[H-verkko] Tampere, =?UNKNOWN?B?VuRpdPZzOg==?= This Land is My Land, Contested Layers of Land Ownership in Te Whanganui-a-Tara Wellington

agricola at utu.fi agricola at utu.fi
Pe toukokuu 20 12:32:34 EEST 2011


Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:

------------------------------------------------------
Väitös: This Land is My Land, Contested Layers of Land Ownership in
Te Whanganui-a-Tara Wellington
Tampere 01.06.2011 klo 12:00

FM Marjo Meriluoto-Jaakkolan yleisen historian alaan kuuluva
väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen
luentosalissa 1097.  

Väitöskirjan otsikkona on This Land is My Land, Contested Layers of
Land Ownership in Te Whanganui-a-Tara Wellington (Tämä maa on minun
maatani, Kiistanalaiset maanomistuskerrokset Te Whanganui-a-Tara/
Wellingtonissa)

Vastaväittäjänä on professori Giselle Byrnes (Waikato University,
Hamilton, Uusi-Seelanti). Kustoksena toimii professori Marjatta
Hietala.

                                              Meriluoto-Jaakkolan
väitöskirja ilmestyy monisteena. http://acta.uta.fi.


Tiivistelmä:

Väitöskirjani on tapaustutkimus maanomistuksen kerroksellisuudesta ja
siitä johtuvista kiistoista. Pohdin sitä, miten Uusi-Seelanti  – yksi
maailman johtavista maista alkuperäisväestöjen oikeuksien
palauttamisessa  – yrittää löytää ratkaisuja näihin kiistoihin.
Liitän maan pääkaupungin Te Whanganui-a-Tara/Wellingtonin
maanomistuskysymyksen laajempaan kansainväliseen keskusteluun
alkuperäisväestöjen maanomistusoikeuksista ja pyrkimyksistä
historiallisten vääryyksien korjaamiseksi.

Te Whanganui-a-Tara/Wellington on noin 700-vuotisen historiansa
aikana ollut ensin Uuden-Seelannin Pohjoissaaren itärannikon heimojen
asuttama noin 500 vuotta, sitten heidät pois karkoittaneiden
Pohjoissaaren länsirannikon heimojen valloittama noin 10 vuotta.
Ennen kuin näiden ryhmien välinen omistusoikeus oli ehtinyt
vakiintua, saapuivat brittiläisen siirtolaisorganisaation agentit
ostamaan koko alueen vuonna 1839. Kauppa tehtiin, vaikka paikallisten
maorien maanomistusoikeus ei myymisen ja ostamisen käsitteitä vielä
tuntenut. Seuraavana vuonna Ison-Britannian kruunun ja
maoripäälliköiden allekirjoittama Waitangin sopimus takasi maoreille
näiden maanomistusoikeuden niin kauan kuin he halusivat maansa pitää.
Maoreille sopimus oli miltei pyhä, mutta siirtolaisten ja brittiläisen
maailmanvallan tavoitteiden paineessa eurooppalaiset hylkäsivät
sopimuksen. Maorimaat siirrettiin erilaisilla näennäisesti
laillisilla keinoilla valtion ja eurooppalaisten siirtolaisten
omistukseen.

Sekä itä- että länsirannikon maoriheimot ja eurooppalaiset
siirtolaiset katsovat nykyisin olevansa Wellington moraalisia ja
laillisia maanomistajia. Kaikille ryhmille maa on esi-isien maata,
jossa he ovat asuneet sukupolvien ajan. Vuonna 1985
Uudessa-Seelannissa alkoi erittäin laajaa julkisuutta saava
oikeudenkäynti- ja neuvotteluprosessi menetettyjen maorimaiden
osittaiseksi korvaamiseksi tai palauttamiseksi. 

Vuosina 1987–1998 yhdeksän Wellingtonin alueen maoriheimoa jätti
yhteensä 16 kannetta Uuden-Seelannin totuuskomissioon Waitangin
tuomioistuimeen, joka antoi raportin alueen maaoikeuskysymyksestä
vuonna 2003. Tuomioistuin katsoi neljän heimon olevan oikeutettu
neuvotteluihin Uuden-Seelannin hallituksen kanssa Waitangin
sopimuksen alla tapahtuneiden vääryyksien korvaamiseksi. Vuosina
2008–2009 kaksi Wellingtonin suurinta maoriryhmää saivat neuvoteltua
sopimuspaketin, joka sisältää muun muassa alueiden palautuksia,
rahallisen korvauksen ja kruunun julkisen anteeksipyynnön kärsityistä
vääryyksistä. Vaikka eurooppalainen valtaväestö pitää prosessia
välttämättömänä, on moni väsynyt vuosikymmeniä kestäneisiin
oikeudenkäynteihin, verorahoilla maksettuihin korvaussummiin ja
maorien yhä lisääntyviin erityisoikeuksiin. 

Väitöskirjani tarkastelee maanomistuskiistaa poikkitieteellisen
kulttuurimaisematutkimuksen avulla. Mitkä ovat maanomistuksen eri
vaiheet Wellingtonin alueella? Mihin lakeihin, tapoihin ja
käytäntöihin eri ryhmien maanomistusoikeudet perustuvat? Miten
maanomistuskysymystä yritetään ratkaista tänä päivänä oikeuslaitoksen
ja lainsäädännön kautta sekä julkisessa keskustelussa
Uudessa-Seelannissa? 

Väitöskirjani rekonstruoi eri asutuskerrosten maanomistusoikeudet
toisiinsa nähden tasa-arvoisina ja tarkastelee historiallisten
kerosten merkitystä nykypäivän maanomistusoikeuksien saavuttamisessa
hyvin laaja-alaisen historiallisen ja oikeustieteellisen
lähdeaineiston avulla. Lopputuloksena on Wellingtonin alueen eri
asukasryhmien historian ja tämän päivän vaatimusten selkeän yhteyden
avaaminen. Tällaista paikallistason tutkimusta maorien
oikeuksienpalauttamisprosessista ei ole aiemmin tehty. 

Aihe on uusiseelantilaisille tutkijoille liian poliittinen ja
voimakkaita mielipiteitä nostava. Silti juuri paikallistason tutkimus
on tärkeää, sillä sopimukset tehdään heimotasolla. Sopimusneuvottelut
ja niiden jälkeinen eri ryhmien rinnakkaiselo ovat aina riippuvaisia
kunkin alueen heimojen välisistä suhteista ja heimojen ja
paikallishallinnon välisten yhteyksien toimivuudesta. Eri ryhmien
historioiden esiintuominen, ymmärtäminen ja kunnioittaminen ovat
avaimet kestävään rinnakkaiseloon sekä paikallistasolla että koko
Uudessa-Seelannissa. Vaikka Uuden-Seelannin oikeusprosessi on
edistyksellinen, tuo väitöskirjani kuitenkin selkeästi esiin sen
puutteet, joista suurin on Uuden-Seelannin valtiovallan
epäkunnioittava asenne maoreja kohtaan, pyrkimys minimoida
korvaussummat ja palautettavien maiden määrä sekä haluttomuus myöntää
maoreille itsehallintoalueita. 

Päädynkin tutkimuksessani siihen, että verraten vahvassa asemassa
yhteiskunnassa olevien maorien oikeuksienpalauttamisvaatimukset
jatkuvat niin kauan, kunnes historian vääryydet on korjattu heitä
tyydyttävällä tavalla.

Väitöstiedote Tampereen yliopiston verkkosivuilla (
http://www.uta.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/ilmoitus.html?v=2011&kk=6&id=62682
)

Tiedustelut:
Marjo Meriluoto-Jaakkola <marjo.meriluoto-jaakkola at pp.inet.fi> 

Ilmoitus lähetetty: 

------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/nyt/tapahtuu/