[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Suomalaisten ikävä Euroopan ytimeen

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Leitzinger, Antero  VTT, Helsinki
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Jokinen, Teppo; Selkokari, Hanne (toim.): Italiassa ja Saksanmaalla -
Taiteilijoiden ja taiteentuntijoiden matkassa 1840-1930. SKS, 2011.
358 sivua.


Suomalaisten ikävä Euroopan ytimeen
---------------------------------------------------------

Taidekirja yhdistää kulttuurin- ja historiantutkimuksen keinoin
suomalaisten kansallisen identiteetin etsinnän kaipuuseen kuulua
eurooppalaiseen sivistykseen. Sen monet artikkelit osoittavat, kuinka
Suomen taidetta luotiin Saksassa ja Italiassa. Höyrylaivojen ja
-veturien aikakauden henki välittyy paitsi taiteenharrastajien
tuotannosta myös heidän yksilöllisistä kokemuksistaan
matkailijoina, opiskelijoina ja työntekijöinä. Kirja kannustaa
siis nojatuolimatkoihin.


Kun suomalaiset alkoivat tuntea itsensä kansakunnaksi, he
suuntasivat kaihoisat katseensa kahteen suuntaan: joko esi-isien
maille Volgan mutkaan tai eurooppalaisen sivistyksen sydänmaille.
Kun kirja kertoo matkoista Saksaan 1840-luvulta alkaen, on syytä
epäillä aikarajauksen johtuvan Johan Vilhelm Snellmanista, joka
kertoi Saima-lehtensä lukijoille matkoistaan Alppien rinteille
toukokuussa 1841. Mieltä jää kuitenkin vaivaamaan, miksei
aikarajausta ulotettu saman tien Immanuel Ilmoniin, joka tapasi
Goethen vuonna 1828 ja jatkoi tämän innoittamana seuraavana vuonna
Italiaan asti. Toisaalta kirjan ensimmäisen päähenkilön matka oli
vasta 1850-luvulla. Toinen aikarajaus 1930 jää yhtä
epämääräiseksi.

Rajaus pakottaa myös kysymään, mihin unohdettiin Saksan ja Italian
väliset maat - Ranska, Sveitsi ja Itävalta? Tällaisia
matka-antologioita olisikin luontevaa ja mielenkiintoista jatkaa
valtiollisiin rajoihin jumiutumatta muihin kohteisiin, sillä
suomalaiset olivat jo yllättävän varhain innokkaita
etelänmatkaajia. Varsinkin taiteilijat - myöhemmin myös opettajat
ja insinöörit - hakivat ulkomailta oppia ja joutuivat matkoillaan
pohtimaan omaa kansallista identiteettiään. Edes suomalainen
kansallisromantiikka ei kasvanut Pohjolan kaamoksesta ilman vahvaa
eurooppalaista vertailukohtaa, josta ammennettiin virikkeitä ja
luomisvoimaa.

Italian-matkoista ovat aiemmin kirjoittaneet mm. Torsten Steinby ja
Jorma Vallinkoski, joiden tutkimuksista olisi voinut mainita.
Kirjassa on enemmän uutuutta Saksan-kuvauksissa, vaikka aiheet
eivät ole ehtyneet Italiankaan osalta.

Kirja koostuu 16 artikkelista, joista yksi on ruotsinkielinen.
Lopussa on henkilöhakemisto. Lähdeviitteet on kerätty kunkin
artikkelin loppuun. Taidekirjalta voi odottaakin runsasta ja
tasokasta kuvitusta, eikä kirja tässä petä. Mustavalkoisten
kuvien lisäksi kirjan keskellä on värikuvaliite ja sisäkansia
koristavat vanhat Berliinin sekä Firenzen kartat. Vaikka kirjaan
tarttuisikin pimeänä syysiltana etelän eksotiikkaa ja väriloistoa
kaivaten, kuvitus johdattaa vaivihkaa tutustumaan myös suomalaisiin
kulttuurikohteisiin ja arvostamaan kotimaisen taiteen kauneutta.

Matkakirjoista on iloa monille muillekin kuin taidehistorian
harrastajille. Toisaalta taidehan on monipuolista ja siihen voidaan
lukea vaikkapa 'pelien kuningas': shakki. Tieto Werner Holmbergin
shakinpeluusta Düsseldorfissa vuonna 1853 (s. 58) on
shakkihistorioitsijallekin uusi ja mielenkiintoinen, koska vain
muutamaa vuotta aiemmin Suomessa oli perustettu ensimmäiset
shakkikerhot sekä julkaistu erään saksankielen opettajan toimesta
ensimmäistä shakkipalstaa ja ensimmäinen shakkikirja. Artikkeli
Johannes Öhquistista unohtaa mainita, että tämä oli Suomen
ensimmäinen shakkimestari ja -lehden päätoimittaja, joka julkaisi
laatimiaan shakkitehtäviä myös ulkomaisissa lehdissä.

Kirja ei paljasta, kuka oli se joulun 1854 alla Venetsiasta Milanoon
matkannut suomalainen, jonka matkatavaroihin eksyi kiireen takia
arkkitehti Giovanni Fortin matkalaukku. Välikohtaus mainitaan
itävaltalaistutkimuksessa 'Grenze und Staat - Passwesen,
Staatsbürgerschaft, Heimatrecht und Fremdengesetzgebung in der
österreichischen Monarchie 1750-1867' (toim. Waltraudl Heindl ja
Harald Wendlin, Horn 2000) s. 450. Krimin sodan aikaan harva
suomalainen pääsi matkustamaan ulkomaille, joten toivottavasti
tällainenkin yksityiskohta aikanaan selviää.  Suomalaisten
ulkomaanmatkailun historiassa riittää mielenkiintoisia
tutkimusaiheita, kuten myös 'Italiassa ja Saksanmaalla' osoittaa.



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/