[H-verkko] Arvosteltavaksi: ääniä, kuvia, linnoja, paperia

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi   
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)

Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia   
osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat aina  
kirjan nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot  
toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele  
lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.

HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat   
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et   
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale   
Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen   
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin   
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös   
Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen   
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/   
josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja   
julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut-  
listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja-  
arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-  
arvostelut/.

HUOMAA MUUTTUNUT SÄHKÖPOSTIOSOITE!
***
Moniääninen -- Ljudspår -artikkelikokoelma
Moniäänistä rajankäyntiä

Aboa Vetus & Ars Nova -museo julkaisi ääntä ja ääniympäristöjä eri  
näkökulmista tarkastelevan Moniääninen -- Ljudspår - 
artikkelikokoelman. Kirja liittyy Aboa Vetus & Ars Novan ja Naantalin  
museon yhteiseen Moniääninen -hankkeeseen ja sen puitteissa  
marraskuussa 2009 järjestettyyn monitieteiseen ja -taiteiseen  
ääniseminaariin.

Ääniteema nousee hankkeen myötä vahvasti esille Aboa Vetus & Ars Novan  
vuoden 2010 näyttelytoiminnassa. Aboa Vetuksessa on parhaillaan esillä  
keskiaikaisia ääniympäristöjä pohtiva Ääniteitä-näyttely ja Ars  
Novassa aukeaa syyskuun alussa kansainvälistä äänitaidetta käsittelevä  
Klangi. Naantalin museo toteutti Naantalin vanhaan kaupunkiin kesän  
kynnyksellä valmistuneen keskiaikaa kuvaavan kuuntelukävelyn.

Julkaistavan kirjan artikkelit käsittelevät historiallisia  
ääniympäristöjä, museologista näkökulmaa ääniin museo-objekteina,  
äänten ja tunteiden välistä yhteyttä, ääniä populaarikulttuurissa ja  
taiteessa sekä melututkimusta. Tekstien ajallinen perspektiivi ulottuu  
rautakaudelta nykyhetkeen.

Aboa Vetus & Ars Novan Ääniteitä-näyttelyn tematiikasta ovat  
kirjoittaneet Johanna Lehto-Vahtera, Timo Muhonen ja Jarkko Niemelä.  
He pohtivat artikkelissaan haasteita ja mahdollisuuksia, joita äänen  
kaltaisen aineettoman asian esittäminen museonäyttelyssä tuo mukanaan.  
Äänen nostaminen keskeisimmäksi elementiksi edellyttää niin näyttelyn  
luojalta kuin katsojaltakin heittäytymistä usein toissijaisena pidetyn  
aistin varaan. Ääniteitä-näyttely pyrkii luomaan kävijälle hetkiä,  
joissa hän annetun materiaalin perusteella voi sukeltaa keskiaikaisen  
henkilön elämään ja samalla itse assosioida kuulemaansa suhteessa  
omaan elämäänsä.

Kirjan kirjoittajat ovat: äänitaiteilija ja tutkija Simo Alitalo, FT  
tutkija Outi Ampuja, museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera, FM arkeologi  
Timo Muhonen, HuK VTK Jarkko Niemelä, FT arkeologi Riitta Rainio,  
professori Jaakko Suominen ja tutkijatohtori Heikki Uimonen. Kirjan  
ovat toimittaneet Linda Hannula ja Johanna Lehto-Vahtera.


****
Iikka Paavalniemen kolme maisemaa - 1900-luvun alun valokuvia  
Rovaniemeltä

Valokuvaaja Iikka Paavalniemi kuvasi Rovaniemeä 1910–1920-luvuilla.  
Hänen ottamiaan valokuvia levisi postikortteina ympäri Suomen ja myös  
ulkomaille asettuen näin osaksi suomalaiskansallista kuvastoa. Kuvat  
ovat myös paikallishistoriallisesti merkittäviä; Lapin sota, joka  
käytiin toisen maailmansodan aikana, tuhosi lähestulkoon kaikki  
kuvissa näkyvät miljööt ja rakennukset. Kuvat silti säilyivät, sillä  
valokuvaaja Iikka Paavalniemi oli vienyt kuvatut lasinegatiivit  
mukanaan Nurmekseen vuonna 1922. Valokuvissa näkyy napapiirin  
tuntumassa sijaitsevan muuttuvan paikkakunnan aamunkoitto – katse  
kohti modernia. Iikka Paavalniemi sijoittui harrastaja-kyläkuvaajien  
joukkoon; hänen Rovaniemen-kuviaan voi tarkastella topografisina  
maisemina, sosiaalisina maisemina ja mielenmaisemina.

Rovaniemi, vilkas ja kehittyvä Lapin keskus, antoi tilan Iikka  
Paavalniemen toiminnalle. Vaikutteet, ideat ja uudet tuulet saapuivat  
paikkakunnalle nopeasti. Tämä taiteellisesti ja sosiaalisesti lahjakas  
sairaalan talonmies löysi valokuvaamisesta omaperäisen ilmaisukeinon  
ja samalla mahdollisuuden leveämpään leipään. 1900-luvun alussa  
Rovaniemellä toimi muitakin kunnianhimoisia valokuvaajia, kuten Hildur  
Larsson, Aarno Holmström ja Lyyli Autti. Heiltä Iikka Paavalniemi sai  
oppia ja koki myös yhdessä tekemisen riemua – eritoten Holmströmin  
kanssa hän otti useita kuvia. Iikka Paavalniemen valokuvissa  
menneisyys ei pelkästään herää henkiin vaan se myös näyttää uuden,  
jopa ilkikurisen puolensa nykykatsojalle. Hän osallistui  
kiinnostavalla tavalla moniin valokuvaesityksiin myös itse, tuottaen  
niissä mieskuvaa, joka poikkeaa stereotyyppisesti ajatellusta karskin  
Lapin miehen kuvasta. Paavalniemen valokuvat monipuolistavat  
käsityksiämme historiasta ja aikansa ihmisistä.

Kirjan artikkeleissa taiteilija-tutkija Ilkka Väätti valottaa Iikka  
Paavalniemen sukutaustaa ja hänen persoonaansa, Suomen valokuvataiteen  
museon erikoistutkija Jukka Kukkonen liittää Paavalniemen 1900-luvun  
alun valokuvauksen kentälle ja Rovaniemen paikallishistorian tuntija  
Heikki Annanpalo avaa paikkakunnan historiaa. Lapin maakuntamuseon  
valokuvaaja Jukka Suvilehto kertoo kirjassa näyttely- ja kirjakuvien  
synnystä ja omasta suhteestaan Paavalniemen kuvien voimaan. Jukka  
Suvilehto ja valokuvaaja Arto Liiti tekivät kirjassa olevien  
valokuvien vaativan digitaalisen konservoinnin.

Teos on ensisijaisesti lähes sadan kuvasta koostuva valokuvateos  
Rovaniemestä ja rovaniemeläisistä. Kuvien ajoituksia on saatu selville  
esimerkiksi valokuvien taakse kirjoitetuista päivämääristä. Lisäksi  
kuvatietoja ovat kartuttaneet monet yksityishenkilöt, joille suuri  
kiitos avusta. Kirjasta löytyy myös kuvia, joiden paikat ja henkilöt  
ovat jääneet tunnistamatta. Nämä taustatiedoiltaan vajaatkin valokuvat  
haluttiin julkaista kirjassa niiden vahvan visuaalisuuden ja  
kulttuurihistoriallisten arvojen takia.

Lapin maakuntamuseon tuottama valokuvateos on toteutettu yhteistyössä  
Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n kanssa. Museovirastolta on  
saatu taloudellista tukea kirjan toteuttamiseen.

Kirjan toimituskunta:
Tuija Alariesto (vast. toim.), näyttelyamanuenssi, Lapin maakuntamuseo

Mervi Autti, valokuvaaja, TaT, Lapin yliopisto Arja Moilanen, kuva- 
arkistonhoitaja, Lapin maakuntamuseo Jukka Suvilehto, valokuvaaja,  
Lapin maakuntamuseo
Kustantaja: Lapin maakuntamuseon julkaisuja 15 / Kotiseutuyhdistys  
Rovaniemen Totto ry:n julkaisuja XVIII
****
LINNOISTA LÄHIÖIHIN
Rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa
Toimittanut Pinja Metsäranta
Museovirasto ja SKS 2010, 240 s., sid., ISBN 978-951-616-206-8, ISSN
1236-6439, ISBN 978-952-222-191-9, ISSN 0355-1768, 42 €

Uutuuskirja "Linnoista lähiöihin" avaa uusia näkökulmia rakennettuun
kulttuuriympäristöön

Museoviraston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran uutuusjulkaisu  
"Linnoista lähiöihin" esittelee ainutlaatuisia rakennettuja  
kulttuuriympäristöjä ja valottaa monipuolisesti rakennetun ympäristön  
historiaa Suomessa.

Ihminen on aina muokannut elinympäristöään ja asuinpaikkojaan.  
Runsaasti kuvitettu teos tarjoaa kattavan otoksen Suomen  
merkittävimmistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Kirja esittelee  
kulttuuriympäristöä
saariston kalastajakylistä, majakoista ja huvila-alueilta rannikolla  
kulkevaa Suurta Rantatietä pitkin kaupunkeihin, kartanoihin ja  
kirkkoihin, jokilaaksojen ja Järvi-Suomen siltojen,  
teollisuusyhdyskuntien ja lähiöiden kautta Lapin tunturimaisemiin  
rakennettuihin kyliin.

Puolustus, ruukki- ja sahateollisuus, hallinto, kirkko ja  
koulurakennukset sekä 1900-luvun moderni kaupunkirakentaminen ja  
jälleenrakennus ovat vaikuttaneet suomalaiseen maisemaan. Teoksessa  
esitellään yli 120 ympäristöä, jotka muodostavat ainutlaatuisia  
rakennettuja kokonaisuuksia, joissa suomalainen kulttuurihistoria on  
läsnä jokapäiväisessä elämässä. Kohteet on valittu Museoviraston  
laatimaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen  
kulttuuriympäristöjen inventointiin RKY sisältyvistä kohteista, joista  
kirjassa on myös luettelo. Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2009  
uuden inventoinnin, jossa on kaikkiaan 1258 kohdetta.
****
Pelkkää paperia

Pelkkää paperia-kirja on mielenkiintoinen sukellus paperinvalmistuksen  
ja käytön historiaan. Paperin 2000-vuotinen kulttuurihistoria valottuu  
lukijalle faktatiedon, lukuisten tarinoiden ja kuvien avulla. Kirjan  
tietoiskut tuovat yllättäviä välähdyksiä meille niin tutusta ja  
arkisesta paperista.

Julkaisun artikkelit ovat kirjoittaneet paperiartesaani Hannele  
Hakanen, professori Esko Häkli, museolehtori Raija Manninen ja  
kulttuurineuvos Eero Niinikoski.

Kirja on runsaasti kuvitettu ja siinä on muun muassa kuvia  
suomalaisten paperitaiteilijoiden teoksista. Asiantuntijatekstien  
ohella kirjassa on selkeästi kuvitettuja ohjeita käsintehdyn paperin  
valmistamiseen. Ohjeita ja vinkkejä voivat hyödyntää aloittelijat ja  
pidemmälle ehtineet paperinvalmistajat.

Kirja perustuu Suomen käsityön museon kiertonäyttelyyn Jokapäiväinen  
paperimme ja Paperista taidetta -näyttelyihin, jotka olivat esillä  
museossa keväällä 2010.
****