[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Käsikirjoittajan työkalupakki

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Aija Laurila <aijalaurila at gmail.com> FM, Helsinki
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Nikkinen, Are; Vacklin Anders: Television runousoppia. Like  Kustannus Oy.,
2012. 387 sivua.


Käsikirjoittajan työkalupakki
---------------------------------------------------------

Television runousoppi on oiva teos aloitteleville käsikirjoittajien aluille.
Lisäksi siinä pureudutaan tv-sarjojen historiaan tarjoamalla esimerkkejä
vuosien varrella nähdyistä kansainvälisen levityksen sarjoista. Tämä
toisaalta herätti myös kysymyksen, että eikö televisio ole tarjonnut
kansainvälisen yleistä huomiota laajasti herättäneitä sarjoja viimeisten
vuosikymmenten aikana, kun useaan otteeseen Dynastia tai Dallas saa teoksessa
runsaasti sivutilaa? Eiköhän tulevaisuuden käsikirjoittajat saisi innostumaan
ja sitoutumaan paremmin tekstiin sekä ottamaan oppia, jos esimerkit olisivat
heidän tuntemiltaan vuosikymmeniltä.

Ansiokkaasti ja syvällisellä tarkkuudella teoksessa käsitellään
käsikirjoittajan työssä tarvittava tieto työn etenemisestä. Sarjaehdotuksen
kirjoittamisen vaiheet on todella kattava kuvaus siitä miten jokainen vaihe
työstetään, jotta omalla sarjalla olisi edes mahdollisuus päästä
eteenpäin siinä vaiheessa, kun käsikirjoittaja päästää tekstistään
irti. Varsinkin nimekkäiden käsikirjoittajien sitaatit ja vinkit tarjoavat
aiheesta kiinnostuneille käytännöllisiä ideoita työstettäväksi ja
huomioon otettavaksi myös omassa tekstissä.

Fakta ja fiktio sekä viihde on asetettu pääotsikoiksi eri luvuille.
Jokaisesta lajista tuodaan esiin tärkeimmät genret sekä kerrotaan
asiantuntevasti mistä esimerkiksi kukin ohjelmalaji koostuu ja mitä
käsikirjoittajan pitää huomioida suunnitellessaan tv-dokumenttia tai
draamasarjaa. Jokainen lajityyppi sisältää oman rakenteensa, jonka
käsikirjoittajan pitäisi tuntea ensin hyvin, jotta voisi lähteä
työstämään omaa tekstiä. Erityistä painotusta teoksessa asetaan juonelle
ja tämä on ymmärrettävää. On lajityyppi mikä tahansa, katsoja koukutetaan
ruudun ääreen ainoastaan mielenkiintoisella ja mukaansatempaavalla juonella.
Tähän liittyy myös läheisesti se, että käsikirjoittajan pitää tuntea
tekstinsä kohderyhmä, jolle tekstiään tuottaa, jotta kokonaisuudesta tulisi
innostava ja se sitouttaisi katsojan mukaansa.

Tuskin kenellekään tulee yllätyksenä, että tosi-tv:n tuottamiseenkin
tarvitaan käsikirjoittajaa. Teoksen loppupuolella käydään läpi
käsikirjoittamisen oppeja tosi-tv:n osalta. Tämän ohjelmatyypin osalta on
tärkeätä huomioida se, että se vetoaa katsojan tunteisiin. Tosi-tv:n
keskeiseksi tehtäväksi paljastuukin draamallisten tilanteiden luominen.

Mikäli käsikirjoittaminen kiinnostaa, antaa Television runousoppi kattavasti
ja monipuolisesti tietoa tulevaisuuden televisio-ohjelmien käsikirjoittajille.
Tämä teos tulee jäämään monen alasta innostuneen käsikirjoittajan
pysyväksi oppimateriaaliksi, johon on sujuvaa palata yhä uudestaan ja
uudestaan etsimään vinkkejä omaan työhönsä.




---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/