[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Katsaus eurooppalaisuuden historiaan

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Henna Karppinen <hkarpp(at)utu.fi> FM, jatko-opiskelija, kulttuurihistoria,
Turun yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
toim. Tuomas Heikkilä, Marjo Kaartinen, Taneli Kukkonen, Liisa Suvikumpu, Teija
Tiilikainen: Euroopan historia 1-2. WSOY, 2012. 1.osa sivua.


Katsaus eurooppalaisuuden historiaan
---------------------------------------------------------

Eturivin suomalaistutkijoiden kirjoittama yleistajuinen monografia esittelee
eurooppalaisten ja eurooppalaisen kulttuurin menneisyyttä paitsi poliittisten
tapahtumien myös taiteen, tieteen ja ihmisten arkipäivän realiteettien kautta
antiikista nykypäivään. Kaksiosainen teos jakaantuu teemakokonaisuuksiin,
joissa käsitellään eri aihealueiden kautta Euroopan historian
kehityslinjoja.  Teos sopii kertauksena sekä historia-alan opiskelijoille
että uusia näkökulmia esittelevänä teoksena historiasta kiinnostuneille.
Ennen kaikkea se summaa, miten yhdentynyt Eurooppa on päässyt tähän
pisteeseen. 

Kun teoksen nimenä on suureellisesti ”Euroopan historia”, ensimmäisenä
mieleen hiipii huolestunut ajatus jälleen yhdestä mutkia oikovasta
yleisesityksestä, jossa kerrataan Euroopan historian tapahtumat yksi toisensa
jälkeen. Tässä suhteessa dosentti Tuomas Heikkilän, professori Marjo
Kaartisen, dosentti Liisa Suvikummun, dosentti Teija Tiilikaisen ja professori
Taneli Kukkosen toimittama teos tuotti onneksi positiivisen yllätyksen.
Euroopan historiaa ja eurooppalaisuutta tarkastellaan kulttuurihistoriallisella
otteella arkielämän, taiteen, tieteen, talouden ja hallinnon kautta antiikista
nykypäivään. Näistä elementeistä muodostuu monipuolinen kuva
yhtenäisestä ja monin tavoin erilaisesta Euroopasta. Kirjan keskeisenä
tavoitteena, kuten päätoimittaja Heikkilä esipuheessa toteaa, on pohtia
kysymystä, miten Eurooppa ja eurooppalaisuus on määritelty tai edelleen
määritellään, ja ketkä siihen kuuluvat.

Kirja koostuu kahdesta erillisestä osasta. Ensimmäisen osan Valta ja asema
luvut keskittyvät Euroopan rajojen kehittymiseen ja muutokseen, yhteiskuntaan
ja hallintoon sekä talouteen. Toisen osan Henki ja elämä käsittelyluvut
kuvaavat ihmiskäsityksen, tieteen ja taiteen muutoksia. Lukuja on yhteensä 29
ja kirjoittajia 26.

Teos on ulkoasultaan näyttävä: kovat kannet, värikäs ja mielenkiintoinen
kuvitus sekä säilytyskotelo kirjan kahdelle osalle. Ongelma onkin sen paino.
 Paljon työkseen lukevalle lukuergonomia on tärkeää. Jo pelkästään
kolmen kilon painoisen paketin kuljettaminen on hankalaa. Vaikka kirja on
kahdessa osassa, yksittäinenkin osa painaa suhteellisen paljon, joten hyvää
lukuasentoa oli hankala löytää.  Useimmiten lukutuokion jälkeen hartiat
olivat jumissa. Lisäksi teksti on suhteellisen pientä, joten lasienkin kanssa
oli päästävä riittävän lähelle kirjan sivua nähdäkseen lukea. Fyysisten
ominaisuuksiensa vuoksi teos on myös varsin hintava, joten se tuskin päätyy
perushistorianopiskelijan kirjahyllyyn.

Luettuani kirjan pohdin pitkään, kelle se oikeastaan on tarkoitettu. Luvut
ovat suhteellisen lyhyitä, yleensä noin 20–30 sivua ja melko yleisellä
tasolla liikkuvia. Ammatikseen historiaa tutkiville kirja ei siis
välttämättä tuo mitään uutta. Mutta tekstien lyhyys on vaikuttanut siihen,
että kirjoittajien on täytynyt mahduttaa tiiviisti ja riittävän
yksinkertaisesti melko monimutkaisia kokonaisuuksia, joiden selittämiseen voisi
käyttää kokonaisen monografian. Kaikessa yleistajuisuudessaankin tekstit
vaativat lukijalta melko paljon taustatietoa, jotta kaikki yksittäiset
viittaukset, joita ei ole ollut tilaa selittää enempää, tulevat
ymmärretyksi.

Esimerkiksi professori Taneli Kukkosen kirjoittama kirjan ensimmäinen luku
Euroopan esihämärä on paitsi lennokkaasti kirjoitettu ja vaatii siten
lukijalta erityistä keskittymistä. Se myös sisältää lukuisia viittauksia
antiikin mytologiaan, jonka tunteminen olisi tärkeää koko tekstin
ymmärtämisen kannalta. Irtonaisilta tuntuvia huomautuksia löytyy lukuisia,
joiden kohdalla lukija saattaisi toivoa lisäselityksiä. Yksi esimerkki löytyy
dosentti Anu Lahtisen ja dosentti Marko Lambergin yhteistyönä kirjoittamasta
luvusta Arkista aherrusta aatelista almuillaeläjään. Aivan luvun lopuksi
kerrotaan tarina kirkkovaras Lassesta, joka jäi lopulta kiinni Tukholmassa
1488. Oikeudenkäynnissä ”Lasse väitti, ettei hänen vaimonsa tiennyt
mitään hänen varkauksistaan, ja oikeus uskoi häntä ‒ eihän naisen
voinutkaan edellyttää ymmärtävän kaikkea” (1.osa s.355). Huomautus naisen
ymmärtämättömyydestä kätkee taakseen ajan sukupuolikäsitysten
monimutkaisen järjestelmän, josta historian alalla on kirjoitettu
hyllymetreittäin tutkimuksia. Mikäli lukija tuntee tämän taustan,
lisäselityksiä ei tarvitakaan, mutta vähemmän aiheeseen perehtynyttä
kommentti saattaa hämmentää.  Ehkä jokaisen luvun oheen lisätty
kirjallisuusluettelo innostaa etsimään näihin tekstin aiheuttamiin
kysymyksiin vastauksia.

Ongelmakohdista huolimatta teos oli lukemisen arvoinen. Suosittelen sitä sekä
historiasta kiinnostuneille että alan opiskelijoille. Kuten päätoimittaja
Heikkilä toteaa kirjan esipuheessa, yhdentyneessä Euroopassa on tärkeää
tuntea maanosamme menneisyys.  Vain sitä kautta voi ymmärtää niitä
ristiriitaisuuksia ja yhdistäviä piirteitä, joita eurooppalaisuus pitää
sisällään. Professori Hannu Salmi päättää teoksen sanoin, joka kuvastaa
historian merkitystä myös tämän päivän ihmiselle: ” Historiaa on
katsottava uusin silmin, osa siitä on kadonnutta ja näkymätöntä ja
paljastuu vain tutkimuksen kautta, osa elää tässä ja nyt, perintönä, joka
on jatkuvasti läsnä.” (2.osa s. 361)

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/