[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Nyt kaikki patsaskävelylle Suomen Turkuun!

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Iiris Sarmas  FM, Tampere
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Kormano, Riitta (päätoim.): Hetkinen ja muistijälki - Turun
kaupungin taidekokoelman julkiset teokset. Kääntänyt Selin, Bengt.
Turun museokeskus, 2012. 272 sivua.


Nyt kaikki patsaskävelylle Suomen Turkuun!
---------------------------------------------------------

Viime vuosina on ilmestynyt ilahduttavan monta julkisia veistoksia
esittelevää kirjaa. Eri kaupungit ovat kunnostautuneet
esittelemään omia patsaitaan, samoin hautausmaiden muistomerkkejä
on esitelty yleisölle. Lähes poikkeuksetta kirjat ovat olleet
kauniita ja niiden kuvat edustavia, paperi hyvänlaatuista ja
selaamaan houkuttelevaa. Kirjoista kuitenkin löytyy myös asiaa,
tarinoita, historiaa ja politiikkaa syvempää tietoa janoaville.


Turun kaupungin taidekokoelman julkiset teokset on koottu kirjan
kansien väliin tyylikkäästi. Teoksen nimi Hetkinen ja muistijälki
on muodostettu kahden eri taideteoksen nimestä. Kirjan ulkoasun
portaikosta ja kultareunuksesta tulee mieleen pieni ylellisyys,
toisaalta kuva on järjenvastainen heijastuma jostain, joka täytyisi
järjestää tai järkeistää jotenkin. Mieli alkaa heti rakennella
tarinoita kannen kuvasta. Toisaalta kannen ulkoasu muistuttaa paljon
poikani hyllyistä löytyviä pelikoteloita, koko vaan on aivan eri.
Ulkoasun kultaraita saa selityksen, kun tutustuu paremmin teokseen ja
näkee koko julkaisukokonaisuuden. Hetkinen ja muistijälki on jatkoa
Wäinö Aaltosen museon kaksiosaiselle kokoelmajulkaisulle Korkealta
katsoja ja Ajan ote.

Kirja koostuu lähes parista kymmenestä artikkelista, joiden aiheet
vaihtelevat pyhimyskuvista ulkoveistoksiin, prosenttitaiteesta
hankintalinjauksiin. Monesta julkisesta patsaasta on koottu
taustatietoa ja historiaa erillisissä artikkeleissa. Eli tietoa on
koottu kansien väliin monipuolisesti ja mielenkiintoisesti. Suurin
osa artikkeleista on lyhyitä, joten ne jaksaa lukea helposti. Kaikki
artikkelit ovat runsaasti kuvitettuja.  Ruotsinkieliset artikkelit
löytyvät lukijaystävällisesti käännettyinä erillisestä
käännöstekstien luvusta. Kirjoittajina ovat Turun museokeskuksen
oma henkilökunta muutamin lisävoimin. Kaikki kirjoittajat (14) on
esitelty, samoin julkisten veistosten tarkemmat tiedot ja
sijaintipaikat löytyvät kootusti kirjan lopusta. Kokonaisuutena
kirja on selkeä ja houkuttelee tutustumaan Turkuun paremmin esim.
kävelyretkien aikana.

Käytettävyyden kannalta kirja on kokonsa puolesta selkeästi
olohuoneen katselukirja. Sitä ei voi ottaa mukaan
kaupunkiseikkailuun, missä siitä olisi eniten hyötyä. Tieto on
siis luettava ennen tai jälkeen elämyksen. Näin kirja on enempi
taidekirja kuin käyttökirja.

Hetkisen ja muistijäljen herättämät ajatukset ovat pyörineet
päässäni monta päivää. Päällimmäinen vaikutelmani oli
ihmetys, kuinka paljon maailma on muuttunut sadassa vuodessa. Enää
kukaan ei antaisi ropoaan patsaskeräykseen, ellei Veikkaus tue
asiaa. Patsaita vahingoitetaan, eikä kukaan puutu asiaan. Julkiset
veistokset paljastetaan useimmiten kaikessa hiljaisuudessa, ennen
tilaisuus oli kansanjuhla. Onneksi on virkamiehiä, jotka työkseen
miettivät julkisen taiteen sijoituspaikkoja ympäristön
kaunistukseksi ja kansalaisten iloksi sekä pitävät huolta
teoksista. Ilo löytää jotain mielenkiintoista
lähiympäristöstään voi olla joillekin kansalaisille kuitenkin
seikkailu tai oivallus, joka ilahduttaa pitkään. Vanhatkin
veistokset löydetään välillä uudestaan. Tämä kirja on osaltaan
houkuttimena katsomaan tuttuja maisemia uusin silmin. Siihen
houkuttelevat myös teoksen hienot kuvat.

Nykyajan taiteenkatsojaa tai nuorempaa lukijakuntaa on myös yritetty
huomioida tässä kirjassa. Kokonaisuuteen on sisällytetty artikkelit
huumorin roolista taiteessa sekä patsaiden vahingoittamisesta
erilaisissa tempauksissa. Monikaan ei tule ajatelleeksi, että
vuotuistraditioiden yhteydessä tapahtuvat patsaiden pesut ja
lakitukset tai vaatetukset voisivat vahingoittaa patsasta, mutta
näin se on. Oma lukunsa on silkka vandalismi spraymaalauksineen.
Tavoittaisipa teksti ne, jotka miettivät omia kommenttejaan
yhteiseen patsaspolitiikkaan.



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/