[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Suomalaisista innovaatioista selkeästi ja kiinnostavasti

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Rami Nissilä  VTM, jatko-opiskelija, Turun yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Oksanen, Juha; Pesonen, Pekka; Rilla, Nina; Saarinen, Jani:
Suomalaisia innovaatioita. Suomi-konepistoolista Habbo hotelliin.
Gummerus, 2011. 175 sivua.


Suomalaisista innovaatioista selkeästi ja kiinnostavasti
---------------------------------------------------------

'Suomalaisia innovaatioita' käsittelee ja avaa innovaation käsitettä
ymmärrettävällä tavalla ja tarjoaa lukijalleen uuden tulokulman
lähimenneisyyden tarkasteluun. Kirjaan valikoidut 150 esimerkkiä
kertovat suomalaisen yhteiskunnan, yrityksen ja yksilön
kekseliäisyydestä ja kyvystä kehittää omaa työtään ja ympäröivää
yhteiskuntaa. Monet esimerkeistä ovat niin arkipäiväisiä, että
nykyihmisen on vaikea ajatella kuinka vallankumouksellisia ne ovat
omana aikanaan olleet ja minkälaisia kilpailuetuja yritykselle tai
ajansäästöä kuluttajalle ne ovat voineet tarjota. 

 


Näinhän se olikin...

'Suomalaisia innovaatioita' on myös katsaus suomalaiseen
yhteiskunta-, talous- ja teollisuushistoriaan.
Esimerkki-innovaatioiden lisäksi kirja tarjoaa nopeat katsaukset
jokaisen vuosikymmenen historiaan.  Ammattihistorioitsijalle kirja
tuskin tarjoaa montaakaan ahaa-elämystä mutta jo normaalin
sanomalehdenlukijan olettaisi mutisevan montaa kertaa tyytyväisenä
että 'noinhan se menikin, nyt minä taas muistan...'.

Lyhyen ja eittämättä miellyttävän helppolukuisen tekstin lyhyen mitan
vuoksi on ehkä jouduttu vetämään niin sanotusti mutkia suoriksi. Pari
kertaa tarkkaavainen lukija joutuu miettimään oliko asia juuri näin.
Vuoden 1952 Helsingin kesäolympialaiset kohensivat eittämättä
suomalaista kollektiivista itsetuntoa, mutta voiko perustellusti
sanoa, että hyvin järjestetyt olympialaiset vahvistivat Suomen
poliittista asemaa idän ja lännen sillanrakentajana?

Innovaatiot esitellään vuosikymmenittäin ja jokainen vuosi
kerrallaan. Vuosiluvut ovat selkeästi näkyvissä ja lukija pystyy
helposti hakemaan tietoa. 'Rapalat ja hetekat' löytyvät kätevästi
1930-luvulta, 'tolut ja tetanukset' 1950-luvulta.

Tyylikästä, selkeää ja elämänmakuista

Kirjan kieli on helppolukuista ja miellyttävää. Mainio kieliasu
yhdessä onnistuneen taiton ja runsaan kuvituksen kanssa tekevät
lukukokemuksesta nautittavan. Lyhyitä pätkiä yksittäisistä
innovaatioista, jostain tietystä kymmenluvusta tai aikakaudesta on
helppo lukea esimerkiksi sängyssä ennen nukkumaanmenoa, vaikka
sattuisi olemaan anttirokkamaista pikaunista rotua.

Kirjoittajien ratkaisu ottaa mukaan myös innovaatioita, jotka eivät
ole kestäneet ajan hammasta, lisää kirjan tyylikkyyttä, uskottavuutta
ja elämänmakuisuutta. Joskus innovaatiot ovat olleet edellä aikaansa
eikä niille ole syntynyt kysyntälähtöisiä markkinoita. Joskus
kotimainen tuote on jäänyt kansainvälisen kilpailun hautaamaksi,
kuten kävi turkulaiselle Kullervo-traktorille. Joskus ne ovat olleet
suorastaan myrkyllisiä: DDT:n todettiin tehokkaaksi hyönteisten
torjunnassa mutta sen haittavaikutukset todettiin vasta vuosikymmeniä
myöhemmin. Kun DDT:n käyttö myöhemmin kiellettiin lailla jouduttiin
Vihtavuori  OY:n epäilemättä tehokas Täystuho-hyönteismyrkky vetämään
markkinoilta.

Naiset ja lapset vahvemmin esille

Kirjassa ei väitetä, että se olisi kattava katsaus suomalaisesta
innovaatiokirjosta. Johdanto-luvussa todetaan, että 'Suureksi osaksi
tiedot esiteltävistä innovaatioista perustuvat VTT:llä
ylläpidettävään tietokantaan suomalaisista innovaatioista (SFINNO).'
Monia loistavia innovaatioita on varmasti jäänyt mainitsematta
erilaisten rajausten ja kriteereiden vuoksi. Kiinnostavuus on ollut
johdanto-luvun mukaan päällimmäinen rajausperuste. Ehkä näistä
rajauksia olisi voinut esitellä tarkemmin kirjan alussa?

Itse ulkomailla kauan asuneen tulee (ehkä idealistisestikin)
ajatelleeksi, että lapsia koskevat innovaatiot ovat jotain erityisen
suomalaista. Keski-Euroopassa lapset valitettavan nopeasti joutuvat
elämään aikuisten maailmassa, aikuisten infrastruktuureissa ja
aikuisten ehdoilla. Siksi esimerkiksi rovaniemeläisen
Lappset-yrityksen lasten tarpeita, turvallisuutta ja ergonomiaa
silmälläpitäen suunnittelemien  leikkipaikkojen ja -kenttien
mukanaolo olisi hyvin ollut perusteltua.

Toinen usein maailmalla esille tuleva suomalainen käyntikortti,
sukupuolten välinen tasa-arvo, olisi ansainnut tulla näkyvimmin
esitellyksi. Vuoden 1906 eduskuntauudistus ja naisten äänioikeus ei
mahdu mukaan kirjan aikarajauksen vuoksi. Joku toinen suomalaisen
naisen oikeuksia - esimerkiksi taloudellinen itsenäisyys, ts. oikeus
omaan palkkaan ja pankkitiliin - esittelevä yhteiskunnallinen
uudistus olisi ollut arvokas lisä teoksen innovaatiospektrin
täydentämiseksi. Ilman tällaisia nykyään itsestään selviltä tuntuvia
asioita suomalaisen naisen vahva rooli yhteiskunnassamme olisi ollut
aivan toisenlainen. Neuvola-järjestelmä vuodelta 1926,
äitiysavustuspakkaus vuodelta 1937 ja maksuton kouluruokailu vuodelta
1943 tulevat ansiokkaasti mainituiksi ja ansaitsevat eittämättä
paikkansa kirjan sivuilla.

Erilainen tulokulma

'Suomalaisia innovaatioita' on mielenkiintoinen ja ansiokas katsaus
suomalaisen kekseliäisyyden ja yrittäjyyden historiaan. Kirja tarjoaa
perinteisistä historiakirjoista tai yrityshistorioista erottuvan
näkökulman menneisyytemme tarkasteluun ja onnistuu valottamaan maamme
itsenäisyyden aikaa innovaatiot lähtökohtanaan. Lähdeviitteet jokaisen
innovaatioesittelyn perässä ja kirjallisuusluettelo avaavat ovia
innokkaimmille lukijoille lisätiedon lähteille. Tyylikkyys ja
helppolukuisuus tekevät teoksesta helposti lähestyttävän ja
toivottavasti se saakin ansaitsemansa paikan isänmaastaan ja
innovaatioistaan syystäkin ylpeiden suomalaisten kirjahyllyssä.



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/