[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Afganistanin armotonta kritiikkiä ilman vaihtoehtoa

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Leitzinger, Antero  VTT, Helsinki
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Ravela, Reko: Afganistanin loputon sota. LIKE, 2011. 324 sivua.


Afganistanin armotonta kritiikkiä ilman vaihtoehtoa
---------------------------------------------------------

Suomen Rauhanpuolustajien Afganistan-koordinaattori ei näe mitään
hyvää siinä, että YK:n valtuuttama interventio kukisti Talibanin
ja yrittää estää Afganistanin ajautumisen uuteen sisällissotaan.
Tämä ei yllätä lukijaa, joka muistaa kuinka kirjoittaja
takavuosien vappuna häiriköi kokoomuslaista kansanedustajaa, mutta
jos malttaa sivuuttaa kirjan peittelemättömän
tarkoitushakuisuuden, siitä löytää paljon kiistattomia
huolenaiheita. Kirja on sujuvaa luettavaa ja mielenkiintoiset
yksityiskohdat ansaitsevat huomiota. Kirjan kauhukuva 'loputtomasta
sodasta' tuskin toteutuu, mutta lukijalta karisevat myös
kohtuuttomat odotukset siitä, kuinka Afganistania rakennetaan
oikeus- saati hyvinvointivaltioksi. Tämä kirja ei yksin riitä
kertomaan koko totuutta, mutta yhden puolen se kuvailee tuskallisen
osuvasti.


Reko Ravelan suorasukaisen kriittisen kirjan lähtökohdat ilmenevät
jo nimestä ja esipuheesta. Ravelan ansioksi on luettava, ettei hän
salaile poliittista väriään, eikä yritä teeskennellä
puolueetonta. Hänen mukaansa kansainvälinen interventio
Afganistaniin on 'massiivinen...katastrofi', jonka seurauksena
'Afganistanin rauha ja vakaus näyttää yhä kaukaisemmalta.' (s.
11) Ravela ei vaivaudu selittämään, kuinka paljon läheisemmiltä
nämä haaveet näyttivät Talibanin ollessa vallassa syksyyn 2001
saakka. Intervention pahuus puolestaan selittyy sillä, että siitä
kantoi päävastuun Yhdysvallat, joka jostain syystä tahallaan
pitää Afganistania heikkona ja hajanaisena, lietsoo korruptiota ja
sallii ihmisoikeusloukkauksia (s. 253). Afganistanin sota on siten
'osa pitkää sotilaallisten interventioiden jatkumoa, jolla ei ole
juurikaan tekemistä YK:n rauhanturvaperinteen kanssa.' (s. 299)
Amerikkalaisten ilkeiden intressien lisäksi Ravela näkee
Afganistanin olevan ennen kaikkea 'laboratorio, jossa yli 40 maan
armeijoita hitsataan yhteen' (s. 256). Suomenkin osallistuminen
ISAF-joukkoihin on siten vain osa salakavalaa suunnitelmaa ujuttaa
maamme NATOn jäseneksi (s. 295). Ravelan kyynisyys yhdistyy
yllättäviin illuusioihin siitä, kuinka hyvä maa Afganistanista
voisi tulla heti kun länsimaat luopuisivat humanitaarisista
harhoistaan.

Ravelan kirjan historiaosuus jää lyhyeksi ja mainitsee viimeisen
kuninkaan serkun, pääministeri Daudin virheellisesti tämän
setänä (s. 17). Hän sivuuttaa neuvostojoukkojen vetäytymisen
Afganistanista ohimennen (s. 48), mainitsematta edes sen ajankohtaa
saati siihen johtanutta kansainvälistä painostusta. Ravelan
maailmankuvassa Neuvostoliitto joutui sotaan vastentahtoisesti ja
lähti sieltä omasta aloitteestaan, eikä koko sotaretki ansaitse
kovin suurta huomiota. Hän ei mainitse sanallakaan venäläistä
tiedustelu-upseeria Viktor Butia, jonka asetoimitukset Afganistaniin
kiihdyttivät sisällissotaa 1990-luvun puolivälistä. Harmittomaksi
virheeksi voidaan tulkita sisäministeri Junus Qanunin ('Qanooni')
nimittäminen ulkoministeriksi (s. 93).

Kun muistaa, että Ravelan kiinnostus Afganistaniin ei perustu
afgaanikulttuurin tai Keski-Aasian historian harrastamiseen, vaan
hänen kokonaisvaltaiseen maailmankuvaansa, jonka salaliittoja sen
pitää todistaa, kirjasta voi löytää paljon hyviäkin
yksityiskohtia. Se on armottoman kriittinen korruptiota ja
vaaliväärennöksiä kohtaan. Lukija tutustuu Afganistanin ongelmiin
ja kehitysyhteistyön valtaviin haasteisiin raadollisimmillaan.

Sankarinaan Ravela nostaa esiin feministi Malalai Joyan, joka uskoo
afgaanien pärjäävän paremmin Talibania vastaan ilman
kansainvälisiä joukkoja. Hänestä on tullut ulkomailla lähes
kulttihahmo, mutta afgaanien parissa häntä pidetään liian
rääväsuisena ajaakseen uskottavasti naisten oikeuksia. Ravela
löytää hänestä hengenheimolaisen. Joyan lisäksi kirjassa on
muutama muu keskeinen henkilö, joista on kirjan lopussa käsitteiden
yhteydessä lyhyt hakemisto.

Kirjan suomenkieli on pääasiallisesti sujuvaa ja virheetöntä,
vähäisin poikkeuksin: s. 20 'tosin' po. 'toisin'; s. 50 ja 53
puuttuu päiväyksen edestä välilyönti; kansikuvassa sekä s. 86
ja 169 toistuva lähivaltio Kirgizistanin suomettaminen 'Kirgisiaksi'
on Kielitoimiston ja Helsingin Sanomien jääräpäisyydestä
huolimatta väärin ja kielii asiantuntemattomuudesta.

Afgaaninimien oikeinkirjoitus on kirjassa sen sijaan täysin
vallatonta. Toisin kuin useimmat Afganistanista kirjoittaneet, Ravela
ei edes yritä tavoitella yhdenmukaisuutta eikä selitellä
ratkaisujaan, vaan kirjoittaa välillä 'talibanista' (s. 11 ja 66)
yksikössä (ja pienellä alkukirjaimella!), välillä 'talibaneista'
monikossa (s. 44-), mutta ainoastaan persiankielisessä muodossa
isolla alkukirjaimella (s. 63). Kuitenkin juuri persiassa isoja
alkukirjaimia ei käytetä! Islamin profeetan ja hänen kaimojensa
nimi on Mohammed (s. 18-), Muhammad (s. 49-) ja varmaan jotain siltä
väliltäkin. Eräs afgaanipoliitikko on nimeltään milloin Mojadeddi
(s. 42), Mojadiddi (s. 57-) tai Mojaddedi (s. 320); toinen on Sayyaf
(s. 26 ja 181), Saayaf (s. 33-) ja Sayaaf (s. 305).
Persiankielisissä puolueiden nimissä tärkeä ezafe-genetiivin
yhdysvokaali e/i vaihtelee jopa samalla sivulla (s. 67). Jostain on
Ravelalle tarttunut tapa pidentää vokaalia heittomerkillä, mutta
ainoastaan sanassa 'mujáhidín' (s. 59-), kun taas toisaalla sanassa
'deeni' (s. 63) vokaali on suomalaisittain kahdennettu ja muualla
jätetty yleiseen tapaan lukijan arvattavaksi. Lähdeviitteiden
puuttumista voi toki korvata arvailemalla kirjoitusasujen
perusteella, mistä kirjoista tai internet-sivustoista tietoja on
milloinkin poimittu.

Puutteistaan huolimatta kirjaa voi suositella hyvänä lämmittelynä
sellaiselle Afganistan-keskustelulle, jossa haettaisiin ongelmiin
myös oikeita ratkaisuja, eikä afgaanien kohtaloa alistettaisi
periaatteelliselle pasifistiselle tai amerikkalaisvastaiselle
hurskastelulle.



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/