[H-verkko] Tampere, =?UNKNOWN?Q?V=E4it=F6s=3A_Siirtov=E4en_ja?= rintamamiesten asutus- ja asuntokysymyksen =?UNKNOWN?Q?j=E4rjest=E4minen_ja?= sen =?UNKNOWN?Q?k=E4=E4nteentekev=E4?= vaikutus asuntopolitiikkaan ja kaupunkirakentamiseen

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:

------------------------------------------------------
Väitös: Siirtoväen ja rintamamiesten asutus- ja asuntokysymyksen
järjestäminen ja sen käänteentekevä vaikutus asuntopolitiikkaan ja
kaupunkirakentamiseen
Tampere 28.05.2011 klo 12:00

FL Antti Palomäen historian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan
Tampereen yliopiston päärakennuksen luentosalissa A1.

Väitöskirjan otsikkona on Juoksuhaudoista jälleenrakennukseen -
Siirtoväen ja rintamamiesten asutus- ja asuntokysymyksen
järjestäminen ja sen käänteentekevä vaikutus asuntopolitiikkaan ja
kaupunkirakentamiseen (From Trenches to Reconstruction - The issue of
resettling and finding housing in towns and cities for the displaced
Karelians and for the war veterans in 1940-1960 and its profound
effect on housing policy and construction activities in towns).

Vastaväittäjänä on dosentti Anneli Juntto (Helsingin yliopisto).
Kustoksena toimii professori Pertti Haapala.

                                              Palomäen väitöskirja
ilmestyy Tampere University Pressin kustantamana, Tampere University
Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8372-1. Väitöskirja ilmestyy
myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis;
1062, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-8406-3, ISSN
1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Tiivistelmä:

Siirtoväen ja rintamamiesten asuttamistehtävä oli sotakorvausten
ohella Suomen sodanjälkeisen talous- ja sosiaalihistorian tärkein
kysymys. Tämän ainutkertaisen asutuspoliittisen tehtävän
ratkaisemiseksi säädettiin vuonna 1945 maanhankintalaki. Lain
lähtökohtana oli Moskovan rauhassa Neuvostoliitolle luovutettujen
alueiden karjalaisen väestön uudelleen asuttaminen. Maata tai asuntoa
vailla oli liki puoli miljoonaa karjalaista. Luovutetut alueet
käsittivät yli 12 prosenttia Suomen pinta-alasta ja väestöstä. 

Siirtoväen asuttaminen otettiinkin heti sodan jälkeen valtiovallan
ensiarvoiseksi tehtäväksi, jotta yhteiskuntarauha maassa ei
järkkyisi. Vaikeiden sota-aikojen yksimielisyys sekä asuttamiselle
suopea ilmapiiri syksyllä 1944 käynnistivät lainsäädäntäprosessin,
jonka lopputuloksena syntyi seuraavan vuoden keväällä
maanhankintalaki (MHL). Lisäpainetta maanhankintalainsäädäntään
toivat myös sodan aikana rintamamiehille annetut lupaukset maan ja
asunnon saannista. 

Rauhanteon jälkeisissä asutusratkaisuissa ei rintamamiehille
annettuja lupauksia voitu sivuuttaa ja siksi maansaantiin
oikeutettujen piiri laajennettiin koskemaan myös rintamalla
palvelleita miehiä.

Siirtoväen ja rintamamiesten asutuskysymyksen ratkaiseminen vahvisti
yhteiskunnan perustaa ja loi sekä jatkuvuutta että tulevaisuudenuskoa
maan pientalonpoikaiselle elämänmuodolle. Perinteisen näkemyksen
mukaan suuri osa potentiaalisia vallankumouksen tekijöitä vietti
MHL:n ansiosta aikansa peltoa raivaten ja hartiapankkitaloa rakentaen
eikä ennättänyt siksi kommunistien toriparlamentteihin. Koska nykyään
tiedetään, ettei maanhankintalain toteuttaminen osoittautunut
maatalouspoliittisesti kestäväksi ratkaisuksi, on sen merkitys nähty
pysyvämmin kommunismin torjumisen valossa. Tässä kohdin onkin hyvä
muistaa, että maalaisliiton ajaman asutuspolitiikan tarkoituksena oli
ollut jo torpparilaista alkaen vallankumouksen torjuminen ja
pientalonpoikien määrän lisääminen. Siksi on luonnollista, että
perinteistä asutuspolitiikkaa jatkanut maanhankintalaki sisälsi näitä
samoja aatteellisia tavoitteita.

Asutuskeskusten siirtoväki valitsi sijoituskuntansa valtiovallan
toimista riippumatta omatoimisesti. Monesti entisen työnantajan uusi
toimipaikka määritti työntekijänkin kotipaikan. Niinpä
kaupunkilaissiirtoväelle löytyi nopeasti töitä, mutta ei asuntoja;
siirtoväki olikin suurin yksittäinen syy 1940-luvulla syntyneeseen
hallitsemattomaan asuntopulaan kaupungeissa.

Siirtoväen sijoittuminen kasvatti merkittävästi monen kaupungin
väkilukua: karjalaisia muutti Helsinkiin jopa 30 000 ja esimerkiksi
Tampereelle lähes 10 000. Kaupunkilaissiirtoväki hankki asuntonsa
useimmiten omatoimisesti käyttäen ns. toisen korvauslain kautta
saatuja varoja, joilla korvattiin Karjalaan menetettyä omaisuutta.
Vaikka maanhankintalakia ei ollut suunniteltu urbaaniin käyttöön, se
vaikutti myös kaupunkeihin, sillä evakot saivat lain perusteella
asuntotontteja asutuskeskuksista. Erityisesti rintamamiesten
asuntokysymys hoidettiin suurelta osin kaupungeissa asutuslain
pohjalta. Maansaantiin oikeutettujen rintamamiesten ja karjalaisten
asuttamisen myötä syntyi suomalaisiin kaupunkeihin kokonaisia uusia
kaupunginosia. Tästä ovat hyvänä esimerkkinä ne noin 30 000
asuntotonttia, jotka luovutettiin asutuskeskusten alueilta
maansaantiin oikeutetuille. 

Täten maataloudellisten vaikutustensa sijaan maanhankintalain
säätämisvaiheessa sivujuoneksi jäänyt asuntorakentaminen tuli olemaan
MHL:n kestävin ja tuloksekkain aikaansaannos. Vaikka asutustoiminta
lisäsi uudisrakentamista kaikkialla, korostui MHL:n asuntopoliittinen
puoli paradoksaalisesti ennen kaikkea asutuskeskusten alueella.
Laajimmat ja yhtenäisimmät MHL:n mukaiset asuntoalueet
muodostettiinkin lopulta kaupunkien alueelle. Siirtoväen ja
rintamamiesten rakennuttamat tyyppitalot sijoitettiin aikaisemman
aluerakentamisen traditiosta poiketen vanhasta kaupunkirakenteesta
irrallisiksi pientaloalueiksi kaupungin laitaosien rakentamattomaan
maastoon puutarhakaupunki- ja metsälähiöperiaatteen hengessä. Siksi
Rintamamiestaloalueita voi hyvällä syyllä pitää kaupunkien
lähiöitymisen esiasteena. Tuhannet rintamamiestalot määräsivät
rakennuskannaltaan yhtenäisine ja aikaa kestävine
tyyppitaloprofiileineen kaupunkikuvan visuaalisen luonteen uusissa
esikaupungeissa. 

Tonteille rakennetut rintamamiestalot ovat vielä tänäänkin haluttuja
asumiskohteita.


Väitöstiedote Tampereen yliopiston verkkosivuilla (
http://www.uta.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/ilmoitus.html?v=2011&kk=5&id=62781
)

Tiedustelut:
Antti Palomäki <antti.palomaki at syk.fi> 

Ilmoitus lähetetty: 

------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/nyt/tapahtuu/