[H-verkko] Jyväskylä, Väitös: The Continuation War as a Metanoic Moment. A Burkean Reading of Lutheran Hierocratic Rhetoric

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Väitös: The Continuation War as a Metanoic Moment. A Burkean Reading of
Lutheran Hierocratic Rhetoric

Jyväskylä
5.10.2012 klo 12:00
---------------------------------------------------------

Väitös: The Continuation War as a Metanoic Moment. A Burkean Reading of
Lutheran Hierocratic Rhetoric

Perjantai 5. lokakuuta 2012, 12.00

Paikka: Seminaarinmäki, Päärakennus, sali C5, Jyväskylän yliopisto

YTM Jouni Tillin valtio-opin väitöskirjan ”The Continuation War as a
Metanoic Moment. A Burkean Reading of Lutheran Hierocratic Rhetoric”
(Jatkosota metanoian momenttina. Burkelainen luenta luterilaisen papiston
retoriikasta) tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Clarke Rountree
(University of Alabama) ja kustoksena professori Mika Ojakangas (Jyväskylän
yliopisto).

Tilli tarkasteli suomalaisten luterilaisten pappien toimintaa retoriikan
näkökulmasta. Tilli nostaa jatkosodasta esiin aiheen, josta ei tätä ennen
ole systemaattista tutkimusta. Hän huomasi, että papillinen retoriikka oli
tiukasti sidoksissa valtion sotapolitiikkaan. Jatkosodan luonteen vaihtuminen
hyökkäyssodasta asemasodaksi ja lopulta lähes paniikinomaiseksi
vetäytymiseksi kudottiin osaksi raamatullista draamaa, eikä valtion, kirkon
tai papiston ratkaisuja ja auktoriteettia näin ollen ollut tarpeen
kyseenalaistaa.

- Toisaalta papit eivät lopulta olleet pelkkä valtion propagandan äänitorvi,
vaan he rakensivat vakaumuksensa pohjalta systemaattisen tulkinnan Suomen
jatkosodasta, Tilli toteaa.

Tillin mukaan eettisesti merkittävä seuraus oli, että papisto ja luterilainen
kirkko siunasivat väkivallan, koska sodalle oli löydettävissä uskonnollinen
oikeutus esimerkiksi pyhän sodan ja ristiretken avulla.

Jatkosota ja papillinen valta

Papin valta perustuu yksilön sielun ”hallinnointiin”. Hän kykenee
tarkastelemaan uskovan mielen ja sielun sisältöä suhteessa perimmäisiin
kysymyksiin. Yhtä aikaa identiteetin kanssa muodostuu sekä oikeaan oppiin
että pappiin perustuva tottelemissuhde. Papillisen vallan päämäärä onkin
yksilön harjoittama itsen kontrollointi ja mielen perinpohjainen muutos,
metanoia, siihen nojaten, miten saarnassa ja sielunhoidossa tähän johdatetaan.

Tilli käyttää käsitettä luterilainen metanoian politiikka kuvaamaan
tilannetta, jossa pastoraalinen valta nivoutuu nationalistisiin tai valtion
ajamiin päämääriin tilanteissa, joissa olemassa oleva poliittinen järjestys
on uhattuna esimerkiksi juuri sodan vuoksi. Tällöin yksilön uskonnollinen
identiteetti kudotaan osaksi valtion, isänmaan tai kansakunnan identiteettiä.
Saarna ja sielunhoito puolestaan tukevat esimerkiksi juuri valtion
auktoriteettia.

Pyhästä sodasta ja ristiretkestä kohti jeremiadia ja ”Jumalan koulua”

Papiston retoriikasta on luettavissa kuusi niin sanottua typosta, uskonnollisten
ja raamatullisten analogioiden selittämää toimintaohjetta: apokalypsi, pyhä
sota ja ristiretki, valittu kansa ja missio, jeremiadi, sisäinen kamppailu
sekä totteleminen ja mortifikaatio. Sodan alussa Suomi oli osa lopunaikojen
taistelua, pyhää sotaa ja ristiretkiä, jota kävivät Kristuksen sotilaat
Jumalan itsensä oikeuttamana ja johtamina ”ikuista vihollista” vastaan.
Bolshevismi symboloi sekä primitiivistä kaaosta että raamatullista pahan
huipentumaa. Kristillisen Euroopan pelastamisen lisäksi Suomen, Pohjolan
valitun kansan, missioon kuului myös Suur-Suomen luominen.

Alkuvuonna 1943 papiston retorinen fokus siirtyi jeremiadiin, valitusvirteen.
Jeremiadin avulla oli mahdollista keskittyä sekä yksittäisten sotilaiden ja
kotirintaman naisten syntisyyteen että yleiskansalliseen moraalikatoon.
Erityisesti Paavalin teologiaan nojaten kerrottiin, miten jokaisen yksilön
sisällä käytävä kamppailu paholaista vastaan tulisi ratkaisemaan myös
jatkosodan lopputuloksen. Kevääseen ja kesään 1944 tultaessa vaatimukset
uskonnollisesta suhtautumisesta esivaltaan kiihtyivät. Tällä tavoin papisto
pyrki reagoimaan tilanteeseen, jossa kurittomuus ja sotilaskarkuruus olivat
lisääntyneet huomattavasti.

Syksyllä 1944 Moskovan välirauhan myötä tapahtui jälleen retorinen
siirtymä. Suomi oli nyt kollektiivisesti ja ansaitusti joutunut vaeltamaan
polttavassa erämaassa. Kansakunta oli laitettu Jumalan kouluun
tottelemattomuutensa vuoksi, ja suomalaisten tulikin olla kiitollisia, ettei
heitä ollut tuhottu kokonaan. Radikaali mielenmuutos oli looginen suhteessa
tuolloiseen poliittiseen tilanteeseen. Tällä tavoin luterilainen metanoian
politiikka seurasi notkeasti valtiotason poliittisia muutoksia.

Lähde: Jyväskylän yliopiston väitöstiedote




---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/