[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Antiikin kreikkalaisia Minoksesta Perseukseen

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Maria Kallio  opiskelija, Turun yliopisto, Suomen historia
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Kallela, Maija-Leena;Sarsila,Juhani: Ne mainiot helleenit - tarinoita
antiikin Kreikasta. Musiikin, Kulttuurin ja Taiteen Edistämisyhdistys
ry., 2010. 141 sivua.


Antiikin kreikkalaisia Minoksesta Perseukseen
---------------------------------------------------------

Maija-Leena Kallelan ja Juhani Sarsilan teos on hieno kokoelma
lyhyitä tarinoita mahtavista helleeneistä ja heidän kulttuuristaan.
Suomen kielen lisäksi antiikin tarinat tehdään kirjassa tutuksi myös
englanniksi ja latinaksi. Rinnakkaisten tekstien avulla voikin
virkistää joko unohtunutta koululatinaansa tai vain nauttia hyvästä
retoriikasta kolmella kielellä.

 


Kirjoittajat ovat latinankielen ja antiikin kulttuurin
asiantuntijoita. Juhani Sarsila vastaa kyseisen oppiaineen
opetuksesta Tampereen yliopistossa ja Maija-Leena Kallela puolestaan
on työskennellyt Tampereen Klassillisen lukion lehtorina. Hänet
tunnetaan etenkin latinankielen oppikirjojen tekijänä. Ne mainiot
helleenit on tekijöiden ensimmäinen yhteinen kirja.

Teoksen tarinat on jaettu neljään osaan eri aikakausien mukaan.
Kertomukset etenevät taruajasta aina hellenistiselle kaudelle saakka.
Kaiken kaikkiaan kirjassa esitellään neljäkymmentäseitsemän antiikin
kreikkalaista. Filosofien ja hallitsijoiden lisäksi sotapäälliköt ja
virkamiehet esiintyvät sulassa sovussa runoilijoiden ja
kirjailijoiden kanssa. Jokaiseen henkilöön liittyy mielenkiintoinen
tarina, joka omalta osaltaan johdattaa lukijan antiikin ihmeelliseen
maailmaan.

Taruaikaa kirjassa edustaa ainoastaan Kreetan muinainen kuningas
Minos. Hänen tarinaansa tosin kytkeytyy joukko muitakin tuttuja
hahmoja aina Minotaurus -hirviöstä Daidalokseen saakka. Arkaaiselta
kaudelta tarinoita on jo useampia, ja yhtenä kiintoisana esimerkkinä
voidaan pitää Lyydian kuninkaan, Gygeen, tarinaa. Siinä Gyges löytää
luolasta taikasormuksen, jonka avulla pystyy tekeytymään
näkymättömäksi. Sormuksen voimien avulla Gyges surmaa kuninkaan ja
nousee itse valtaistuimelle. Gygeen tarinaa on modernissa
kirjallisuudessa hyödynnetty esimerkiksi Tolkienin Hobitti
-teoksessa.  

Klassisen kauden kreikkalaisia on käsitelty kirjassa luonnollisesti
eniten, mutta suurten filosofien lisäksi joukkoon on otettu monia
muitakin. Runoilija Pindaroksen kerrotaan olleen Apollonin suosikki
ja jalosukuisten nuorukaisten ylistäjä. Sofokles puolestaan
esitellään voittoisana näytelmäkirjailijana, joka joutui
oikeustaisteluun omien poikiensa kanssa. Tarinoiden päähenkilöt eivät
esiinny ainoastaan voitokkaina, vaan myös surullisia kohtaloita
tehdään lukijalle tutuksi. Näistä esimerkkinä, vaikka Pyrrhoksen
tarina, joka taitaa olla tutuin hellenistisen kauden tarinoista
kirjassa. Ainakin käsitteenä 'Pyrrhoksen voitto' elää kielessä
edelleen.

Lukijan työtä helpottaakseen tekijät ovat koonneet kirjan loppuun
lyhyen osuuden henkilöhistoriaa, jossa on kuvaus jokaisesta kirjan
tarinan päähenkilöstä. Henkilöhistoriat on järjestetty kirjan
kronologian mukaan, mutta aakkosellinen hakemisto löytyy onneksi
kirjan lopusta.

Kirjoittajat ovat panostaneet tekstin ulkoasuun ja luettavuuteen.
Kepeä tai leikkisä ilmaisutapa tekee tarinoista viihdyttäviä, mutta
myös informatiivisia. Fakta ja fiktio sekoittuvat sopivassa
suhteessa. Antiikin kreikkalaisten ajatusten ajattomuus ja viisaus
tulee teksteistä hyvällä tavalla esiin. Kielivalintojaan kirjoittajat
perustelevat kansainvälisyydellä sekä latinan kielen pitkällä
traditiolla myös Suomessa. Latina oli pitkään akateemisen maailman ja
tieteen kieli eikä sen asemaa suomalaisessa yliopistokulttuurissa voi
väheksyä. Vaikka latinan käyttö onkin julkaisukielenä nykyään lähes
unohdettu, tuo Ne mahtavat helleenit -teos piristävän poikkeuksen
tähän perinteeseen.

Kirja on oiva kertaus tai mielenkiinnon herättäjä kaikille antiikin
Kreikasta kiinnostuneille. Tarinat sisältävät paljon viittauksia niin
paikkoihin kuin tarinoiden ulkopuolisiin henkilöihinkin. Parhaimmassa
tapauksessa kirjoittajien toive toteutuu, ja lukija saa ainakin yhden
vanhan kreikkalaisen saattajakseen moderniin elämänmenoon.



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/