[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Keskustelevaa teoriakirjoitusta

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Iiris Sarmas <iirissarmas at hotmail.com> FM, Tampere
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Seppä, Anita: Kuvien tulkinta. Gaudeamus Oy, 2012. 267 sivua.


Keskustelevaa teoriakirjoitusta
---------------------------------------------------------

Anita Seppä on onnistunut kirjoittamaan selkeän oppikirjan kuvan tulkitsemisen
taidosta ja keskeisistä teorioista. Suuntaamalla tekstinsä kenelle tahansa
hän välttää liian akateemisuuden ja kirjoittaa selkeästi ja tuoreella
otteella yksinkertaistamatta silti liikaa. Lukijakaan ei koe itseään
tyhmäksi, vaan oivaltaa varmasti jotain. Eläköön herättelyn taito!



Kirjoittaja on määritellyt kohderyhmänsä; kyseessä on menetelmäopas
kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin tulkitsijalle. Kansitekstin mukaan se
soveltuu ammattikorkeakoulujen ja keskiasteen oppilaitosten opiskelijoille sekä
tiede- ja taideyliopistojen perusopintoihin. Olen samaa mieltä.

Kirjan teksti on sujuvaa ja helppotajuista. Tieteellisen termin tai
ajatusrakennelman esittäminen on usein joko suora, kömpelökin käännös
alkuperäisestä tekstistä tai sitten muokattu, sivistyssanoin pursotettu
monsterilause, jonka ymmärtämiseen tarvitaan asiasta innostumisen. Ihailen
taitoa käyttää suomenkieltä ymmärrettävästi. Vaikea kielihän tämä on.
Eikä vieläkään mikään tieteen kieli. Anita Seppä on kuvataiteisiin
erikoistunut tutkija, joka on opettanut taideteoriaa, ehkä opetuskokemuksesta
on peräisin taito esittää asiaa ymmärrettävästi.

Seppä käsittelee taiteen ja kuvanlukemisen työkaluja ajankohtaisin ja tuorein
esimerkein. Lukujen otsikot kertovat sisällöstä selkeästi: Imitaatioteoria,
Subjektiiviset taideteoriat ja formalismi, Ikonografia, Institutionaalinen
taideteoria, Kuvat kielenä eli semioottisia tulkintamalleja, Affektit,
tiedostamaton ja tekniikka, Kuvat mielialan kirjauksina ja abjekteina sekä
Sisältöanalyysi. Kirjoittaja ottaa esille ajankohtaisia aiheita ja
tutkimuskohteita ja kokonaisuutena nostaa tekstin nykyaikaan. Joskus olisi
kaivannut syvempää pohdintaa jonkin teoreettisen kehitelmän ympäriltä,
mutta sitähän aina saa perehtymällä alkuperäislähteisiin. Lukijan
kommentin mahdollisuus avautuu myös kirjan sisältämissä harjoituksissa.
Loppuun sijoitetut tehtävät ovat mielenkiintoisia ja niissä lukija pääsee
testaamaan omia ajatuksiaan ja tulkintojaan teoriapohdintojen valossa. Toisaalta
tehtävät tarjoavat valmiin pohjan kuvataidetta tai kuvan lukemista
opettavalle. Kirjasta löytyy myös luettelo suositellusta lisälukemisesta.

Teoksen kuvitus on raikas nykytaiteesta poimituin esimerkein. Pienet teoskuvat
eivät kuitenkaan anna oikeutta taiteelle ja kuvan tulkinta tai luku on osittain
kyseenalaista. Ehkä ajatuksena on ollut teoskuvan etsiminen/esittäminen
paremmalla medialla vaikuttavuuden lisäämiseksi ja yksityiskohtien
toteamiseksi.

Kuvien tulkinta ja kuvanlukutaito on puheissa nostettu perustaidoksi
kansalaisille. Taitoa ei kuitenkaan opeteta siinä määrin kuin sille olisi
tarvetta. Nykytekniikka mahdollistaa kuvankäsittelyn avulla rajattomat
mahdollisuudet vaikuttamiseen ja manipuloimiseen, joten kuvanlukutaito olisi
hyvä ja tärkeä jokaiselle. Valtavan informaatiotulvan kriittinen tarkastelu
pitäisi kuulua jokaisen perustaitoihin, vaikka epäilevän tuomaan asenne onkin
raskas. Tieto lisää tuskan lisäksi myös oivalluksia ja ymmärrystä
tekniikan mahdollisuuksista ja näitä huomioita Seppä houkuttelee meitä
jokaista tekemään. Pieni miinus pikkuruisesta fontista. Lisäähän se
oppikirjamaisuutta, vaikka karsii jokamiehen tarttumista tähän teokseen.



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/