[H-verkko] Arvosteltavaksi: Into kustannuksen syksyn 2013 kirjoja

[Tapio Onnela]

INTO KUSTANNUS
 
Hernán Cortés: Kirjeitä kuninkaalle
 
Espanjalainen valloittaja Hernán Cortés lähti vuonna 1519 valloitusretkelle Meksikoon. Hän perusti La Villa Rica de la Vera Cruzin kaupungin, liittoutui totonakki-kansan kanssa ja matkasi kohti asteekkien pääkaupunkia Tenochtitlánia tähtäimessään asteekkihallitsija Motecuhzoma.
Valloitusmatkaltaan hän kirjoitti viisi kirjettä Espanjan kuninkaalle ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijalle Kaarle V:lle.
Kirjeet kertovat valloituksen etenemisestä, siirtomaakolonian valtakamppailusta ja asteekkivaltakunnan tuhosta. Kirjeet ovat verisestä taustasta huolimatta merkittävä aikalaislähde kolonialismin alkuajoilta. Cortésin kirjeitä ei ole ennen julkaistu suomeksi huolimatta siitä, että ne ovat osa koko maailman kulttuurihistoriaa.
Käännös on 82-vuotiaan, Meksikossa 1950-luvulta asti matkustaneen Elanto-lehden monivuotisen avustajan Yrjö Liimataisen uroteko. (LOKAKUU)
 
Mikael Brunila & Kimmo Kallio (toim.): Verkko suljettu
 
Informaatiovirtaa ohjaavat portit, kuplat ja tunnelit ovat tiedon valtatien rakennuspalikoita. Kansainvälisyydestä huolimatta kansalliset normit ja lainsäädäntö ohjaavat Internetin käyttöä ja toimintaa.
Internet on muuttumassa yhtäaikaa avoimemmaksi ja suljetummaksi. Tavallinen käyttäjä liikkuu yhä enemmän "aidattujen puutarhojen" saaristossa: Vaikka ihmiset jakavat itsestään jatkuvasti enemmän tietoa, kasvava osa koko verkon liikenteestä kulkee sosiaalisia verkkopalveluita tarjoavien jättien Facebookin, Googlen ja Twitterin kautta. Tieto ja sen käytöstä päättäminen keskittyy yhä harvempiin käsiin.
Jokapäiväisestä elämästämme kerääntyy yhä enemmän keskitettyä tietoa, jota emme välttämättä itse koskaan näe, ja edesottamuksiamme saattaa tietämättämme seurata laaja näkymätön yleisö. Verkko suljettu on ensimmäinen suomenkielinen teos, joka kartoittaa avoimen ja suljetun ristiriitaa. Mitä avoimuus tai sulkeutuneisuus tarkoittavat ja miten niihin tulisi suhtautua digitaalisissa tietoverkoissa? Kirja kertoo, mikä Internet on ja millaiseksi se on muuttumassa.
Teos sisältää suomalaisen ja ruotsalaisen uuden polven informaatioajan ajattelijoiden tekstejä. Kirjoittamassa Hanna Nikkanen, Johanna Vehkoo, Kim
Viljanen, Antti Rautiainen, Christopher Kullenberg, Rasmus Fleischer, Karl Palmås, Mathias Wåg & Jiri Nieminen. (LOKAKUU)
 
Jonathan Lyons: Viisauden talo – Länsimaiden arabialainen perintö
 
Vuosisatoja Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeen keskiajan Eurooppa oli takapajuinen paikka. Samaan aikaan islamilainen kulttuuri kukoisti Persiasta Espanjaan. Arabialaiset filosofit, matemaatikot ja astronomit lähestyivät tiedon rajoja: he mittasivat Maan ympärysmitan (lännessä tähän pystyttiin vasta 800 vuotta myöhemmin), keksivät algebran, olivat mestareita astronomiassa ja merenkulussa, kehittivät astrolabin ja käänsivät lukemattomia antiikin kreikkalaisia kirjoja, mukaan lukien Aristotelesta. Aikana, jolloin Euroopan parhaissa kirjastoissa oli joitakin kymmeniä teoksia, Bagdadissa sijaitsevassa Viisauden talossa, joka oli yhtä aikaa kirjasto, yliopisto ja kulttuurikeskus, niteitä oli 400 000.
Huolimatta aikalaistensa käymistä verisistä ristiretkistä islamia vastaan kourallinen kristittyjä tutkijoita matkusti itään arabialaisen sivistyksen keskuksiin. He toivat mukanaan mittaamattoman arvokasta tietoa, joka mullisti eurooppalaisen tieteen ja loi perustan renessanssille. Kirja kuvaa näitä retkiä ja palauttaa kunnian menneisyyden arabialaisille oppineille. (LOKAKUU)
 
Matti Salminen: Pentti Haanpään tarina
 
Tietokirjailija Matti Salmisen vuosia kestäneen taustatutkimuksen ansiosta Pentti Haanpään tarina sisältää runsaasti uutta materiaalia Piippolan Mestarista, miehestä, jonka Paavo Haavikko nosti Suomen kirjallisuudessa Aleksis Kiven rinnalle ja jota Veijo Meri piti Suomen itsenäisyyden ajan ensimmäisenä realistisena kirjailijana.
Pentti Haanpää (1905-1955) on suomalaisen novellin mestari. Urallaan hän koki loistavan nousun, raskaan kustannuspaitsion ja paluun takaisin Suomen kirjallisuuden huipulle kovan taistelun jälkeen. Hänen tuotantonsa julkaisemista yritettiin estää hänen elinaikanaan ja vielä hänen kuoltuaankin.
Matti Salminen on tehnyt uraauurtavaa työtä selvittämällä Haanpään novellien ensimmäiset ilmestymisajat ja -paikat. Salminen on käynyt läpi valtavan määrän lehtien vuosikertoja ja muuta arkistojen lähdeaineistoa niin Helsingissä kuin Haanpään kotiseudulla Piippolassa, jossa toimii Pentti Haanpään Museo. Aikaisempi Haanpää-tutkimus osoittautuu Salmisen kriittisessä käsittelyssä yllättävän puutteelliseksi ja poliittisesti tarkoitushakuiseksi.
Salmisen löytämät uudet lähdeaineistot Haanpään suvusta ja hänen henkilösuhteistaan luovat miehestä aivan uudenlaisen kuvan. (ELOKUU)
 
 
Tuomo Pietiläinen & tutkiva työryhmä: Wahlroos. Epävirallinen elämäkerta
 
Älykkään öykkäri-isän lahjakkaasta hulttiopojasta Björn Wahlroosista kasvoi pelätty ja ulkomaillakin arvostettu yritysjohtaja. Hänen kabinetissaan lounastavat ne, joilla on taloudellista ja poliittista valtaa tai kiinnostavaa tietoa. Wahlroos kerää ympärilleen terävimmät ja sivuuttaa typerykset. Suomen talouselämän ruhtinaaksi ei nousta säälimällä.
Wahlroos on myös inspiroiva keskustelukumppani, jota kuvaillaan vaimoaan, lapsiaan ja lapsenlapsiaan rakastavaksi isoisäksi. Äkkirikastumisen Suomen ennätyksen tehnyt mies jakaa rahaa säätiöiden kautta hyväntekeväisyyteen ja on kunnostanut aateliskartanonsa Halikossa menneen ajan loistoon. Vasemmistoaatteen kapitalismiin vaihtanut entinen Hankenin professori kulkee nykyään metsällä Ruotsin kuninkaan kanssa.
Wahlroos: epävirallinen elämäkerta perustuu yli kahteensataan haastatteluun ja kymmeniin arkistolähteisiin. Harvinaislaatuinen tutkivan journalismin hanke valottaa Wahlroosin lapsuuden, nuoruuden, rikastumisen ja Pohjoismaiden valloituksen. Keskeisessä roolissa on myös hänen ympärilleen partiovuosista lähtien kasvanut hyvä veli -verkosto. (SYYSKUU)
 
 
Erkki Aurejärvi: Kovaa peliä. Muistelmat.
 
Kohtuuton rangaistus oli vähällä estää siviilioikeuden professori Erkki Aurejärven lakimiesuran ja tuhota koko elämän. Perättäiset sattumat johtivat kuitenkin siihen, että Aurejärvestä tuli lakimies, merkittävä sellainen. Muistelmien punaisena lankana kulkeekin tekijän suhde oikeuslaitokseen. Aurejärvi ei säästele: Suomen oikeuslaitoksessa kuurnitaan hyttysiä ja vapautetaan suuret rikolliset.
Oikeuslaitoksen valtaa ei kontrolloi kukaan ja ratkaisujen oikeellisuus lepää ratkaisijoiden moraalin varassa. Se taas puolestaan useimmiten joustaa ja venyy, välillä reippaastikin, ja sallii tahallisetkin vääryydet. Tämä pätee myös oikeuslaitoksen korkeimpiin virkamiehiin. Aurejärvi mainitsee nimeltä useita johtavia virkamiehiä, joiden menettely ei juurikaan kestä päivänvaloa. (SYYSKUU)
 
 
Ari Turunen: Maailman kuvat. Mitä kartat kertovat meistä ja muista?
 
Karttoihin uskotaan kuin jumalalliseen Totuuteen. Kartanpiirtäjän tulkinta maailmasta ei kuitenkaan ole koskaan neutraali, vaan se heijastaa kulttuurin omaa käsitystä itsestään, sen arvoja ja poliittisia päämääriä. Kartat ovatkin eri aikakausien maailmankuvien peilejä.
Ari Turunen esittelee näyttävästi maailmankarttoja eri kulttuureista ja eri aikakausilta. Samalla lukija pääsee näkemään, missä on milloinkin maailman napa ja miten kartanpiirtäjä on suhtautunut oman maailmansa reuna-alueisiin. (KESÄKUU)
 
 
Teivo Teivainen: Yritysvastuun umpikuja
 
Yritysvastuun umpikuja kuvaa, miten globaalin talouden poliittinen luonne on tulossa aiempaa ilmeisemmäksi. Kirja ruotii yritysvallan voimistumisen ristiriitoja ja niistä aukeavia demokraattisia mahdollisuuksia.
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivainen valottaa yritysvallan poliittisuuden ja demokratian suhdetta eri näkökulmista, muun muassa vertaamalla liikeyrityksiä valtioihin. Hänen analyysissään sekä Berliinin muuri että yritysvallan ideologiset suojamuurit ovat ihmisten tekemiä rakennelmia, joita on mahdollista myös purkaa. (ELOKUU)
 
 
Johanna Sumuvuori (toim.): Rauhan ytimessä. Sadankomitea 50 vuotta.
 
Miten mieltään osoittavat ”marssijat” ja taustalla vaikuttavat ”tutkijat” ajautuivat rauhanliikkeessä napit vastakkain? Mikä sai rakennusmestarin polttamaan sotilaspassinsa 1960-luvulla? Miksi Pohjois-Korean lähetystöstä soitettiin Rauhanasemalle? Toiko Irakin sodan vastainen liike 2000-luvulla rauhanjärjestöille uutta nostetta?
Rauhan ytimessä penkoo viisikymppisen Sadankomitea-järjestön historiaa. Se kertoo myös rauhanliikkeen taipaleesta ja roolista tämän päivän Suomessa.
Kirjan on toimittanut Johanna Sumuvuori. Tekijäkaartiin kuuluvat muun muassa Erkki Tuomioja, Kalevi Suomela, Arja Alho, Hannu Reime, Mikko Metsämäki, Laura Lodenius, Kalle Sysikaski, Kalle Kallio, Unto Vesa, Eekku Aromaa ja Folke Sundman. (ELOKUU)
 
 
Jesus Manuel Martinez: Salvador Allende ja Chilen kohtalonvuodet
 
Vasemmiston idoli, suuri rauhan puolestapuhuja, lääkäri, dandy ja vapaamuurari... Chilen presidentti Salvador Allende (1908–1973) oli poikkeuksellinen poliitikko, jonka uran katkaisemisesta CIA:kin oli kiinnostunut. Hän oli demokratiaa kannattava sosialisti ja mies, joka ei halunnut sankariksi, mutta josta tuli kansainvälisen solidaarisuusliikkeen keulakuva.
Salvador Allende ja Chilen kohtalonvuodet alkaa Allenden viimeisellä puheella 11. syyskuuta 1973. Hän jättää hyvästit hetkeä ennen kuolemaansa, kun vallankaappaajien lentopommit jo räjähtelevät presidentinpalatsissa. Elämäkerta palaa presidentin nuoruusvuosiin Valparaíson satamakaupungissa ja seuraa hänen nousuaan eturivin poliitikoksi. Kirja on pistämätön ajankuva ja syväsukellus Latinalaisen Amerikan lähihistoriaan.
 
***
Maiche Abdel-Ghani: Muslimi potilaana
 
Tämän oppaan tarkoituksena on jakaa tietoa ja lisätä muslimipotilaiden ja terveydenhuollon henkilökunnan keskinäistä ymmärrystä.
Kirjassa on otettu huomioon ennen muuta Koraanin ja hadithien määräykset sekä ohjeet, jotka kansainvälinen islamilaisen lääketieteen järjestöjen liitto, Maailman terveysjärjestö WHO sekä Lääketieteen tiedejärjestöjen kansainvälinen neuvosto (CIOMS) ovat yhteistyössä laatineet. (KEVÄT 2013)
 
Oras Tynkkynen: Pieni maailmanpelastusopas
 
Maailma on tukalassa jamassa. Miljoonat näkevät nälkää. Olemme jopa tuhatkertaistaneet sukupuuttotahdin. Ihmisiä kidutetaan 150 maassa. Ja sitten on ilmastokriisi.
 Pieni maailmanpelastusopas käy läpi maailman suurimmat ongelmat sodista huumeisiin ja ylikulutuksesta väestönkasvuun. Kirja ei pelkää visaisampiakaan pulmia vaan antaa niille kymmenen ratkaisua. Kaiken kukkuraksi teos tarjoaa lukijalle myös helppoja ja vähän vaativampiakin tekoja, joilla jokainen voi pelastaa maailman – edes ihan pikkaisen. (TOUKOKUU)
 
Jari Tamminen: Häiriköt - Kulttuurihäirinnän aakkoset
 
Häiriköt on runsaasti kuvitettu tietokirja kulttuurihäirintänä (culture jamming) tunnetusta ilmiöstä. Teos lisää medialukutaitoa ja antaa välineitä tulkita mediaa, taloutta ja politiikkaa.
Kulttuurihäiritsijät käyttävät laillisia ja laittomia keinoja luodakseen häiriötä mainostajien ja kansalaisten väliin. Joidenkin taideteokset roikkuvat gallerioiden seinillä, osa kyseenalaistaa kadunvarsimainokset tärvelemällä ne. Toiset valtaavat kaupunkitilaa tai esiintyvät julkisissa tilaisuuksissa.
Yritysten lisäksi poliittiset puolueet ja poliitikot tukeutuvat yhä vain enemmän mainontaan. Mainonta puolestaan on vahvasti visuaalista. Häiriköt perkaa mainontaa, analysoi ja purkaa mainosviestejä. (KESÄKUU)
 
Juha Drufva: Köyhät ansassa
 
Juha Drufva ilmiantaa yhteiskunnallisia tosiseikkoja, joiden keskellä elämme. Mitä kaikkea löytyykään köyhille viritettyjen ansojen lähimaastosta? Suuret uutisotsikot unohtavat usein, missä sijaitsevat eurooppalaisen suurpääoman salaperäiset alkujuuret tai kuinka ajankohtainen edelleen on Jonathan Swiftin vuonna 1729 esittämä vaatimaton ehdotus köyhyyden poistamiseksi Irlannista.
Miksi urheilua pidettiin sata vuotta sitten pelkkänä joutilasluokan harrastuksena, josta työväestön kannatti pysytellä erillään. Entä muuttaako Jumala mielensä rukoustemme tähden?
Drufvan lyhyet yhteiskunnalliset ilmiannot puhaltelevat ilmaa ajatusten siipien alle. Ne palauttavat mieleen, miten monet nykyäänkin meitä vaivaavat yhteiskunnalliset kohuilmiöt ovat moneen kertaan koettuja, vaikkei meille niistä kovaäänisesti kerrotakaan uutiskilpailun kiihtyvässä melskeessä.
Nämä ilmiannot ilmaantuivat Kansan Uutisten verkkolehteen 2011–12 neljänä juttusarjana: Kapitalismin perustekijät, Jäähyväiset sivistykselle, Köyhät ansassa sekä Taivastelun valtakunnailla. (KESÄKUU)
 
Ruthven Malise: Fundamentalismi
 
Fundamentalisti voi olla kristitty tai muslimi, hindu tai buddhalainen, eläinaktivisti tai feministi, israelilainen tai palestiinalainen. Mitä yhteistä fundamentalisteilla on? Miksi he ovat niin kiihkopäisiä? Miksi fundamentalismi on voimissaan juuri nyt?
Tämä kirja on tärkeä kiteytys arvomaailmojen yhteentörmäyksestä, uskonnollisista ääriliikkeistä ja maallistuneiksi luultujen yhteiskuntien muutoksesta. (KESÄKUU)
 
 
Johanna Korhonen: Kymmenen polkua populismiin
 
Vielä kaksikymmentä vuotta sitten Suomi oli sisäänpäin kääntynyt kansakunta, joka oli Neuvostoliiton naapurina tottunut jättämään ulkopolitiikan poliittisen eliitin hoitoon ja muuten mieluiten vaikenemaan vaikeista asioista. Nyt kansa keskustelee verkossa ja syyttää eliittejään virheistä muun muassa Eurooppa-politiikassa.
Vielä kymmenen vuotta sitten Suomessa ajateltiin yleisesti, ettei maassa ole rasismia. Nyt julkinen keskustelu on raaistunut.
Vielä viisi vuotta sitten politiikan pelikenttää hallitsivat samat puolueet kuin ennenkin. Nyt populistinen Perussuomalaiset on saavuttanut eduskuntavaaleissa viidenneksen kannatuksen.
Mitä Suomelle on tapahtunut? Toimittaja Johanna Korhonen hahmottelee tässä pamfletissa niitä kulttuurisia muutoksia, joiden tuloksena vaikenevasta Suomesta tuli äänekkään populismin pelikenttä. Kun Suomen poliittiset eliitit ja media ovat parikymmentä viime vuotta puhuneet lähinnä huippuosaajista ja kansainvälisestä kilpailukyvystä, niiltä on jäänyt huomaamatta suuret joukot tavallisia, arvoiltaan perinteisiä kansalaisia, joille muutoksen vauhti on ollut liian kova. He muodostavat nyt populistien tärkeimmän äänestäjäjoukon.
Uusintapainos Counterpointin julkaisusta (2013). (ELOKUU)
 
Peter Singer: Marx
 
Australialaisen filosofin Peter Singerin kirja on hyvä ja lyhyt johdatus Marxiin. Kirja avaa Marxin elämän ja ajattelun ydinkohdat ja tärkeimmät käsitteet kuten vieraantumisen, historiallisen materialismin ja pääoman selkeästi ja oivaltavasti. Lisäksi se tarkastelee Marxin käsitystä kommunismista ja luo katsauksen Marxin vaikutukseen maailmassa.
Kirjoittaja ei jumitu marxilaisen keskustelun vanhoihin taisteluasemiin. Hänen mukaansa Marx oli ensi sijassa ihmisen vapaudesta kiinnostunut filosofi, joka kehitti kuuluisan talousteoriansa ratkaisuksi suuriin filosofisiin ongelmiin. (ELOKUU)
 
Eva Isaksson (toim.) Maailma Albert Einsteinin silmin – Kirjoituksia rauhasta, tieteestä ja yhteiskunnasta
 
Einstein oli nerokas tieteilijä, mutta mitä hän ajatteli yhteiskunnasta? Kirja sisältää radikaaleja ja mukaansatempaavia kirjoituksia, joissa on läsnä 1900-luvun käänteentekevä historia: maailmansodat, sosialismi, natsismin nousu ja ydinpommin synty. Väkivallan keskelläkin Einsteinin kirjoituksista välittyy usko rauhaan, tieteeseen ja parempaan yhteiskuntaan. Teos sisältää myös Albert Einsteinin ja Sigmund Freudin kuuluisan kirjeenvaihdon.
Kirja on uusintapainos teoksesta Atomisota vai rauha – Maailma Albert Einsteinin silmin, jonka on toimittanut Eva Isaksson.
Albert Einstein (1879–1955) oli 1900-luvun tärkein fyysikko, nobelisti, suhteellisuusteorian isä ja kvanttimekaniikan ja kosmologian takapiru. Lisäksi hän oli sosialisti ja rauhanaatteen kannattaja, joskin hän luopui tiukasta pasifismista Adolf Hitlerin tultua valtaan Saksassa. (ELOKUU)
 
Outi Moilala: Tappajafarkut – Ja muita vastuuttomia vaatteita
 
Lapset ja aikuiset hiekkapuhaltavat farkkuja käsipelillä kuluneen näköisiksi. Monet lapsista eivät koskaan täytä kolmeakymmentä. He puhaltavat hiekkaa putkesta kovalla paineella, eivätkä yleensä käytä kunnollisia hengityssuojaimia. Pölylle altistuminen aiheuttaa jopa viikkojen, joskus vuosien, kuluessa kivipölykeuhkon eli silikoosin. Siihen ei ole parantavaa hoitoa. Silikoosin oireet alkavat usein vasta, kun mitään ei enää ole tehtävissä. Perässä tulevat muut hengityselinsairaudet, tuberkuloosi ja keuhkosyöpä, ja taudit vievät yleensä hautaan.
Turkissa kiellettiin manuaalinen hiekkapuhallus, mutta sitä käytetään vielä, samoin Kiinassa ja Bangladeshissa. Todennäköisesti myös Meksikossa, Kambodzhassa, Pakistanissa, Intiassa, Indonesiassa, Egyptissä, Jordaniassa ja Syyriassa. Bangladeshilaiset hiekkapuhaltajat tunnistivat heille näytetyt brändit: H&M, Levi’s, C&A, D&G, Esprit, Lee, Zara ja Diesel. Varmaa on ainoastaan se, että vain kuluttamattomat farkut on tehty ilman hiekkapuhallusta.
Suomalaisten vaatteet teetetään yleensä alihankintana Aasiassa, varsinkin Kiinassa. Tappajafarkut valottaa vaatetuotantoa ja keskittyy ompeluun. Kirja perkaa tunnetuimmat kotimaiset ja ulkomaiset brändit.
Kirja antaa tarvittavat tiedot myös käytössä olevista tarkastusjärjestelmistä. Kirja on must read vastuullisille kuluttajille ja muille vaatteidensa alkuperästä ja tuotanto-olosuhteista kiinnostuneille. (ELOKUU)
 
 
Marjut Hjelt: Lapsuuden sadut ja seikkailut
 
Kaunis kuvakirja kertoo yleistajuisesti klassisista satuteoksista- ja hahmoista sekä niiden luojista, Punahilkasta Muumeihin. Kirjassa on upeaa kuvitusta 1500-luvulta alkaen. Lapsuuden aarteet palautuvat takaisin yöpöydällemme.
Lapsuuden satuaarteissa tutustutaan myös aikuisten sepittämiin liikuttaviin tarinoihin kovia kokeneista lapsista, joilla lapset pyrittiin pitämään Herran nuhteessa ja seikkaillaan maalla, merellä, ilmassa ja avaruudessa.
Kansalliskirjasto osti 1990-luvun alussa tunnetulta lastenkirjojen kerääjältä, professori Markus Brummer-Korvenkontiolta, yli 20 000 kirjan kokoelman lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Lajissaan pohjoismaiden suurin Brummeriana-kokoelma on lasten- ja nuortenkirjallisuuden ystävien ja tutkijoiden aarreaitta, jossa on monia harvinaisuuksia - kirjoja joita ei missään muualla ole. Kirjan kuvitus on peräisin kokoelmasta.
Kirjan on kirjoittanut helsinkiläinen tietokirjailija Marjut Hjelt. Kirjan loppuun liitetyn harvinaisten kirjojen luettelon on laatinut Markus Brummer-Korvenkontio. (SYYSKUU)
 
Johanna Pohjola: Mate – Etelä-Amerikan voimajuoma
 
Mate on Etelä-Amerikasta peräisin oleva terveysjuoma, jonka suosio Suomessa kasvaa. Ravintopitoinen mate piristää kahvia lempeämmin, tukee laihdutusta ja sisältää enemmän antioksidantteja kuin vihreä tee tai punaviini. Mate oli intiaanien pyhä luonnontuote ja Che Guevaran lempijuoma.
Argentiinassa, Uruguayssa, Paraguayssa ja Etelä-Brasiliassa mate on veden jälkeen yleisin juoma. Se on kiireetön ja sosiaalinen elämäntapa, jakamisen taidetta ja meditatiivinen mielentila. Se on myös tasa-arvon ja solidaarisuuden symboli. Mate on Etelä-Amerikan kansansielun avain, totesi kirjailija Olavi Paavolainen 1930-luvulla.
Suomen ensimmäinen matekirja sisältää hauskaa tietoa ja vinkkejä matesta niin aloittelijoille kuin kokeneillekin matenjuojille. Runsaasti kuvitettu tietokirja vie lukijan elämysmatkalle Etelä-Amerikkaan ja opastaa maten kulttuuriin. Miten valmistat herkullisen maten? Miten vältät ulkomaalaisten tyypilliset juontivirheet? Miksi mate on juojilleen niin rakas? (SYYSKUU)
 
 
Le Monde diplomatique: Maailmanpolitiikan Atlas – Uusi maailmanjärjestys
 
Uusi Maailmanpolitiikan Atlas keskittyy globaalin valta-asetelman muutoksiin. Le Monde diplomatiquen asiantuntijaryhmän tuottama kartasto kuvaa muuttuvaa maailmanjärjestystä useista näkökulmista. Kartastossa on 194 sivua: tiivistä tekstiä ja noin 170 karttaa tai kuviota.
Maailmantalouden keskiö on siirtynyt Yhdysvalloista Intiaan, Kiinaan, Brasiliaan ja Japaniin. Myös Etelä-Afrikan, Turkin ja Venäjän asema maailmanpolitiikassa on muuttunut. Arabivallankumous ja äärioikeiston nousu Euroopassa on muuttanut merkittävästi Euroopan ja arabimaiden poliittista kartastoa. Uusi Maailmanpolitiikan Atlas käsittelee myös useita muita viimeaikaisia tapahtumia, kuten velkakriisiä, siirtolaisuutta, energiakriisiä, ja sotia Lähi-idässä, Pakistanissa, Afganistanissa, Meksikossa ja Kaukasiassa.
Maailmanpolitiikan Atlas – Uusi maailmanjärjestys jatkaa Le Monde diplomatiquen suosittujen kartastojen sarjaa: ne ovat ainutlaatuisia kiteyttäessään maailmanlaajuisia tapahtumia. Philippe Rekacewiczin kartat antavat välineitä ymmärtää maailmaa, sekä maailmanlaajuisia että paikallisia kehityskulkuja, ne sopivat niin kouluihin, yliopistoihin kuin tavallisille lukijoille. Kartasto tuo myös uusinta tieteellistä tietoa ja politiikantutkimusta laajan yleisön saavutettavaksi helposti lähestyttävässä muodossa. Kartastoa on ollut kirjoittamassa 55 eri alojen asiantuntijaa. (LOKAKUU)
 
Kimmo Jylhämö: Me=media – Osallistuva, sitoutunut ja sosiaalinen kulttuuri
 
Miten suunnistautua maailmassa, jossa algoritmit, digitaalinen anarkia, feedit, pilvipalvelut, maksumuurit, meemit, someverkostot, spämmiviestit, tökkäykset ja tviitit täyttävät virtuaalisen todellisuutemme? Tekeekö sosiaalinen media meistä kaikista toimittajia, infoammattilaisia ja tiedon sekakäyttäjiä? Suurelle enemmistölle some tarkoittaa uutta kulttuuria, ajanvietettä ja chattailyä, itsensä toteuttamista ja tuottamista, kopiointia ja reagointia, taiteilua ja tietoa, vihapuhetta ja mielipiteitä, virtuaalista yhdessäoloa ja riitelyä.
Nykyistä tilannetta kuvastaa informaation vapauden ja talouden ylivallan vastakkainasettelu. Vuodesta 1990 lähtien sivistyksen ja tutkimuksen asemaa on horjutettu, ideologia ja disinformaatio korvanneet tiedon ja totuuden, sokkikuvat ja terrori ohjanneet kansainvälistä politiikkaa. Mihin voi – tai pitäisi – luottaa?
Entä mitä tapahtuu ammattijournalismille, kun uudet aktivismin muodot, amatöörien uutisblogit, avoin tieto, dokumenttiteatteri, datajournalismi, hidas journalismi & paljastussivustot korvaavat median roolia neljäntenä valtiomahtina?
Me=media analysoi informaatioajan haasteita radikaalista kommunikaatioteoriasta ja voimajournalismin arjesta nousevista ideoista ja sattumuksista. Avoin, käyttäjälähtöinen, kustomoitu ja solidaarinen media on totta jo tänään, mutta mitä sitten? (LOKAKUU)
 
Tanja Kuronen & Hanna Moilanen: Kansalaistyötä kaikille!
 
Tekemätöntä työtä on paljon. Mutta kuka maksaisi tekijöille palkan? Pitäisikö ihmisten tehdä tekemättömiä töitä oma-aloitteisesti ja ilmaiseksi?
Suomessa on yhtä aikaa työttömyyttä ja yhteiskunnallisesti merkittävää työtä, jolle ei ole tekijöitä eikä palkanmaksajaa. Ihmisiä pompotellaan koulutuksissa, työharjoitteluissa ja työvalmennuksissa, mutta he eivät työllisty. Työmarkkinoilla ei ole kaikille hakijoille sopivia työpaikkoja.
Toisaalla meillä on järkevää, jopa välttämätöntä työmarkkinoiden ulkopuolista työtä. Tämä työ ei ole taloudellisesti tuottavaa, joten yritykset eivät siihen ryhdy. Se ei myöskään vaadi piinkovaa ammattitaitoa. Esimerkiksi hoivatyötä, ympäristön hoitoa ja paikallisyhteisöjen kehittämistä tapahtuu bisneksen ja julkisen sektorin ulkopuolella. Monet moiset kokeilut on kuitenkin raa’asti lopetettu: voittoa  tavoittelematon toiminta häiritsee markkinatalouden kilpailua tai julkinen valta asettaa sille liian tiukkoja vaatimuksia.
Vaadimme, että osa arkisesta auttamisesta organisoidaan kansalaispalkalla palkatuksi kansalaistyöksi. (2013 AIKANA)