdessä, jonka
taustapiruna Pertti Rannikko on toiminut pitkään.

Eira Variksen hyppäys Venäjän Karjalan Koivuselän metsätyökylään on
virkistävä välipala: lyhyt artikkeli ”Tulgua Perttih´” inhimillistää
juhlakalun ja tämän suhtautumisen kenttätöihin ja vierasmaalaisiin. Kaiken
tohinan keskellä Rannikko oli myös Neuvostoliiton hajottua yksi
päänavaajista itäisillä tutkimusmailla. Pieni vahinko onkin, ettei hän
ehtinyt paneutua pitempään vaikkapa vertailevaan metsäkylä- ja
maaseututukimukseen Venäjän Karjalan ja itäisen Suomen välillä.

Pirkko-Liisa Ahponen vie lukijat Rannikon rakkaan aiheen, Sivakan ja Rasimäen
kylätutkimuksen pariin. Tästäkin teemasta tuli historiaa: haastattelu- ja
kylätutkimusta näissä Valtimon ”katoavissa mutta kuolemasta
kieltäytyvissä kylissä” on tehty pian viidellä vuosikymmenellä. Yhdessä
vaiheessa, taisi olla 1980-luvulla, kaksikko Jukka Oksa – Pertti Rannikko
matkusti seminaarista toiseen, koska aihe kiinnosti joka puolella Suomea. Eikä
vähiten julkisuutta. Juuri Sivakka- ja Rasimäki- tutkimukset tekivät lopulta
niin Rannikosta kuin Oksasta kantaaottavia ja koko Suomessa tunnettuja
”toisinajattelija-tutkijoita”, joita yhdistävät loistavan luennoitsijan ja
tieteen popularisoijan kaikki parhaat ominaisuudet.

Muutettuaan perheineen 1980-luvun puolivälissä Kiihtelysvaaraan
korpisosiologista tuli samalla lammaspaimen. Hän kokeili lampaanhoitoa ja
heinäntekoa vuosikausia joutuen myös tekemisiin sitä kautta itäisen Suomen
”susiongelman” kanssa. Sen hän ratkaisi rauhanomaisesti – siirtämällä
karjansa lampolaan yöksi pahimpina susiöinä. Susikysymyksen moninaisista
ongelmista, keskustelusta ja ratkaisuehdotuksista juhlakirjassa kirjoittavat
Juha Hiedanpää (”Paikallisuuden paradoksi”) ja Taru Peltola & Outi
Ratamäki & Jani Pellikka (”Salametsästys ja oikeuttamisen yhteisölliset
strategiat”). Hiedanpään analysoima sähköpostikeskustelu Luontoliiton Sami
Lyytisen ja Pertti Rannikon välillä on aivan erinomainen ja ajankohtainen
puheenvuoro tämän päivän ”susiongelmasta”.

 

Professori vaikuttajana

Kun Pertti Rannikosta tuli ympäristöpolitiikan professori, hän piti vuonna
2003 perinteisen virkaanastujaisesitelmän vähemmän perinteisesti. Siinä hän
totesi, että vaikka sosiologille ei sinänsä kuulu ympäristöriitojen ja
ongelmien selvittely, niin ympäristöpolitiikan professorin on yritettävä
ratkaista näitäkin kysymyksiä. Ja tehtävä se lähiympäristössään. Näin
on korpisosiologin elämässä tapahtunutkin, muun muassa Kiihtelysvaaran
kylätoiminnassa ja 1990-luvulla alkaneissa EU:n Leader -hankkeissa
Pohjois-Karjalassa. Rannikon omasta mielestä nämä kansalaistoiminnot ovat
tosin useimmiten saaneet onnettoman lopun. Se on luontaista vaatimattomuutta ja
vähättelyä. Korpisosiologin yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta
juhlakirjassa kirjoittavat Pekka Jokinen & Rauno Sairinen (”Ympäristö- ja
luonnonvarakonfliktien syrjässä kiinni. Sosiologisia analyyseja ja paikallisia
ratkaisuja”). Tässä yhteydessä voi todeta, että Korpisosiologi(aa) teoksen
hienoinen puute on siinä, ettei se lopulta kerro kovin paljon konkreettista
Rannikon kansalaistoiminnasta, mikä ansaitsisi ja varmasti täyttäisi helposti
toisenkin juhlakirjan.

Kun Korpisosiologi(aa) julkistettiin talvella 2013, Ismo Björn totesi
juhlapuheessaan, että ”...kirja ei tuo kirjoittajilleen meriittiä, ei nosta
yliopiston sijoitusta rankingeissa ja on muutenkin luokkaa nolla ministeriöiden
arvioinneissa. Yliopisto vertautuu yhä useammin tuotantolaitokseen...”.
Björn puhui puhtaasti korpisosiologin aatemaailman hengessä: Rannikko on
toistuvasti kritisoinut samoja asioita, yliopistojen markkinahenkeä ja jatkuvia
näennäisuudistuksia – ja myös ”jääräpäisesti” julkaissut
tuotantoaan miltei yksinomaan suomen kielellä.

Ja lopuksi, Björnin puhetta lainatakseni, annetaan yliopistoille hieman toivoa:

”Pertti Rannikko henkilönä ja nimenä osoittaa, että yhteisöllisyys
yliopistolaitoksessa elää. Innokkaita ja hengessä eläviä kirjoittajia ja
kirjantekoon muuten osallistuvia löytyi kaikkialta Suomen
yliopistolaitoksesta”.

 

 

 

 

 

 

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/