[H-verkko] Tampere, Väitös: Tšekkoslovakialaisten luonnontieteilijöiden František Šormin ja Otto Wichterlen toiminta kylmän sodan aikana

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:

------------------------------------------------------
Väitös: Tšekkoslovakialaisten luonnontieteilijöiden František Šormin
ja Otto Wichterlen toiminta kylmän sodan aikana
Tampere 02.06.2012  - 02.06.2012 

FM Riikka Nisonen-Trnkan historian alaan kuuluva väitöskirja

Science with a Human Face: the Activity of the Czechoslovak 
Scientists František Šorm and Otto Wichterle during the Cold War
(Ihmiskasvoinen tiede: Tšekkoslovakialaisten luonnontieteilijöiden
František Šormin ja Otto Wichterlen toiminta kylmän sodan aikana)
tarkastetaan 2.6.2012 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen
luentosalissa 1097, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on Dr.habil Libora Oates-Indruchová (Ludwig Boltzmann
Institute for European History and Public Spheres). Kustoksena toimii
professori emerita Marjatta Hietala.

                                                ***

Riikka Nisonen-Trnka on syntynyt Tampereella ja hän on suorittanut
filosofian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on
toiminut tutkijana Aleksanteri-instituutissa Helsingin yliopistossa
vuodesta 2007 lähtien.

Nisonen-Trnkan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis
Tamperensis; 1729, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN
978-951-44-8801-6, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös
sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1199,
Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8802-3, ISSN
1456-954X.
http://acta.uta.fi.

LEHDISTÖTIEDOTE

Sosialistisessa Tšekkoslovakiassa yksilöiden ammatilliset ja
henkilökohtaiset selviytymisstrategiat olivat monipuolisempia kuin on
yleensä ajateltu. Toimintamallit ja vaikutuskeinot eivät aina noudata
stereotyypistä jakoa kommunisteihin ja ei-kommunisteihin. Tutkimus
analysoi tunnettujen tšekkoslovakialaisten luonnontieteilijöiden
toimintaa kylmän sodan aikana. Luonnontieteet on tutkimuksessa
esimerkki rautaesiripun lävistäneestä yhteistyöstä. Yksilötason
tarkastelu hahmottaa yhteistyön muotoja, haasteita ja tuloksia.
Tutkimus tarkastelee sosialistisen maan tieteentekijöiden toimintaa
kansallisessa ja kansainvälisessä tutkijayhteisössä sekä heidän
erilaisia selviytymismallejaan pitkällä aikaväillä vuosina 1945–1989.
Luonnontieteilijät nousevat tutkimuksessa esiin niin menestyneinä
keksijöinä, tieteen managereina, yhteiskunnallisina kriitikkoina kuin
myös salaisen poliisin vainoamina epähenkilöinä.

Henkilöesimerkkeinä on kaksi kemistiä, František Šorm ja Otto
Wichterle. Šorm oli Tšekkoslovakian tiedeakatemian puheenjohtaja
1960-luvulla ja Wichterle tunnetaan erityisesti pehmeiden
piilolinssien keksijänä. Molemmat olivat tietoisia kansainvälisen
yhteistyön ja liikkuvuuden merkityksestä heidän tutkimukselleen.
Kommunistiselle puolueelle kansainvälinen yhteistyö oli sen sijaan
ongelma. Todistellakseen lojaalisuuttaan Neuvostoliitolle
Tšekkoslovakian oli rajoitettava omien tutkijoiden yhteistyötä
länsimaisten tieteentekijöiden kanssa. Vapauden määrään, jonka puolue
oli luonnontieteilijöille valmis sallimaan, vaikuttivat paitsi
poliittiset suhdanteet myös taloudelliset tekijät. Näitä muutoksia
kuvaa Wichterlen esimerkki. Wichterle ei ollut kommunistisen puolueen
jäsen ja hän kritisoi avoimesti tieteen paikallisia käytäntöjä. Siitä
huolimatta hän toimi tiedeakatemian alaisen instituutin johtajana,
ministeriön neuvonantajana, kansainvälisen tiedeorganisaation
aktiivisena jäsenenä sekä Prahan kevään aikana poliittisena
vaikuttajana.

Tšekkoslovakian halukkuus osallistua tieteellis-teknologiseen
vallankumoukseen ja tieteen kansainväliseen kilpailuun kiihtyi
1960-luvulla. Prahan kevään aikaisista tieteen uudistuspyrkimyksistä
tärkeimpiä oli kansainvälisen liikkuvuuden lisääminen. Tutkimus
osoittaa, että yksilöt, joilla oli riittävästi auktoriteettia,
ammatillista osaamista ja vaikuttamisväyliä, kykenivät vaikuttamaan
tiedepolitiikkaan. Neuvottelu vallanpitäjien kanssa oli edellytys
sille, että tutkimuksen tekemisen ehdot paranivat. Myös puolue oli
riippuvainen luonnontieteilijöiden osaamisesta. Heitä konsultoitiin
mm. taloudellisesti merkittävissä kysymyksissä. Luonnontieteilijöiden
ammatillinen osaaminen sai 1960-luvun lopussa suuremman painoarvon
tiedemaailmassa kuin puoluekirja. Muuttuneet realiteetit ja
tiedemiesten aktiivisuus mahdollistivat yhden menestyksekkäimmistä
idästä länteen suuntautuneista teknologiasiirroista eli pehmeiden
piilolinssien lisenssin myymisen Yhdysvaltoihin vuonna 1965.

Tšekkoslovakian miehitys elokuussa 1968 oli vakava takaisku
tšekkoslovakialaiselle tiedeyhteisölle. Miehitys ja sitä seurannut
normalisointi vaikeuttivat ja rajoittivat tieteentekijöiden
ammatillisia mahdollisuuksia ja liikkumavapautta. Yksilötasolla
Prahan kevään ajatukset jäivät elämään ja pohjustivat
samettivallankumouksen jälkeisiä uudistuksia.

Ilmoitus lähetetty: 23.5.2012 09:26

------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/nyt/tapahtuu/