[H-verkko] Arvosteltavaksi: Kulttuuriperintöpolitiikkaa, kansakunnan rakentamista, saksalaisten työmaita

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi   
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia   
osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan   
nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot  
toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele  
lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat   
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et   
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale   
Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen   
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin   
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös   
Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen   
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/   
josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja   
julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut-  
listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja-  
arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-  
arvostelut/.
****
Kalle Korpi, Rintama ilman juoksuhautoja. Saksalaisten keskeiset  
rakentamiset, työmaat ja työvoima Pohjois-Suomessa 1941 - 1942.  
Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Rovaniemi 2010, 191 s, mv- 
kuvitus.
Studia Historica Septentrionalia 59

Saksalaisten keskeiset rakentamiset, työmaat ja työvoima Pohjois- 
Suomessa 1941 - 1942 on tutkimuksen aiheena uusi, mutta  
sotahistoriallisesti merkittävä. Rakentajajoukkoja, rakennushankkeita  
ja työmaita tutkimalla avautuu jatkosodan historiaan vielä uusi  
rintama. Esiin tulee uusi upseerien ja insinöörien joukko ja heidän  
värikäs työvoimansa.
Tutkimus antaa uutta tietoa esimerkiksi saksalaisten  
rakennushankkeista ja työmaista, Todt-Organisaation ja Saksan  
pakollisen työpalveluorganisaation toiminnasta, suomalaisten  
työvelvollisten töistä, sotavankien kohtelusta ja työmaista sekä  
suomalaisten ja saksalaisten välisestä yhteistyöstä rakentamisen eri  
tasoilla.

***
Olavi K. Fält and Juha Saunavaara (eds.), Nation-Building, National  
Identity and the Wider World - Japan and Finland in Transition, 1945 -  
1990. Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Rovaniemi 2010, 146 s,  
mv-kuvitus. Historica Septentrionalia 60

The Faculty of Humanities, University of Oulu, organized a  
multidisciplinary international conference "Japan and Finland in  
Transition, 1945 - 1990" on August 27 - 28, 2009. The aim of the  
conference was to address Japan and Finland from the point of view of  
similarities and dissimilarities in their development after World War  
II. Namely, both Japan and Finland were defeated by the Allies and  
subjected to foreign control, in Japan's case actual occupation, in  
1945-1952. During these years reconstruction was the dominating  
phenomenon in both countries. In the following decades they  
experienced huge economic development that evolved hand in hand with  
rapid urbanization, industrialization, democratization and expansion  
of the education system, student radicalism, changes in the gender  
system, stability in domestic politics from the 1950s to 1980s, and  
finally, the foreign policy.

Eventually the similar aspects of Japan and Finland formed only one of  
the main themes that came up in the presentations, which are now -  
after revision and rewriting - being published. As the majority of the  
presentations dealt with nation-building and national identity in  
postwar Japan, this publication also concentrates mainly on Japan.  
However, even the articles that do not contain a direct comparative  
element challenge the reader to evaluate Japan's history in an  
international context.

All in all the articles indicate that the occupation period  
established the basis for the future of Japan, and thereafter  
contradictions between the national culture and globalization formed  
constant challenges for the society. The comparisons between Japan and  
Finland show that the transition process was going on almost  
simultaneously, but not similarly, in both societies.

***
Tuula Okkonen & Jari Okkonen, Yhdysvaltojen kulttuuriperintöpolitiikka  
miehitetyssä Japanissa. Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys,  
Rovaniemi 2010, 323 s, mv-kuvitus. Studia Historica Septentrionalia 61

On sanottu, että voittajat kirjoittavat historian, mutta  
kulttuuriperintö kuuluu hävinneille. Kulttuuriperinnön merkitykseen  
kansakunnalle ja sen kaltoin kohteluun sotatilanteessa ryhdyttiin  
Euroopassa ja Yhdysvalloissa kiinnittämään huomiota 1800-luvulta  
alkaen. Muistomerkkien tarkoituksellinen tuhoaminen, museoiden  
ryöstäminen ja taiteen kerääminen sotasaaliina nähtiin tuomittavana ja  
modernin sodankäynnin periaatteiden vastaisena toimintana. Toisen  
maailmansodan aikana Yhdysvalloissa oivallettiin, että  
kulttuurimuistomerkkejä piti suojella sotakoneistojen tuhovoimalta.  
Tästä muotoutui ajatus maailmanperinnöstä.
Yhdysvallat tuhosi Japania massiivisin pommituksin pyrkimyksenään  
alentaa fanaattisesti taistelevan keisarikunnan sodankäyntikykyä.  
Kiihkomielisyys ja itsensä uhraaminen keisarin puolesta nähtiin  
kumpuavan kulttuuriperinnöstä ja äärikansallisesta  
historiakäsityksestä. Kulttuuriperintökohteita pommitettiin  
tarkoituksellisesti, koska niiden tuhon ajateltiin tehokkaasti  
rapauttavan vihollisen taistelutahtoa, mutta vanhat pääkaupungit Kioto  
ja Nara säästyivät niiden kulttuuriaarteiden vuoksi.
Japanin antauduttua kulttuuriperinnön suojelun haluttiin palvelevan  
maan demilitarisointia ja demokratisointia, eikä kansalaisten haluttu  
liittävän menneisyyden jälkiin ja muistomerkkeihin äärinationalistisia  
ja militaristisia merkityksiä. Entisen vihollisen kulttuuriperintöä  
suojeltiin muiden maiden ja erityisesti kiinalaisten  
sotakorvausvaatimuksilta. Japanin itäaasialaisten kulttuurien  
tutkimusperinne resursseineen katsottiin palvelevan myös  
yhdysvaltalaisen tiedemaailman intressejä. Tästä esimerkkinä ovat  
jaavalaisen Solon kallon päätyminen New Yorkiin ja Sinanthropus  
pekinensiksen fossiilien tarinan oudot käänteet.