[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Kolmen vuosikymmenen lastenkirjatutkimusta

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Merja Leppälahti  FL, tutkija, kriitikko, Turun yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Korolainen, Tuula ja Kanerva, Arja (toim.): Satusaappaat ja
runopilli. Onnimannin artikkeleita 1978-2008. Lastenkirjainstituutti,
2011. 328 sivua.


Kolmen vuosikymmenen lastenkirjatutkimusta
---------------------------------------------------------

Vanhojen artikkelien julkaiseminen uudelleen ei ole aina kovin
onnistunut ratkaisu, mutta Lastenkirjainstituutin valikoima
Onnimanni-lehdessä julkaistuista teksteistä tuntuu varsin
tuoreelta. Klassikkokirjat ja -kirjailijat eivät muutamassa vuodessa
tai vuosikymmenessäkään vanhene. Kirjaan sisältyvät hakemistot
(teos- ja henkilöhakemisto) lisäävät teoksen käytettävyyttä.


Satusaappaat ja runopilli sisältää Lastenkirjainstituutin
(aikaisemmin Nuorisokirjallisuuden instituutin) julkaiseman
Onnimanni-lehden (alk. Tiedote) valikoituja artikkeleita vuosilta
1978-2008. Käytännössä tekstit ovat 1990- ja 2000-luvulta, sillä
mukana ei ole yhtään 1970-luvulla ilmestynyttä artikkelia ja
seuraavaltakin vuosikymmeneltä tekstejä on mukana vain kaksi.

Artikkelit jakautuvat kolmeen ryhmään: aluksi on kuin johdatteluna
neljä tekstiä, jotka käsittelevät kirjasuosikkeja, sen jälkeen
on kaksi laajempaa osiota, joista ensimmäinen, 'Muumilaaksossa ja
Narniassa', sisältää hyvin monenlaista lastenkirjallisuutta
käsitteleviä artikkeleita, kun taas jälkimmäinen, 'Kuvissa ja
kuvien takana', keskittyy otsikkonsa mukaisesti kirjojen kuvitukseen
ja kuvittajiin. Kummassakin osiossa tekstit on järjestetty
kronologisesti vanhimmasta uusimpaan. Kirjan lopussa on sekä
teoshakemisto että henkilöhakemisto, jotka lisäävät teoksen
käytettävyyttä.

Kirjan ensimmäinen osio, 'Arvostetut ja rakastetut', sisältää
neljä suomalaisten suosikkikirjoja käsittelevää artikkelia.
Ensimmäinen, Juhani Niemen 'Suositut lastenkirjat rikkovat rajoja',
käsittelee Suomen eniten painettuja ja suurilevikkisimpiä nuorelle
lukijakunnalle suunnattuja teoksia, joiden kärjessä komeilee Laura
Latvalan Pikku Marjan eläinkirja. Tuule Korolaisen kaksi vuonna 2000
ilmestynyttä artikkelia 'Lasten ja nuorten superkirjat' ja 'Lasten ja
nuorten superkirjat 2' käsittelevät Onnimannin kokoamaa luetteloa
maailman merkittävimmistä lasten ja nuorten kirjoista. Luettelo
koottiin pyytämällä kirjallisuusalan asiantuntijoita tekemään
lista 50 merkittävimmästä lasten ja nuorten kirjasta; vastaajia
oli 41. Korolaisen ensimmäinen artikkeli käsittelee tätä listaa,
toinen 'melkein listalla' olevia kirjoja. Seija Haapakoski
tarkastelee artikkelissaan 'Mestaritontusta Harry Potteriin'
Helsingin Sanomien ja Nuorisokirjallisuuden Instituutin huhtikuussa
2004 toteuttamaa mielikirjakyselyä ja toteaa, että mielikirja ei
valikoidu pelkästään kirjallisten ansioiden perusteella, vaan
siihen liittyy usein myös jokin tärkeä henkilökohtainen muisto.
  

'Muumilaaksossa ja Narniassa' -osio sisältää yhdeksäntoista
lastenkirjallisuutta käsittelevää artikkelia saduista scifiin ja
nonsense-runouteen. Esimerkiksi Päivi Heikkilä-Halttusen artikkeli
'Hipsuvarpaan jalanjäljillä' kuvaa suomalaisten suosikin
Hipsuvarvas-sarjan alkuperän jännittävää etsintää.
Seitsenosaisen sarjan tekijäksi on usein mielletty Helmi Krohn,
todellisuudessa hän oli kuitenkin sarjan kääntäjä ja
alkuperäinen sarja on englantilainen. Heikkilä-Halttunen kuvaa
alkuperäisteosten etsintää, mikä ei olekaan ollut ihan helppoa.
Yrsa Rekolan artikkeli 'Parit ja peilit' käsittelee kaksosia
lastenkirjallisuudessa 1910-luvulta 2000-luvun kirjallisiin
kaksospareihin. Vuonna 2004 ilmestynyt mielenkiintoinen artikkeli
herätti heti halun kirjoittaa jatkoa - kaksoset eivät todellakaan
ole kirjallisuudesta kadonneet. Kirjailijoista tässä osiossa
käsitellään mm. Kenneth Grahamea, Tove Janssonia, Gösta
Knutsonia, Arvid Lydeckeniä, Kirsi Kunnasta, C. S. Lewisia ja Mika
Waltaria.

Viimeisessä osiossa 'Kuvissa ja kuvien takana' esitellään
lastenkirjojen kuvitusta, kuvakirjoja ja kuvittajia 21 artikkelin
voimin. Artikkelit nostavat esille kiinnostavia kuvittajia Hanna
Frosterus-Segerstrålesta ja Rudolf Koivusta 2000-luvun
kirjankuvittajiin. Kuvittajista esitellään myös
lastenkirjakuvittajana vähemmän tunnettu Erkki Tanttu.
Kuvakirjoista ja kirjasarjoista kertovat esimerkiksi Päivi
Nordlingin 1940-luvun kuvakirjoja käsittelevä artikkeli 'Tipi
sotilas ja Jörö-Tytti' sekä Päivi Heikkilä-Halttusen artikkeli
'Tämän kirjan omistaa...', joka esittelee monen sukupolven
rakastamia Tammen Kultaisia kirjoja. Suomessa sarjaa on julkaistu
vuodesta 1952, vuonna 2010 ilmestyi seitsemän uutta suomennosta.
Andersenin satujen kuvittajista kertovat Sirkka Heiskanen-Mäkelän
artikkeli 'Andersenin satujen ensimmäinen kuvittaja' ja Sisko
Ylimartimon artikkeli 'Andersenin satujen suomalaisia kuvittajia.'
Marita Rajalinin 'Det vida rummet' käsittelee Topeliuksen
lastenkirjojen kuvitusta ja kirjojen miljöötä. Uudemmista
kuvakirjoista kertoo esimerkiksi Vuokko Virtanen artikkelissaan
'Pallerosta Rymyretkeen', joka käsittelee äitiyspakkausten
ensikirjoja.

Kaikkiaan Satusaappaat ja runopilli on kiinnostava kokonaisuus.
Lasten ja nuorten kirjoista ei ole valtavasti kirjoitettu, sillä
kirjallisuusjulkaisut keskittyvät usein aikuisille suunnattuun
kaunokirjallisuuteen. Onnimanni on siten ollut tärkeä kanava
lasten- ja nuortenkirjallisuudesta käytävälle keskustelulle, johon
ovat osallistuneet tutkijat, kriitikot, opettajat, kirjastonhoitajat
ja muut kiinnostuneet, mutta lehtiartikkeleita ei ole aina helppoa
saada myöhemmin käsiinsä. Kun on kysymys klassikkokirjoista ja
-kirjailijoista, hiukan vanhemmatkin artikkelit tuntuvat tuoreilta ja
ajankohtaisilta ja niillä on annettavaa laajemmallekin
lukijakunnalle.

 



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/