[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Verkon varkaat

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Jaakko Suominen  FT, digitaalisen kulttuurin professori, Turun
yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Glenny, Misha: Hämärän markkinat - Nettirosvot, nettipoliisit ja
sinä (DarkMarket. CyberThieves, CyberCops and You). Kääntänyt
Valkonen, Tero. Tammi, 2012. 304 sivua.


Verkon varkaat
---------------------------------------------------------

'Hämärän markkinat' käsittelee jännitystä kasvattaen
tietokonerikollisuuden nykymuotoja. Teos käy läpi muutaman
kiinnijääneen rikollisen tarinan ja lähestyy aihetta myös
rikostutkijoiden työn näkökulmasta. 


Kun kotitietokoneet alkoivat yleistyä 1980-luvun alussa,
tietotekniikkaa koskeva julkinen keskustelu lisääntyi. Virallisten
puheenvuorojen lisäksi tietokoneet ja niiden käyttäjät, uhat ja
toiveet esiintyivät lukuisissa populaarijulkisuuden kuvauksissa.
Populaarijulkisuus sisälsi paitsi fiktiivisiä elokuvia ja tieteis-
ja toimintakirjallisuutta, myös ammattitoimittajien tekemiä
lyhyempiä tai pidempiä kertomuksia uuden teknologian
jännittävästä maailmasta.

Vaikka populaarilla tietokoneita käsittelevällä
tietokirjallisuudella ovat juurensa 1940-1950-luvuilla, 1980-luvulla
alkoi ilmestyä yhä useampia teoksia, jotka käsittelivät
intomielisten tietokoneharrastajien puuhia laillisuuden ja
laittomuuden rajamailla. Tyypillisesti kirjat perustuivat
haastatteluihin ja ne rakentuivat juonellisesti vetävien tapahtumien
ja värikkäiden henkilöiden kuvauksiin. Kirja saattoi seurata yhden
henkilön tai ryhmän toimintaa tai sitten luvuittain esitetyt
tapaukset punoutuivat yhteen löyhäksi kokonaisuudeksi. Vaikka kyse
oli tosiasioihin perustuneista tietokirjoista, ne muistuttivat
tyylillisesti jo pitkälti fiktiivisiä teknotrillereitä, ja kirjoja
julkaistiin erityisesti Yhdysvalloissa. Niitä harvemmin käännettiin
suomeksi, mutta kirjojen käsittelevät tapaukset levisivät
suomenkielisten lukijoiden tietoon monesti esimerkiksi lehtijuttujen
kautta.

Tunnettuja tämän lajityypin teoksista olivat Steven Levyn 'Hackers
- Heroes of the Information Revolution' (1984) ja Katie Hafnerin ja
Mathew Lyonin 'Where Wizards Stay up Late - The Origins of the
Internet ' (1996). Ne kertoivat tietokoneharrastamisen ja
tietoverkkojen käytön varhaisvaiheista ja kehityksestä sekä
keskeisistä henkilöistä. Clifford Stollin 'The Cockoo's Egg'
(1989) sekä Tsutomu Shimomuran ja John Markoffin 'Takedown' (1996)
puolestaan kertoivat tietokonerikollisuudesta: rikollisten ja heidän
jahtaajiensa kamppailusta systeemin ylläpitäjien, 'hyvisten' omasta
näkökulmasta.

Vuonna 2011 englanniksi ilmestynyt ja tänä vuonna suomennettu Misha
Glennyn 'Hämärän markkinat - nettirosvot, nettipoliisit ja sinä'
kuuluu samaan lajityypilliseen jatkumoon, edellisten esimerkkien
risteyskohdassa. Journalisti ja historioitsija Glenny käsittelee
siinä mehukkaasti 2000-luvun tietokonerikollisuuden muotoja,
esimerkiksi luottokorttikopiointeja, salasanojen urkintaa,
klikkaushuijauksia, palvelunestohyökkäyksiä ja roskapostia. Kirjan
jokainen osa ja luku keskittyy tiettyyn tapaukseen ja tiettyihin
henkilöihin - sekä rikollisiin ja rikostutkijoihin, joiden välinen
raja on välillä erilaisissa peiteoperaatioissa sekava.  

Glenny vie lukijansa matkalle mantereelta ja maasta toiseen, kun hän
seurailee tietokonerikosten maailmaa verkossa ja verkon ulkopuolella.
Suomea koskevat maininnat rajoittuvat tietoturvayhtiö F-Secureen,
mutta Viro ja Tallinnan Pronssisoturin patsaskiistaan liittynyt
palvelunestohyökkäys saavat enemmän tilaa. Muuten kirjassa
liikutaan muun muassa Yhdysvalloissa ja Kanadassa, Venäjällä,
Iso-Britanniassa, Intiassa, Saksassa, Turkissa ja Ranskassa. Osa
tarinoista punoutuu vähintään löyhästi yhteen, ja eniten
kirjassa käsitellään luotto- ja pankkikorttihuijareiden
sivustojen, kuten CarderPlanetin, CardersMarketin ja DarkMarketin,
keskushenkilöitä. Kaiken kaikkiaan on varsin helppo kuvitella
kirjan pohjalta tehty fiktiivinen elokuva, koska teos muistuttaa
monin paikoin enemmän sujuvasti etenevää jännityskirjaa kuin
tietokirjaa.

Vaikka yhtäältä Glennyn tavoite lienee ollut avata tietokone- ja
verkkorikollisuuden ilmiöitä suurelle yleisölle, teos myös
mystifioi käsittelemäänsä aihetta. 'Hämärän markkinat'
jäävätkin sumuisiksi ja pyrkivät jättämään lukijansa
jonkinlaiseen jännittyneeseen ja pelonsekaiseen tilaan - mahdollinen
turvallisuuden tunne on osoitettu illuusioksi: vaikuttaa, että
 tietokonerikolliset voisivat iskeä kimppuun millä tahansa
pankkiautomaatilla tai missä tahansa nettipalvelussa koska tahansa.
Rikollisten motivaationa on milloin rahan ansaitseminen, milloin
maineen saaminen, peli- ja huumeriippuvuus tai joku muu.

Ja vaikka virkavalta tekee parhaansa, työ muistuttaa Kaukasian
jättiputken kitkemistä. Kun yksi palvelu on suljettu ja muutama
rikollinen pidätetty, tilalle tyhjiöön syntyy aina uusia
palveluita, joissa toiminta alkaa muistuttaa yhä enemmän
järjestäytynyttä rikollisuutta.

Tero Valkosen tekemä kirjan suomennos on pääasiallisesti hyvää
työtä, mutta jotain käännöskukkasia on mukaan eksynyt. Niiden
perusteella tuntuu, että kääntäjä ei ole täysin tuntenut
tietokoneslangia - tosin monille käsitteille ei ole kunnollista
suomenkielistä vastinetta olemassa (esim. social engineering ja
scene). Kirja sopii hyvin vauhdikkaaksi iltalukemiseksi, jos
ilkkaremekset tai taavisoininvaarat ovat päässeet yöpöydältä
loppumaan. Ja antaa teos myös jonkin verran tietoa
tietokonerikollisuuden nykytrendeistä. Tämän luettuasi muistat
hieman useammin vaihtaa salasanojasi ja suojata näkymän kameroilta
tai olanylikurkkijoilta pankkikorttisi tunnuslukua näppäillessäsi.



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/