[H-verkko] Arvosteltavaksi: Vastapainon kevään 2012 uutuuksia

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi   
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia   
osoitteeseen: agricolan.arvostelut at gmail.com, jossa ilmoitat kirjan   
nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot  
toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele  
lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.
****
Hannah Arendt
Totalitarismin synty
Alkuteos: The Origins of Totalitarianism Suom. Matti Kinnunen

Historiallis-filosofinen tutkielma totalitarismin ehdoista ja  
elementeistä.

***
Kirsi Juhila, Arja Jokinen & Eero Suoninen
Kategoriat, kultuuri ja moraali
Johdatus kategoria-analyysiin

Miksi kategorioita kannattaa tutkia?  Kategoriat ja niiden käyttö  
kertovat ajasta, jossa elämme, siitä mitä pidämme normaalina,  
arvokkaana, ongelmana tai poikkeavana. Kategoriat ovat olennaisia  
toisten ihmisten ja oman itsemme määrittelyn välineitä. Myös kaikki  
yhteiskunnalliset instituutiot päiväkodista vanhainkotiin ja  
sairaalasta vankilaan nojaavat vahvasti ihmisten ja asioiden  
kategorioihin. On vaikea kuvitella paikkaa tai tilannetta, jossa  
kategoriat eivät olisi läsnä ja käytössä, niin olennaisia ne ovat  
ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja toistemme ymmärtämisessä.  
Kategoriat liittävät päivittäisen kanssakäymisen, kulttuurin ja  
moraalin toisiinsa.

Kirjassa kategorioita tarkastellaan ihmisten keskinäisessä toiminnassa  
läsnä olevina sosiaalisina tekoina. Harvey Sacksin kehittelemä  
jäsenyyskategorisoinnin analyysi on kirjassa tärkeässä roolissa, mutta  
vaikutteita haetaan myös laajemmin etnometodologian ja sosiaalisen  
konstruktionismin piiristä. Kirjassa esitellään kategoria-analyysin  
lähtökohtia, perusperiaatteita ja valotetaan erilaisia  
tutkimuksellisia mahdollisuuksia. Erityinen huomio kiinnitetään  
identiteettien, ongelmien ja poikkeavuuden kategorisointiin ja niiden  
tutkimiseen. Kategorisointia tarkastellaan sekä osana arkielämää että  
institutionaalisia käytäntöjä.

Kategoria-analyysi tarjoaa oivan välineen teksti-, haastattelu- ja  
vuorovaikutusaineistojen tulkintaan. Kirja sisältää runsaasti  
tutkimus- ja aineistoesimerkkejä, jotka havainnollistavat, miten monin  
tavoin kategoria-analyysiä on mahdollista soveltaa erilaisiin  
tutkimusaineistoihin.

Kategorioiden tutkimus on viime vuosikymmenen aikana vahvistunut  
voimakkaasti niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin, mutta  
kattavaa suomenkielistä oppikirjaa ei ole tätä ennen ollut saatavilla.  
Kirjan kirjoittajien yhteistyönä ovat aiemmin ilmestyneet teokset  
Diskurssianalyysin aakkoset (1993) ja Diskurssianalyysi liikkeessä  
(1999). Kategoria-analyysia käsittelevä kirja on  luonteva jatko  
näille teoksille. Se soveltuu oppikirjaksi yliopistoihin ja  
ammattikorkeakouluihin erityisesti yhteiskunta- ja kasvatustieteiden,  
kulttuurintutkimuksen sekä kieli- ja viestintätieteiden opintoihin.

***
Kari Karppinen & Janne Matikainen (toim.)
Julkisuus ja demokratia
Näkökulmia tutkimukseen ja politiikkaan

Julkisuus ja demokratia -teos kokoaa yhteen puheenvuoroja julkisuuden  
ja median muuttuvasta roolista yhteiskunnassa ja nostaa esiin uusia  
näkökulmia sekä viestinnän tutkimukseen että viestintäpolitiikkaan.  
Kirjassa pohditaan julkisuuden ja demokratian kytköksiä sekä  
teorioiden että käytäntöjen kautta.

Kirjan artikkeleissa tarkastellaan yleisen mielipiteen, sosiaalisen  
mielikuvituksen ja sananvapauden käsitteiden suhdetta julkisuuteen ja  
demokratiaan. Julkisuuden ja mediaympäristön muutoksia pohditaan  
journalismin, kansalaisten sekä organisaatioiden näkökulmasta.  
Huomiota saavat niin sosiaalinen media, vaalikoneet kuin  
mediasukupolvien murros. Tutkimuksen esittelyn lisäksi kirja tarjoaa  
myös viestintäpoliittisia keskustelunavauksia, joissa pohditaan  
kansalaisten viestinnällisten oikeuksien, osallistumisen ja median  
monipuolisuuden ihanteita. Kuinka demokraattista suomalainen  
viestintäpolitiikka oikein on ja mille arvoille ja tavoitteille se  
perustuu? Mitä sanottavaa viestinnän tutkimuksella on näihin  
kysymyksiin?

Teos on Helsingin yliopiston viestintäpolitiikan professori Hannu  
Niemisen juhlakirja. Kirjan aiheet sivuavat Niemisen tutkimusalueita  
ja kirjoittajat ovat hänen kanssaan työskennelleitä viestinnän  
tutkijoita. Teos soveltuu myös oppikirjaksi, joka avaa monipuolisia  
näkökulmia julkisuuden, median ja journalismin tutkimukseen.
***
Aini Linjakumpu
Haavoittunut yhteisö
Hoitokokoukset vanhoillislestadiolaisuudessa

Uskonnolliset liikkeet ovat merkittäviä yhteiskunnallisia toimijoita  
Suomessa. Niiden omissa yhteisöissään harjoittama valta ja väkivalta  
jäävät yleensä tutkimuksen ulkopuolelle. Haavoittunut yhteisö -kirja  
pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen.

Kirja tarkastelee vanhoillislestadiolaista herätysliikettä ja  
erityisesti ilmiötä nimeltään hoitokokoukset. Hoitokokoukset  
tarkoittavat julkista ja pakotettua sielunhoitoa. Niiden huippukausi  
oli 1970-luvun lopussa. Ne olivat hengellistä väkivaltaa, joka  
aiheutti vakavia seurauksia suurelle määrälle ihmisille. [nykypäivän  
tilannekin näkyviin – TM]

Kirjassa tarkastellaan hoitokokousten kokonaisuutta: miksi ne  
syntyivät, mitä niissä tapahtui ja mitä niistä seurasi. Hoitokokoukset  
ovat aiheuttaneet yhteisössä kollektiivisen trauman, joka on alkanut  
purkautumaan vasta 2000-luvulla. Kirjassa tarkastellaan, miten tätä  
kollektiivista traumaa on pyritty purkamaan. Samalla pohditaan  
syyllisyyden ja vastuun tematiikkaa: miten erityisesti liikkeen johto  
on toiminut hoitokokousten suhteen.

Kirja on ensimmäinen kokonaisvaltainen tutkimus hoitokokouksista. Se  
on suunnattu akateemisen yleisön lisäksi vanhoillislestadiolaisuuteen  
kuuluville
tai kuuluneille ihmisille sekä uskonnollisista liikkeistä ja niiden  
vallankäytöstä kiinnostuneille.

***
Kaarle Nordenstreng & Osmo A. Wiio (toim.)
Suomen mediamaisema
Kirja sisältää perustiedot suomalaisen median nykytilasta sen kaikilla  
lohkoilla.


***
Kari Palonen
Parlamentarismi
Tunnetun politiikantutkijan kirjoituskokoelma parlamentarismin  
historiasta ja nykytilasta.

***
Pirkko Pitkänen (toim.)
Kulttuurien kohtaamisia arjessa

Kansainvälistyminen ja rajat ylittävä liikkuvuus ovat nopeasti  
muuttaneet ihmisten arkea niin työ- kuin opiskeluympäristöissäkin.  
Päivittäinen kanssakäyminen voi johtaa hedelmällisiin  
oppimisprosesseihin, mutta ajoittain myös kulttuurien välisiin  
hankauksiin ja väärinymmärryksiin. Vuorovaikutuksen onnistuminen  
riippuu lopulta siitä, miten monikulttuurisilla areenoilla toimitaan,  
kommunikoidaan ja työskennellään.
Tässä kirjassa eturivin tutkijat arvioivat Suomessa syntyneiden ja  
ulkomailta Suomeen muuttaneiden kokemuksia erilaisissa työ- ja  
opiskeluympäristöissä. Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen kokemuksia  
kartoitetaan koulutuksen, terveydenhuollon ja korkean teknologian  
areenoilla, joilla kansainvälistyminen on muuttanut ihmisten arkea ja  
työskentelytapoja maailmanlaajuisesti. Lisäksi tarkasteltavana ovat  
uudenlaisia työmarkkinoita edustava metalliala sekä perinteisesti  
ulkomaalaisia työllistänyt kulttuuriala.

***
Janne Seppänen & Esa Väliverronen
Mediayhteiskunta

Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana median merkitys on syventynyt  
ja laajentunut ja siitä on tullut olennainen osa kehittyneiden  
yhteiskuntien toimintaa ja rakenteita.


***
Beverley Skeggs
Elävä luokka

Luokkien on sanottu kadonneen mutta luokkatutkimuksen elinvoimaisesta  
paluusta päätellen niitä on edelleen olemassa, joskin eri muodoissa  
kuin aiemmin. Beverley Skeggs edustaa tyystin uudenlaista  
luokkatutkimusta, jossa ei olla kiinnostuttu ihmisten tilastoimisesta  
eri luokkiin.

Hän lähestyy yhteiskuntaluokkia kulttuurin ja arvottamisen  
näkökulmista talouteen perustuvien luokittelujen asemesta. Skeggs  
tarkastelee sitä, kuinka tietyistä ryhmistä tulee kulttuurisesti  
määritettyjä: millä tavalla määrittely ja symbolointi tapahtuvat?  
Miten joistakin kulttuurin osista tulee hyviä ja arvokkaita, toisista  
pahoja ja arvottomia? Miksi luokittelu on ylipäänsä meidän tapamme  
ymmärtää nykyaikaa?

Hän analysoi myös sitä, kuinka tällaisten määrittelyjen kautta  
rakennetaan yhteiskunnallisia luokkia ja millä tavalla niitä  
arvotetaan. Arvottamista ja määrittelyä harjoitetaan sekä suorasti  
että epäsuorasti niin populaarikulttuurissa, poliittisessa  
retoriikassa kuin akateemisessa tutkimuksessakin. Kulttuurissa  
arvottomina pidettyjen luokkien avulla muiden on mahdollista tunnistaa  
oma erilaisuutensa ja sitä kautta oma arvonsa, sekä taloudellinen että  
moraalinen.

Skeggs on tuonut luokkatutkimukseen uusia metodologisia ja  
teoreettisia avauksia. Erityisesti hänen tapansa käyttää taitavasti  
niin sanottuja laadullisia menetelmiä ja haastatteluaineistoja  
tutkimuksen apuna on merkinnyt läpimurtoa luokkatutkimuksen alueella.

Beverley Skeggs toimii sosiologian professorina Isossa-Britanniassa  
Goldsmiths Collegessa, University of Londonissa.

***
John Dewey
Filosofian uudistaminen
Alkuteos: Reconstruction in Philosophy
Suom. Tuukka Perhoniemi

John Dewey (1859–1952) oli yhdysvaltalainen filosofi, psykologi ja  
kasvatustieteilijä, jonka pragmaattisen ajattelun ajankohtaisuus on  
viime vuosina yhä kasvanut. Filosofian uudistaminen on Deweyn yritys  
hahmotella laajasti länsimaisen ajattelun perinnettä ja sen kriisiä.  
Ajatus kriisistä on tuttu monilta 1900-luvun alkupuolen  
ajattelijoilta, mutta toisin kuin esimerkiksi samaan aikaan Euroopassa  
vaikuttaneet uuskantilaiset tai fenomenologit, Dewey keskittyy  
olemustieteen ja teknisten käsitejärjestelmien sijasta maailman  
konkreettiseen tilaan. Filosofian on uudistuttava, koska maailma on  
muuttunut ja ainekset todellisuuden ja ihmiselämän pohtimiseen ovat  
1900-luvulla monella tavalla erilaiset kuin edeltävillä vuosisadoilla.  
Deweylle filosofian uudistaminen tarkoittaakin tieteiden ja  
yhteiskunnan muuttuneen nykytilan huomioimista filosofisen ajattelun  
kontekstina. Filosofien tulisi ajatella globaalia maailmaa ongelmineen  
ottaen huomioon tieteen uusimmat tutkimukset, muuttuneet käsitykset  
luonnosta ja yhteiskunnasta, lehdissä uutisoitavat tapahtumat, taiteen  
ja tekniikan kehityksen.

Filosofian uudistaminen antaa hyvän kuvan Deweyn ajattelun eri  
ulottuvuuksista ja osoittaa kuinka radikaali ja kauaskantoinen on  
hänen tulkintansa filosofiasta. Lisäksi teoksessa yhdistyvät Deweyn  
demokratiaa koskevat ajatukset hänen kokonaisnäkemykseensä filosofian  
tehtävästä ja mahdollisuuksista. Filosofian uudistaminen on inspiroiva  
esimerkki Deweyn ajattelun terävyydestä ja hänen sanomansa  
elinvoimaisuudesta myös nykypäivänä.
***
Erving Goffman
Vuorovaikutuksen sosiologia
Suom. Kaisa Koskinen

Erving Goffman (1922–1982) on yksi toisen maailmansodan jälkeisen  
sosiologian tunnetuimpia ja tunnustetuimpia ajattelijoita. Goffmanin  
monisärmäisen ajattelun keskeinen kiinnostuksen kohde oli yksilöiden  
välinen vuorovaikutus ja sen eri osa-alueiden tutkiminen, joihin hänen  
tuotantonsa tarjoaa klassisia välineitä. Hänen teoksensa loivat  
perustaa sosiologian mikrososiologiselle kumoukselle 1950–1960- 
luvuilla. Mikrososiologinen käänne on jälleen ajankohtainen  
yhteiskuntatieteissä, esimerkiksi keskusteluanalyysissa ja muissa  
vuorovaikutustutkimuksen menetelmissä.

Vuorovaikutuksen sosiologia koostuu seitsemästä artikkelista, jotka  
osoittavat monipuolisesti Goffmanin ajattelun hedelmällisyyden, niin  
vuorovaikutuksen tutkimuksen, lingvistiikan, sosiaalipsykologian,  
sosiologian kuin sukupuolentutkimuksenkin parissa. Teokseen  
suomennetut artikkelit ovat valinneet professori Anssi Peräkylä ja  
tutkija Eeva Luhtakallio, joka on kirjoittanut myös teoksen johdannon.
***
Yrjö Kallinen, Juha Koivisto, Lauri Lahikainen & Antti Ronkainen (toim.)
Kurssi kohti konkurssia
Talouskriisin syyt ja seuraukset

Suuren riskin asuntoluotot, rahoitusalan yrityksen Lehman Brothersin  
kaatuminen ja finanssikriisi käynnistivät yhä jatkuvan globaalin  
talouskriisin, josta ei ole vieläkään toivuttu. Kriiseistä on syytetty  
pankkiireja, riskinottoon kannustavaa bonusjärjestelmää,  
kreikkalaisten höveliä lainanottoa, uusliberalismia tai ahneutta  
ylipäätään. Mutta mistä oikeastaan on kysymys? Mistä talouskriisit  
perimmiltään johtuvat ja mitkä ovat niiden talouspoliittiset seuraukset?

Kansainvälisesti tunnetut tutkijat selvittävät seikkaperäisesti sekä  
finanssikriisinä alkaneen globaalin talouskriisin taustoja ja  
kehityskulkua. He käyvät läpi Yhdysvaltain asuntokaupan kiemurat,  
”finansialisaatioksi” kutsutun ilmiön peruskäsitteet sekä asunto- ja  
pörssikeinotteluun kannustaneen politiikan taustavaikuttimet. Samalla  
he hahmottelevat myös yleisemmällä tasolla, mitkä ovat talouskriisin  
maailmanlaajuiset seuraukset.

Kirjoittajat käyvät myös keskustelua kapitalismin historiallisista  
vaiheista ja tulevaisuudennäkymistä. Minkälaisia mahdollisuuksia  
kriisi avaa eri poliittisille ryhmille? Onko uusliberalismin aikakausi  
ohi, olemmeko siirtymässä kriisin myötä takaisin keynesiläisyyteen vai  
onko tilalle tulossa jotain aivan uutta?

Teoksen kirjoittajia ovat Mario Candeias David Harvey, Wolfgang Fritz  
Haug, Andrew Kliman, David McNally sekä Leo Panitch, Martijn Konings,  
Stuart Hall ja Doreen Massey. Mukana on myös ranskalaisten  
taloustieteilijöiden talouspolitiikan valtavirtaa kritikoiva tuore  
manifesti.
***
Lennart Schön
Maailman taloushistoria – teollinen aika
Vår världs ekonomiska historia. Del II. Den industriella tiden
Suom. Paula Autio

Maailman taloushistoria – teollinen aika käsittelee maailmantalouden  
kehitystä noin vuodesta 1800 meidän päiviimme asti. Se valaisee  
globaalin kehityksen yleisiä linjoja ja laajoja asiayhteyksiä, mutta  
kertoo samalla myös parin viime vuosisadan aikana tapahtuneista  
merkittävistä yksittäisistä muutoksista ja yllättävistä käännekohdista.

Teollisen aikakauden myötä maailma on nivoutunut yhä tiiviimmin  
yhteen, ja eri maanosat ovat tulleet kehityksessään entistä  
riippuvammiksi toisistaan kaikissa suhteissa. Kirja valottaa teollisen  
ajan historian tärkeimpiä piirteitä ja 1800–1900-lukujen suurten  
mullistusten takana piileviä voimia aina 2000-luvun alkuun saakka. Se  
avaa näkökulman historian eri aikakausiin ja kuvailee maailmantaloutta  
kaikilla mantereilla sekä merkittävimpien valtioiden kehitystä.

Schönin teos on kirjoitettu paitsi kurssikirjaksi, myös maailman  
taloushistorian yleisteokseksi. Se katsoo maailmaa kokonaisvaltaisesti  
ja se on otteeltaan moderni. Siinä ovat mukana aivan viimeaikaisen  
tutkimuksen tulokset. Monet aiemmat alan perusteokset ovat olleet  
yleensä hyvin Länsi-Eurooppa- ja Pohjois-Amerikka-keskeisiä, mutta  
Schönin tarkastelussa on tasapainoisesti mukana koko maailma.  
Suomalaiselle opiskelijalle ja lukijalle on suuri etu, että se kattaa  
myös Pohjoismaat, jotka yleensä jäävät maailman  
taloushistoriateoksissa katveeseen. Ja toisin kuin yleensä, naistenkin  
rooli on mukana. Teos on myös tuore ja oiva puheenvuoro nykyiseen  
globalisaatiokeskusteluun.

Lennart Schön on Lundin yliopiston taloushistorian professori. Hän on  
kansainvälisesti erittäin tunnettu ja tunnustettu taloushistorioitsija.
***
Pierre Rosanvallon
Demokraattinen oikeutus
Puolueettomuus, refleksiivisyys, läheisyys
Alkuteos: La légitimité démocratique. Impartialité, reflexivité,  
proximité.
Suom. Vappu Helmisaari

Demokratian oikeuttaminen on Rosanvallonin nykydemokratiaa ruotivan  
trilogian toinen osa. Hän tarkastelee käsitteellisesti vanhoja tapoja  
oikeuttaa edustuksellisuus ja hahmottelee uutta oikeuttamisen  
järjestelmää, joka perustuu uudenlaisiin tapoihin saavuttaa enemmistö  
jakautuneessa yhteiskunnassa. Rosanvallon myös osoittaa  
nykydemokratioita analysoimalla, että kansalaisten valtaa vahvistavat  
parhaiten heidän käyttöönsä luovutetut monipuoliset keinot, joilla he  
voivat puuttua päätöksentekoon. Hän hahmottelee  
perustuslakituomioistuimista ja itsenäisistä instituutioista valvonta-  
ja vastavoimia edustuslaitokselle ja julkishallinnolle.

Rosanvallonin vahvuus on edustuksellisuuden ja julkishallinnon  
nykyisten ongelmien asettaminen laajaan historialliseen kehykseen ja  
sen osoittaminen, kuinka kansalaisten muodostamat vastademokraattiset  
voimat voidaan valjastaa valvomaan ja sääntelemään edustuksellista  
järjestelmää ja julkishallintoa.

Pierre Rosanvallon (s. 1948) on Ranskan johtavia politiikan  
historioitsijoita ja teoreetikoita sekä Pierre Bourdieun seuraaja  
Collège de Francen professorina. Häneltä on aiemmin suomennettu  
trilogian ensimmäinen osa, Vastademokratia (Vastapaino 2008).
***
Liisa Malkki
Kulttuuri, paikka ja muuttoliike
Suom. Laura Huttunen ja työryhmä

Miten kulttuurin, identiteetin ja paikan väliset kytkökset tulisi  
ymmärtää nykyisessä ihmisten liikkuvuuden maailmassa? Mikä tekee  
pakolaisesta pakolaisen, onko olemassa universaali pakolaisen tyyppi?  
Mikä merkitys erilaisilla hallinnon käytännöillä on pakolaisuuden  
muotoutumisessa? Miten pakolaisuutta tulisi tutkia, käsitteellistää ja  
suhteuttaa muuhun kansainväliseen liikkuvuuteen?

Liisa Malkki on maailmalla laajalti tunnettu ja siteerattu tutkija ja  
kirjoittaja, joka on käsitellyt erityisesti pakolaisuuteen ja ihmisten  
ylirajaiseen liikkuvuuteen liittyviä teemoja. Hänen tapansa lähestyä  
näitä kysymyksiä ammentaa antropologisesta tutkimusperinteestä sekä  
hänen omasta, perusteellisesta kenttätyöstään Tansaniassa  
burundilaisten pakolaisten keskuudessa. Malkki analysoi sekä  
akateemisen tutkimuksen tapaa rakentaa tutkimusta ja määritellä  
kohteitaan että populaareja tapoja puhua pakolaisuudesta. Hän  
tarkastelee kriittisesti myös hallinnon ja humanitaaristen projektien  
tapoja määritellä, kuulla ja kohdata ”kohteitaan”. Teos osallistuu  
ajankohtaiseen keskusteluun maahanmuutosta, liikkuvuudesta ja  
monikulttuurisuudesta sekä kyseenalaistaa vakiintuneita tapojamme  
ajatella paikan, kulttuurin ja kuulumisen kytköksiä.
***
Anu Koivunen & Mikko Lehtonen (toim.)
Kuinka meitä kutsutaan?
Kulttuuriset merkityskamppailut nyky-Suomessa.

Kevään 2011 eduskuntavaalit palauttivat yhteiskunnalliset  
vastakkainasettelut julkiseen keskusteluun. Tulisiko Suomen, kuten  
vaalit voittaneet perussuomalaiset linjasivat ilmastopoliittisessa  
vaihtoehdossaan, ilmoittaa EU:lle ja YK:lle ”ottavansa yksipuolisen  
aikalisän ilmastopolitiikassa”? Vai onko Suomi, kuten joulukuussa 2010  
raporttinsa jättänyt maabrändivaltuuskunta esitti, velvollinen  
osoittamaan osaavansa ratkaista kestävään kehitykseen ja globaaliin  
köyhyyteen liittyviä ongelmia?

Mihin suuntaan Suomi on menossa? Kenen ehdoilla ja arvoilla  
tulevaisuuteen matkataan? Millaisia kutsuhuutoja uusliberaalit  
globaalistajat, hyvinvointivaltion perinnön puolustajat tai  
uusnationalistit esittävät? Kuinka vaihtoehdot jäsentyvät? Mikä on  
median rooli niiden kehystäjänä?

Kuinka meitä kutsutaan? -teoksen kirjoittajien mukaan  
suuntakamppailuja ei voi ymmärtää ilman, että niihin sisältyvät  
kulttuuriset ulottuvuudet otetaan vakavasti. Erilaisten kutsuhuutojen  
esittäjät rakentavat vetoomuksissaan tietyn ihannekuvan Suomesta ja  
suomalaisista. Se, keiden kutsuhuutoja kansalaiset kuuntelevat,  
määrittyy siitä, keihin ”meihin” äänestäjät identifioituivat.  
Kamppailussa maan suunnasta on siis kyse yhä painokkaammin myös  
merkityksistä ja kulttuurista.

Teoksessa kahdeksan humanistia ja yhteiskuntatieteilijää kartoittaa  
monipuolisesti nyky-Suomessa sitten 1990-luvun käytyjä ja meneillään  
olevia määrittelykamppailuja. Monitieteinen kirja on tarkoitettu  
kaikille Suomen suunnasta kiinnostuneille. Sillä on käyttöä myös  
kulttuurintutkimuksen, mediatutkimuksen ja muiden humanististen ja  
yhteiskuntatieteiden oppimateriaalina.

****
Petri Koikkalainen & Paul-Erik Korvela (toim.)
Klassiset poliittiset ajattelijat

Klassiset poliittiset ajattelijat esittelee 16 keskeistä poliittista  
ajattelijaa antiikista 1900-luvun alkuun. Yksilöinä heidän työnsä  
merkitys hahmottuu heidän oman aikansa ongelmia vasten, mutta samalla  
avautuu näköaloja politiikan teorian pitkäkestoisiin teemoihin, kuten  
kysymykseen ihmisluonnosta, uskonnon ja politiikan eroon tai  
kansainvälisiin suhteisiin. Artikkelit perustuvat uusimpaan  
poliittisen ajattelun historian ja filosofian tutkimukseen.

Klassiset poliittiset ajattelijat on yliopistollinen oppikirja ja  
poliittisesta filosofiasta kiinnostuneen perusteos. Teoksen  
kirjoittajat ovat tunnettuja suomalaisia tutkijoita.

****
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat   
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et   
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale   
Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen   
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin   
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös   
Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen   
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/   
josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja   
julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut-  
listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja-  
arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-  
arvostelut/.