[H-verkko] Arvosteltavaksi: Vastapainon kevään 2014 kirjoja
Tapio Onnela
tapio.onnela at utu.fi
Ke Joulu 18 11:40:05 EET 2013
Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
***
Tuomas Forsberg & Tapio Raunio (toim.)
Politiikan muutos
Onko edustuksellinen demokratia kriisissä, kun kansalaisten uudet vaikutuskanavat internet, kansalaisjärjestöt ja boikotit haastavat vaalien ja puolueiden varaan rakentuvan järjestelmän? Globalisaatio ja Euroopan integraatio rajoittavat yhä enemmän Suomen ja muiden valtioiden liikkumatilaa. Politiikkaa ylipäätään leimaa kasvava keskinäisriippuvuus, jossa kunnallinen, kansallinen, eurooppalainen ja globaali päätöksenteko nivoutuvat yhä vahvemmin yhteen. Olemmeko matkalla kohti rauhanomaisempaa maailmanjärjestystä? Vai määrääkö talous politiikan suunnan?
Politiikan tutkijat analysoivat teoksessa kriittisesti ja monipuolisesti väitteitä politiikan muutoksesta sekä arvioivat, mihin suuntaan politiikka tulevaisuudessa kehittyy Suomessa, Euroopassa ja globaalisti.
Sisältö:
Esipuhe
1. Johdanto: muuttuva maailma, muuttuva politiikka
Tuomas Forsberg ja Tapio Raunio
2. Puoluedemokratian haasteet Euroopassa: syrjäyttävätkö uudet poliittisen osallistumisen muodot edustuksellisen demokratian?
Elina Kestilä-Kekkonen
3. Suomen poliittinen järjestelmä: valtasuhteiden muutokset 1990-luvun alun jälkeen
Ilkka Ruostetsaari
4. Monitasoinen Eurooppa: kansalaisten vai valtioiden yhteisö?
Tapio Raunio
5. Euroopan unionin ulkopolitiikka ja muuttuva kansainvälinen talous
Pami Aalto
6. Reaktiivisesta toiminnasta konfliktien ennaltaehkäisemisen kulttuuriin
Tarja Seppä
7. Maailmanpolitiikan muutos: suunta, syyt ja seuraukset
Hiski Haukkala
290 s.
helmikuu
*******
Sari Irni, Mianna Meskus ja Venla Oikkonen (toim.)
Muokattu elämä: teknotiede, sukupuolisuus ja materiaalisuus
Elämän ja sen osa-alueiden muokkaaminen teknologian keinoin on herättänyt sekä innostusta että huolta yhteiskunnan tulevaisuudesta. Ihmisen geeniperimän kartoitus, hedelmöityshoidot, ruoantuotannon teknologiat ja ylikansallinen lääketeollisuus ovat vaikuttaneet poliittisiin hankkeisiin ja arjen kokemuksiin kaikkialla maailmassa.
Muokattu elämä -teoksella sukupuolen tutkijat virittävät tärkeää keskustelua luonnontieteiden ja ihmistieteiden välille. He tarjoavat tarkkanäköisen ja ajankohtaisen katsauksen bio- ja lääketieteellisen tutkimuksen vaikutuksista kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Kirjan luvut käsittelevät päivänpolttavia kysymyksiä, kuten sukupuolihormoneja, geenitestejä, ympäristömyrkkyjä, HIV-lääkitystä, lähiruokaa, lapsettomuutta, vammaisuutta ja rasismia. Sen kirjoittajat väittävät, että oletukset sukupuolesta muokkaavat keskeisesti bio- ja lääketieteellisiä ilmiöitä ja että nämä ilmiöt ovat vahvasti poliittisia.
Kirja pureutuu käynnissä oleviin kiistoihin luonnontieteiden ja ihmistieteiden tutkimustulosten yhteiskunnallisesta painoarvosta. Kirja sopii korkeakoulujen oppikirjaksi, mutta puhuttelee taatusti myös tieteen ja teknologian vaikutuksista kiinnostunutta laajaa yleisöä.
Sisältö:
1. Teknotieteen ja sukupuolen muunnelmat
Sari Irni, Mianna Meskus ja Venla Oikkonen
OSA I RUUMIILLINEN TEKNOTIEDE
2. Hedelmöityshoidot ja elämän alun moninkertainen toimijuus
Mianna Meskus
3. Biologia syntymättömän ja raskaana olevan naisen suhteessa
Riikka Homanen
4. Vammaisuuden haluaminen kulttuurisena ongelmana
Elina Vaahtera ja Emmi Vähäpassi
5. Sukupuolihormonien poliittinen historia
Sari Irni
OSA II GLOBAALI JA PAIKALLINEN TEKNOTIEDE
6. Syömisen arkinen politiikka
Marja Vehviläinen
7. HIV-lääkityksen poliittisuus ja paikallisaktivismi
Elina Oinas
8. Rodun ongelma etnisten suhteiden tutkimuksessa
Niina Vuolajärvi
9. Geneettiset alkuperätestit ja tuotteistettu kuuluminen
Venla Oikkonen
10. Hormonaaliset ympäristökemikaalit ja kestävyyden etiikka
Nina Honkela ja Sari Irni
11. Taide, tekniikka ja radikaali prosessiajattelu
Katve-Kaisa Kontturi
466 s.
helmikuu
**********
Anu Kantola
Matala valta
Kuinka käyttää valtaa yhteiskunnassa, jossa ihmiset pitävät itseään vapaina ja tasa-arvoisina? Kuinka johtaa ihmisiä, jotka haluavat johtaa itse itseään?
Matala valta kuvaa modernia vallankäyttöä. Nykyajan vallankäyttäjät ovat kehittäneet matalia tyylejä, joilla saavat tasa-arvoon uskovat ihmiset seuraamaan johtajiaan.
Keskeinen teema on vallan imu: vallankäytöllä on kyky herättää ja puhutella ihmisten tunteita. Taitavat vallankäyttäjät saavat ihmiset rakastamaan, kunnioittamaan tai ihailemaan itseänsä. Kaikki vallan tyylit herättävät kuitenkin myös kielteisiä tunteita, jotka murentavat uskoa johtajiin ja saavat ihmiset etsimään vaihtoehtoja.
Anu Kantola kuvaa johtamisen tyylejä toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Erityisesti talouselämän johtajat ovat onnistuneet luomaan tyylejä, joiden avulla he ovat astuneet yhteiskuntien johtoon samaan aikaan, kun kansalaiset ovat ryhtyneet vihaamaan politiikkaa ja poliitikkoja.
Sisällys
Lasikonttorin kutsu
1 Matalan vallan tyylit
2 Vallan fantasiat
3 Rakkauden vallassa – isän valta
4 Järjestelmät äänet – kasvoton valta
5 Vauhdikkaat valtiaat
6 Kolmas henki ja sen puhaltajat
7 Vallan kekseliäisyys
190 s.
helmikuu
****
Erkki Karvonen, Terttu Kortelainen & Jarmo Saarti
Julkaise tai tuhoudu!
Johdatus tieteelliseen viestintään
Maailmassa julkaistaan vuosittain jo yli miljoona tieteellistä artikkelia. Tieteellisten julkaisujen määrän kasvu jatkuu kiivaana – siitä pitää huolen akateeminen kilpailutalous, jossa uramenestys, virkojen saaminen ja yliopistojen rahoitus on sidoksissa julkaisujen tuottamiseen. Virkojen ja rahoituksen ohella kilpaillaan siitä, kuka ensimmäisenä ehtii tekemään keksinnön ja läpimurron. Koko tiedekenttää kuvaakin iskulause tai uhkavaatimus: ”Julkaise tai tuhoudu!”
Tämä kirja auttaa ymmärtämään, miten akateemista peliä nykyään pelataan, ja toisaalta peliin itseensäkin luodaan arvioiva katse. Teos antaa perustiedot niin tieteellisestä julkaisemisesta kuin salaamisesta. Lisäksi siinä selitetään, miten julkaisujen vaikuttavuutta mitataan, opastetaan yleistajuiseen tiedeviestintään sekä pohditaan tieteellisiä kieliä ja julkaisemisen eettisiä ongelmia.
Teos toimii johdantona akateemisen maailman, tiedon, tieteen ja tieteellisen viestinnän ymmärtämiseen. Näin se sopii yliopistojen ja erityisesti tohtorikoulujen yleisopintoihin sekä esimerkiksi tieteellisen viestinnän ja tieteentutkimuksen opintoihin. Teos palvelee yleensäkin kaikkia tieteestä ja vaikkapa tiedepolitiikasta kiinnostuneita.
Sisällys:
1. Esipuhe
2. Tiede ja tieteellinen viestintä
3. Tieteen ja tiedeviestinnän historiallinen kehitys
4. Tieteellisen julkaisemisen prosessi ja julkaisutyypit
5. Tutkimusarvioinnin yhteiskunnallista taustaa ja kritiikkiä
6. Tutkimuksen ja tutkijoiden arviointi
7. Tutkija internetissä
8. Yleistajuinen tiedeviestintä ja tutkijan julkisuus
9. Julkaisemisen etiikka ja hyvät tutkimusjulkaisukäytännöt
10. Päätäntö
170 s.
tammikuu
*****
Harri Kettunen & Elina Vuola (toim.)
Latinalainen Amerikka
Konflikteja ja korruptiota, salsa ja samba… Latinalaisesta Amerikasta on monia mielikuvia, mutta mitä itse asiassa tiedämme alueesta? Entä mihin tietomme perustuvat? Olemmeko stereotypioiden vankeja?
Latinalainen Amerikka on suomalaisten tutkijoiden perusteos alueen historiasta, kielestä, kulttuurista ja yhteiskunnallisista kysymyksistä sekä niiden välisistä vaikutussuhteista. He välittävät tutkittua tietoa ja tuoretta näkemystä Latinalaisesta Amerikasta niin opiskelijoille, tutkijoille ja alueesta kiinnostuneille kansalaisille kuin valtionhallinnon, kehitysyhteistyön ja yritysmaailman ammattilaisille.
Kirja koostuu viidestä ajankohtaisesta teemasta, jotka ovat väestö ja etnisyys, identiteetti, ympäristö, yhteiskunta sekä taide ja media. Ne auttavat ymmärtämään muuttuvaa ja merkitystään koko ajan kasvattavaa aluetta sekä välttämään kulttuurieroista johtuvia ristiriitoja siellä toimittaessa.
Sisällys:
Esipuhe
Johdanto
Latinalaisen Amerikan väestö
Maaria Seppänen
Keski-Andien muinaisuudesta ja nykyisistä alkuperäiskansoista
Martti Pärssinen ja Antti Korpisaari
Mayojen muuttuva menneisyys. Meidän kirjoittamamme muiden historia
Harri Kettunen
Identiteetin rakentuminen Amazoniassa
Pirjo Virtanen ja Minna Opas
Afrikkalaisuutta Latinalaisessa Amerikassa
Pekka Valtonen
Latinalainen Amerikka Yhdysvalloissa: meksikolais-amerikkalaisten historiaa ja kulttuuria
Asta Kuusinen
Uskonto Latinalaisessa Amerikassa
Mira Karjalainen ja Elina Vuola
Espanja ja portugali Amerikassa
Anton Granvik ja Eeva Sippola
Sukupuolen kysymyksiä Latinalaisessa Amerikassa
Elina Vuola ja Sarri Vuorisalo-Tiitinen
Ympäristö ja yhteiskunta
Anja Nygren
Latinalaisen Amerikan luonnonvarapolitiikka
Markus Kröger
Latinalaisamerikkalaisten kansakuntien synty
Jussi Pakkasvirta
Vasemmistohallitukset 2000-luvun Latinalaisessa Amerikassa
Teivo Teivainen
Kehitysajattelu ja kehitysyhteistyö
Eija Ranta
Latinalaisen Amerikan kirjallisuuden piirteitä
Auli Leskinen
Osallistava kuvataide Latinalaisessa Amerikassa
Lea Kantonen
Uusi latinalaisamerikkalainen elokuva
Tarmo Hotanen
Median haasteita Latinalaisessa Amerikassa
Auli Leskinen
Lopuksi
440 s.
maaliskuu
****
Mikko Lehtonen, Katja Valaskivi & Hanna Kuusela (toim.)
Tehtävä kulttuurille
Kulttuurille on 2000-luvulla annettu yhä uusia tehtäviä. Sen avulla brändätään kansakuntia ja kilpaillaan maailmalla. Luovuudesta ja kulttuuriviennistä odotetaan talouden pelastajia.
Miten uudet luovuutta ja innovatiivisuutta koskevat talouden puhetavat vaikuttavat kulttuurin ymmärtämiseen? Kuinka kansakuntien kilpailu muuttaa käsityksiä kulttuurin paikasta? Kenelle taide ja kulttuuri kuuluvat? Kuka niitä tuottaa? Entä kenelle niistä kuuluu maksaa?
Tarkastelun kohteina kirjassa ovat niin Guggenheim-kiista, valtiolliset mietinnöt ja hallitusohjelmat, kulttuuritilastot, maabrändääminen, tekijänoikeuskeskustelut, brändityöläisyys kuin käyttäjätuotanto.
Monipuolisen aineiston avulla Tehtävä kulttuurille tuottaa uusia jäsennyksiä talouden ja kulttuurin suhteissa viime vuosikymmeninä tapahtuneista suurista muutoksista.
Sisällys
Johdanto: Tehtävä kulttuurille?
Mikko Lehtonen
Tiedollisten yhteismaiden lyhyt historia: tiemerkkinä Suomi
Hannu Nieminen
Luovuuden uusi aalto
Hanna Kuusela
Tilastot kulttuuripoliittisen käänteen palveluksessa
Mirja Liikkanen
Brändikansakunnan kulttuuri
Katja Valaskivi
Success Story, Suomi-kuva ja tennissukat. 1980–1990-lukujen taitteen kiista suomalaisuuden esityksistä maailmalla
Laura Saarenmaa
Kulttuurin käyttöoikeus. Tekijänoikeudet, piratismi ja julkinen alue
Raija Koli
Taide palveluna ja taide arvonluojana – musiikin arvosta ja lisäarvosta kilpailukapitalismissa
Tarja Rautiainen-Keskustalo
Epäpyhä allianssi ─ luovuus taloudessa ja talous kulttuurissa
Ahti Lassila
Paradoksi ja performanssi: Johtajuuskoulutusta luovan talouden tarpeisiin
Niina Koivunen
Futisfanit brändityöläisinä jalkapallon miesten MM-kisoissa
Sami Kolamo
Tehtävä joogalle: uusliberaalin yhteiskunnan kauniit ja notkeat
Liina Puustinen
Medialla töissä
Mikko Villi
316 s.
maaliskuu
******
Heikki Luostarinen (toim.)
Journalistin vapaus
Suomi on toistuvasti kärjessä, kun mitataan maailman eri maiden sananvapautta. Journalistit ovat se ryhmä, joka ensimmäisenä kohtaa sananvapauden rajoitukset ja usein ensimmäisenä pyrkii vapautta laajentamaan.
Miltä näyttää suomalainen sanavapaus toimittajien silmin? Toimintaympäristö ja työn ehdot muuttuvat nopeasti. Turvallisesti kuukausipalkalla juttuja tekevien individualistien joukko on muuttunut suunnitelmallisesti johdetuksi uutisten tuotantokoneistoksi, kuukausipalkat yt-neuvotteluiksi ja epävarmoiksi pätkätöiksi, oluet toimituksen lähikuppilassa Facebook- ja Twitter-viestinnäksi.
Journalistin vapaus perustuu tuoreisiin tutkimuksiin, joissa tarkastellaan sanan- ja muun vapauden näkökulmasta nuorten toimittajien asemaa, journalistin roolia sosiaalisessa mediassa, journalistisen työyhteisön johtamista sekä toimittajan poliittista identiteettiä ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Samalla kuvataan suomalaisen journalistin vapauden ja vapautta koskevien toiveiden muutosta. Rinnastuskohtana on Pertti Hemánuksen vuonna 1983 ilmestynyt teos Journalistinen vapaus.
Sisällys
Irti Venäjän ja kapitalismin vallasta – tai ainakin pomoista
Heikki Luostarinen
Toimittajan poliittinen identiteetti: aktiivinen aatteenkannattaja, passiivinen puhelinpylväs vai sittenkin jotain ihan muuta?
Esa Reunanen
Tyytyväiset uudistajat ja tyytymättömät perinnetietoiset. Erilaiset vapauden kokemukset toimitusorganisaatioiden rattaissa
Kari Koljonen
Oman vapautensa rakentajat: journalistinen vapaus työelämäkokemuksina
Pauliina Lehtonen
Toimittaja yksityisen ja julkisen leikkauspisteessä – yksityisyyden, julkisen verkko-osallistumisen ja ammatillisen minän suhde
Eliisa Vainikka
Epilogi: journalismisidoksen vapaus
Kauko Pietilä
160 s.
helmikuu
*****
Pirjo Markkola, Ann-Catrin Östman ja Marko Lamberg (toim.)
Näkymätön sukupuoli – mieheyden pitkä historia
Näkymätön sukupuoli on ensimmäinen suomalainen teos, jossa mieheyden teemoja tarkastellaan pitkällä, keskiajasta lähihistoriaan ulottuvalla aikavälillä. Tässä kirjassa lukijat tapaavat 1500-luvun vouteja, 1700-luvun karoliinisotilaita ja 1800-luvun valtiopäivämiehiä. Lisäksi mukana on talonpoikia, työläisiä, pappeja ja monia muita miehiä.
Kirjoittajat purkavat toisinaan hyvinkin kivettyneitä käsityksiä myyttisestä ”suomalaisesta miehestä” ja asettavat ne historialliseen kontekstiinsa. Pitkä aikajänne paljastaa, että mieheys on eri aikoina tarkoittanut eri asioita, siihen on liitetty eri sisältöjä, ja sitä on rakennettu eri tavoin. Mieskuva on aikojen saatossa vaihdellut keskiajan luostariveljistä ja aatelismiehistä sotamies Riitaojaan ja oman onnensa seppiin.
Kirja on suunnattu historioitsijoille, sukupuolentutkijoille ja kulttuurintutkijoille. Se soveltuu hyvin myös mieshistoriasta kiinnostuneelle laajalle yleisölle. Kirjoittajat kuuluvat oman alansa johtaviin tutkijoihin.
Sisällys
Onko suomalaisella miehellä historiaa?
Ann-Catrin Östman, Pirjo Markkola ja Marko Lamberg
Hyväkin mies saa erehtyä. Hengenmiesten minäkuva myöhäiskeskiaikaisissa luostaritarinoissa
Marko Lamberg
Kunnian, perheen ja kuninkaan puolesta. 1500-luvun aatelismiesihanne
Anu Lahtinen
Psykopaattien aikakausi? Valtion muodostuminen ja maskuliinisuus Ruotsissa ja Suomessa n. 1450–1650
Mats Hallenberg
Viina miehen mitta. Vapaa-ajalla rakennettu miehekkyys 1550–1850
Kustaa H.J. Vilkuna
Soturikunnia miehisenä ihanteena. Kunnian tunnusmerkkeihin vetoavat karoliiniupseerit
Ville Sarkamo
Moraalin miehet. Mitä prostituutiokeskustelu voi kertoa miehisyydestä?
Pirjo Markkola
Kansanmiehen sivistystarina. Rakkaus ja patriarkaalisuus ahtaassa yhteisössä
Ann-Catrin Östman
Kunnollisuus ja käsitykset työläismiesten miehisyydestä sisällissodan jälkeisessä rauhaan paluussa
Matias Kaihovirta
Taistelu mieheyden militarisoinnista itsenäisyyden alkuvuosina
Anders Ahlbäck
Suojeluskuntien soturit, isät ja pojat
Seija-Leena Nevala-Nurmi
Sotamies Riitaojan poikauhri. Sota suomalaisen mieheyden myyttisenä lähteenä
Ville Kivimäki
Omin (ja valtion) avuin yhteiskunnan huipulle. Sosiaalinen nousu ja self-made man -ihanne varhaisessa sosiaalipoliittisessa tutkimuksessa
Hanna Lindberg
346 s.
maaliskuu
*****
Reetta Muhonen & Hanna-Mari Puuska (toim.)
Tutkimuksen kansallinen tehtävä
Tässä kirjassa tarkastellaan tieteellisten tutkimustulosten välittämisen ja hyödyntämisen mekanismeja sekä tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja sen mittaamisen ongelmia.
Tiedosta ja osaamisesta on tullut kansantalouksien kilpailuvaltteja, mikä on muuttanut myös tieteellisen tutkimuksen roolia. Talouden merkitystä korostavassa ajattelussa tutkimuksen vaikuttavuus ymmärretään tyypillisesti tutkimustiedon sovellettavuutena, esimerkiksi patentteina ja lisensseinä. Tutkimus halutaan sitoa entistä tiiviimmin osaksi kansallisia innovaatioita ja talouskasvua luovia rakenteita, ja tutkimusta suunnitellaan entistä enemmän niiden ehdoilla. Kaupallisen hyödynnettävyyden rinnalla vallitsevassa tiedepoliittisessa keskustelussa korostetaan tutkimustiedon hyödyntämistä päätöksenteossa.
Tieteen lisääntynyt poliittinen ohjaus rajoittaa tutkimuksen vapautta ja erityisesti kriittistä tutkimusta. Kun tiedepolitiikka korostaa määriä ja ohjaa vain huippulehdissä julkaisemiseen, voivat seuraukset olla saavutuksista huolimatta epämieluisat: tutkijat luovat samalla oman sisäisen kielensä ja maailmansa, jota ulkopuolinen ei enää ymmärrä.
Teos lisää ymmärrystä tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden muodoista, kotimaisella kielellä julkaisemisen merkityksestä, eri tieteenalojen tutkimuskäytännöistä ja tutkimuksen yleisöistä. Teos herättää lukijan pohtimaan perustavanlaatuista kysymystä tutkimuksen tehtävistä ja hyvän tieteen määritelmästä. Kirjoittajat osoittavat, että tutkimus voi olla yhtä aikaa sekä tieteellisesti että yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Kirjoittajajoukko muodostuu eri yliopistojen humanististen ja yhteiskuntatieteiden asiantuntijoista.
Sisältö:
Johdanto/ Reetta Muhonen, Hanna-Mari Puuska
I Mitä on vaikuttavuus?
Tieto yhteiskuntaan vaikuttamassa. Yliopistojen kolmatta tehtävää kartoittamassa
Erkki Karvonen
Tieteellinen tieto ja tutkimuksen yhteiskunnallinen tehtävä
Suvi Ronkainen, Marika Kunnari & Asko Suikkanen
Evidenssiä poliittiselle eliitille ja siteerattua kansainvälistä huippututkimusta? Yhteiskuntatieteiden vaikuttavuuden mielikuvastot tiedepolitiikan resursseina.
Marja Alastalo, Risto Kunelius & Reetta Muhonen
II Miten tutkimustuloksia välitetään ja hyödynnetään?
PISA-tutkimus ja vaikuttavuus
Jouni Välijärvi
Kansanedustajien tärkeimmät kirjat. Kansanedustajat kirjojen käyttäjinä; kirjojen käyttö parlamentaarisessa politiikassa
Timo Turja
III Millaista on hyvä tutkimus?
Tutkimusorientaatiot valtion tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa. Toimintaympäristöjen ja tutkimuskäytäntöjen vertailu sektoreiden välillä
Elina Late & Hanna-Mari Puuska
Arviointeja, arviointeja, arviointeja: jättääkö mittaamisen hurmos tilaa luovalle ajattelulle?
Arto Mustajoki
Julkaisufoorumi-luokitus ja kansallinen julkaiseminen
Otto Auranen & Janne Pölönen
Kotimaisen julkaisemisen kustantaminen
Pekka Rantanen, Jarno Valkonen, Teijo Makkonen ja Tuomas Seppä.
350 s.
huhtikuu
*****
Renata Pepicelli
Islamin huntu
Hunnun käyttö jakaa mielipiteitä niin muslimi- kuin länsimaissa, ja siitä on tullut jopa poliittinen kiistakysymys. Keskustelua leimaa silti tietämättömyys tavan alkuperästä ja kehitysvaiheista, eivätkä itse hunnun käyttäjät ole päässeet ääneen.
Tutkija Renata Pepicelli Bolognan yliopistosta pyrkii korjaamaan kärjistyneitä ennakkoluuloja lähestymällä aihetta historiallisesta, poliittisesta ja esteettisestä näkökulmasta. Hän esittelee hunnun historiaa islamin synnyn ajoilta aina nykypäivään saakka, ja hän painottaa, että hunnulla on historiansa aikana ollut hyvin moninaisia merkityksiä. Teos vastaa moniin lukijan kysymyksiin: Miksi hunnun käyttö on lisääntynyt viime vuosina? Millä tavoin musliminaiset perustelevat hunnuttautumista tai hunnun vastustamista? Mitä Koraanissa sanotaan hunnusta?
Teos on helposti lähestyttävä kokonaisuus kenelle tahansa islamin kulttuurista kiinnostuneelle lukijalle. Islamilaisen ajatusmaailman tarkastelu paljastaa mielenkiintoisia asioita myös länsimaiden asenteista.
Italialaisella Renata Pepicellillä on tutkijantohtorin virka Bolognan yliopistossa, ja hän tutkii erityisesti nykyajan islamilaista maailmaa sekä Välimeren maiden sukupuoli- ja maahanmuuttokysymyksiä.
Sisällys:
Alkuteos: Il velo nell'Islam. Storia, politica, estetica.
suom. Lena Talvio
176 s.
maaliskuu
******
Tuukka Perhoniemi
Mitan muunnelmat
Miten määritämme maailmaa, ihmistä ja tietoa
Nykyisin lähes kaikkea mitataan. Ilmiö ei ole uusi, mutta sen laajuus ja merkitys ovat suurempia kuin koskaan: koko nykyinen elämänmuotomme on mittaamisen ja erilaisten mittojen jäsentämää. Samalla olemme niin tottuneita vallitseviin mittoihin ja mittaamiskäytäntöihin, ettei ole helppoa ajatella, millä tavoilla mitat vaikuttavat yhteisöjen ja yksilöiden toiminnassa.
Mitan muunnelmissa selvitetään mitan käsitteisiin ja mittaamisen käytäntöihin sisältyviä historiallis-filosofisia taustaoletuksia. Ne muokkaavat perustavalla tasolla käsityksiämme siitä, mitä voi mitata ja mitä mittaustulokset meille kertovat. Aihetta tutkitaan vaikutushistoriallisesti kolmessa tärkeimmässä historiallisissa kontekstissa: Antiikin filosofeilta löytyvät varhaiset käsitteelliset perusteet mitalle ja mittaamiselle. Uuden ajan alussa mittaamisesta tuli tieteellinen menetelmä. 1800-luvun alussa syntyi metrijärjestelmä, joka on levittänyt tietyt mittayksiköt ja niitä ylläpitävän metrologian ympäri maailmaa.
Ajattelun historian yksityiskohtien kautta kirjassa hahmottuu yhtä teknistä käsitettä laajempi näkemys maailmasta ja sitä koskevasta tiedosta niin menneisyydessä kuin nykyhetkessäkin. Mittaaminen ei ole neutraali työkalu, vaan sen erilaiset tulkinnat ja eri käyttötavat kietoutuvat omanlaiseensa käsitykseen maailmasta, ihmisestä ja tiedosta.
Sisältö
1 Mittojen maailma
2 Antiikin kosmos ja mitta sen mallina
2.1 Mittaamisen alkuperä
2.2 Platonin kaksi mittaustaitoa
2.3 Aristoteles ja yksi jakamaton yksikkö
2.4 Olevan järjestys
3 Galilein mittaukset kuvauksina luonnosta
3.1 Luonnon suuri kirja
3.2 Kokeellisuus ja mitat
3.3 Ensisijaiset ja toissijaiset kvaliteetit
3.4 Tieto representaationa
4 Metrijärjestelmä inhimillisenä luomuksena
4.1 ”Kaikille ihmisille, kaikkina aikoina”
4.2 Luonnollinen ja sopimuksenvarainen metri
4.3 Absoluuttisuudesta normaaleihin
4.4 Mittaverkosto ja sen toiminta
5 Maailma, ihminen ja tieto
LIITE: Historian merkitys nykyajalle
266 s.
huhtikuu
**********
Pertti Ranta
Villit vihreät kaupungit
Kaupunkikasvio
Ihmisen rakentama kaupunki peittyy vihreään. Kasvit valtaavat kaupungin viimeistä asfaltinrakoa myöten. Jos ihmisen ote kaupungin jostain osasta kirpoaa, kasvit ottavat sen pian haltuunsa. Isossa suomalaisessa kaupungissa kasvaa noin tuhat lajia. Suurinta osaa niistä ei huomaakaan, mutta toiset sitäkin selvemmin. Keväällä keltaiset leskenlehdet. Alkukesällä ilmassa on tuomenkukkaa, sitten lehmusta. Huhtikuussa leppää, elokuussa pujoa ja heiniä siinä välissä. Satoja muita työmatkan varrella, lähimetsässä, puistossa, pihassa, bussipysäkillä, radanvarressa. Kolmen miljoonan suomalaisen lähiluontoa.
Pieni on kaunista, mutta kaikki ei ole pientä. Hääpari kuvataan kynäjalavan juurella. Lapset ryömivät jättilehmuksen onton rungon läpi luonnontieteellisessä museossa. Miljoonat pajuasterin kukat reunustavat jokivarren melontareittiä.
Monen kaupunkikasvin tarina on kertomisen arvoinen. Se on saattanut alkaa Taka-Intiasta, Venäjän aroilta, Etelä-Amerikasta tai Pannonian tasangoilta. Kaupunkikasvit ovat ekologisen lukutaidon aakkosia. Jos osaa lukea omaa lähiluontoaan, katsoo omaa kotikaupunkiaan uudesta näkökulmasta. Kaupunkikasvit ovat lähiluonnon urbaani vihreä perusta.
300 s.
maaliskuu
*****
Ferdinand de Saussure
Yleisen kielitieteen kurssi
Esipuhe: Carita Klippi
Ferdinand de Saussure (1857–1913) oli sveitsiläinen kielitieteilijä, jota pidetään yleisesti strukturalismin ja semiotiikan edelläkävijänä. Kielitieteen puolella hänen työnsä edesauttoi siirtymää historiallis-vertailevasta kielitieteestä nykyaikaiseen kielitieteeseen. Yleisen kielitieteen kurssi koostuu Saussuren oppilaiden luentomuistiinpanoista, jotka koottiin kirjaksi vuonna 1916.
Juuri tästä teoksesta ovat peräisin sittemmin kuuluisiksi tulleet käsitykset kielestä merkkien järjestelmänä sekä erottelut kielenkäytön, kielen ja puheen, diakronisen ja synkronisen lähestymistavan sekä kielen ja kirjoittamisen välillä. Saussurelta on myös peräisin ajatukset semiologiasta eli yleisestä merkkiopista, sekä merkin, muodon ja merkityksen erottamisesta.
Saussure on vaikuttanut merkittävästi länsimaiseen ajatteluun, ja hänen on sanottu aiheuttaneen ”kopernikaanisen käänteen” ihmistieteissä. Hänen ansiostaan ymmärretään, että todellisuuden ymmärtäminen itse asiassa perustuu kielen sosiaaliseen käyttöön. Toisin sanoen hänen avullaan on ymmärretty, miten ihminen antaa asioille ja esineille merkityksiä ja on siinä mielessä homo significans.
Sisällys:
ESIPUHE (Carita Klippi)
JOHDANTO
1 Katsaus kielitieteen historiaan
2 Kielitieteen tutkimusaineisto ja tehtävä; sen suhteet naapurustieteisiin
3 Kielitieteen tutkimuskohde
4 Kielen ja puheen kielitieteet
5 Kielen sisäiset ja ulkoiset elementit
6 Kielen esittäminen kirjoituksessa
7 Fonologia
I YLEISIÄ PERIAATTEITA
1 Kielellisen merkin luonne
2 Merkin muuttumattomuus ja muuttuvuus
3 Staattinen ja evolutiivinen kielitiede
II SYNKRONINEN KIELITIEDE
1 Yleistä
2 Kielen konkreettiset entiteetit
3 Identiteetit, realiteetit, arvot
4 Kielellinen arvo
5 Syntagmaattiset ja assosiatiiviset suhteet
6 Kielen mekanismi
7 Kielioppi ja sen alajaot
8 Abstraktien entiteettien rooli kieliopissa
III DIAKRONINEN KIELITIEDE
1 Yleistä
2 Äänteenmuutokset
3 Foneettisen kehityksen kieliopilliset seuraukset
4 Analogia
5 Analogia ja kielen kehitys
6 Kansanetymologia
7 Agglutinaatio
8 Diakroniset yksiköt, identiteetit ja realiteetit
IV MAANTIETEELLINEN KIELITIEDE
1 Kielten eroavuudesta
2 Maantieteellisen eroavuuden aiheuttamat monimutkaisuudet
3 Maantieteellisen eroavuuden syyt
4 Kieliaaltojen leviäminen
V RETROSPEKTIIVISEN KIELITIETEEN KYSYMYKSIÄ JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
1 Diakronisen kielitieteen kaksi näkökulmaa
2 Vanhin kieli ja prototyyppi
3 Rekonstruktiot
4 Kieli antropologian ja esihistorian todistusaineistona
5 Kieliperheet ja -tyypit
Alkuteos: Cours de linguistique générale
Suom. Tommi Nuopponen
248 s.
huhtikuu
*********
Janne Seppänen:
Levoton valokuva
Julkisuutta, sosiaalista mediaa ja arkea ylipäätään on mahdoton kuvitella ilman valokuvaa. Ihmiset käyttävät kameroita ja joutuvat myös kuvatuiksi enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Valokuva on osa modernin yhteiskunnan tarinaa ja voi nykyään paremmin kuin koskaan.
Levoton valokuva analysoi valokuvan historiaa ja nykyisiä merkityksiä. Kirja lähtee liikkeelle camera obscurasta ja osoittaa, kuinka valokuva on yksi osa tuon laitteen polveilevaa historiaa. Sen jälkeen tarkennetaan valokuvaan, joka on valon jättämä jälki filmin tai digitaalisen kameran kuvasensorin pinnalla. Kirjassa myös tarkastellaan sitä, miten esteettinen, yhteiskuntatieteellinen ja filosofinen ajattelu on kohdannut valokuvan, tuon vaikeasti määriteltävän ja siksi kovin levottoman kuvallisuuden muodon.
Professori Janne Seppänen tutkii ja opettaa Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikössä (CMT). Hän on kirjoittanut useita suosittuja visuaalisen kulttuurin ja viestinnän tutkimuksen perusteoksia, joista mainittakoon Katseen voima (Vastapaino, 8 p., 2008) ja yhdessä Esa Väliverrosen kanssa kirjoitettu Mediayhteiskunta (2012).
Sisältö:
1. Johdanto
2. Kamera
3. Valokuva
4. Valokuvan diskursseja
5. Lopuksi
160 s.
huhtikuu
*****
Beverley Skeggs
Elävä luokka
Jälkisanat Anu-Hanna Anttila
Luokkien on sanottu kadonneen, mutta luokkatutkimuksen elinvoimaisesta paluusta päätellen niitä on edelleen olemassa, joskin eri muodoissa kuin aiemmin. Beverley Skeggs edustaa uudenlaista luokkatutkimusta, jossa ei olla kiinnostuttu ihmisten tilastoimisesta eri luokkiin.
Hän lähestyy yhteiskuntaluokkia kulttuurin ja arvottamisen näkökulmista talouteen perustuvien luokittelujen asemesta. Skeggs tarkastelee sitä, kuinka tietyistä ryhmistä tulee kulttuurisesti määritettyjä: millä tavalla määrittely ja symbolointi tapahtuvat? Miten joistakin kulttuurin osista tulee hyviä ja arvokkaita, toisista pahoja ja arvottomia? Miksi luokittelu on ylipäänsä meidän tapamme ymmärtää nykyaikaa?
Hän analysoi myös sitä, kuinka tällaisten määrittelyjen kautta rakennetaan yhteiskunnallisia luokkia ja millä tavalla niitä arvotetaan. Arvottamista ja määrittelyä harjoitetaan sekä suorasti että epäsuorasti niin populaarikulttuurissa, poliittisessa retoriikassa kuin akateemisessa tutkimuksessakin. Kulttuurissa arvottomina pidettyjen luokkien avulla muiden on mahdollista tunnistaa oma erilaisuutensa ja sitä kautta oma arvonsa, sekä taloudellinen että moraalinen.
Skeggs on tuonut luokkatutkimukseen uusia metodologisia ja teoreettisia avauksia, jotka ovat merkinneet läpimurtoa luokkatutkimuksen alueella. Beverley Skeggs toimii sosiologian professorina Isossa-Britanniassa Lontoon yliopiston Goldsmiths’ Collegessa. Kirjassa on Beverley Skeggsin uusi esipuhe suomalaiseen laitokseen sekä Anu-Hanna Anttilan jälkisanat.
Alkuteos: Class, Self, Culture
suom. Lauri Lahikainen
336 s.
toukokuu
***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.