[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Monta näkökulmaa Vietnamin sotaan

agricola at utu.fi agricola at utu.fi
Pe Marras 1 11:13:44 EEST 2010


Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Pekka Stenlund  HuK, opiskelija, Tampere
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Wiest, Andrew (toim.): Vietnamin sota (Rolling Thunder in a Gentle
Land - The Vietnam War Revisited). Kääntänyt Liikanen, Simo. Ajatus
Kirjat, 2009. 320 sivua.


Monta näkökulmaa Vietnamin sotaan
---------------------------------------------------------

Vietnamin sota lienee monelle suomalaiselle tutumpi
populaarikulttuurin kuvastosta kuin historiankirjoituksesta, sillä
elokuvat lienevät konkreettisin kosketuspinta kyseiseen sotaan. Viime
vuonna julkaistu käännösteos Vietnamin sota paikkaa
tietokirjallisuudessa ollutta aukkoa luoden laaja-alaisen
yleiskatsauksen sodan vaiheisiin, lopputulokseen ja sodassa
osallisina olleiden ihmisten kokemuksiin.


Kirjan on toimittanut sotahistoriaan erikoistunut Andrew Wiest, jonka
kirjoittama johdantoluku tuo erinomaisella tavalla esille Vietnamin
sodan monimutkaisen luonteen. Sota ei ollut pelkästään
amerikkalaisten ja vietnamilaisten sota, vaan konfliktiin sekaantui
useita kansakuntia, joiden osallistuminen oli sidoksissa eri syihin
ja tavoitteisiin. Kyse oli vietnamilaisten itsenäisyystaistelusta
kolonialisteja (aluksi ranskalaisia ja myöhemmin yhdysvaltalaisia)
vastaan, vietnamilaisten keskinäisestä sisällissodasta, sekä yhdestä
kylmän sodan näytöksestä kommunismin ja länsimaailman välisessä
kilpailussa. Sota oli myös Tyynenmeren alueellinen konflikti, kun
etenkin Australia ja Uusi-Seelanti pelkäsivät kommunismin leviämistä
Ranskan siirtomaavallan alta vapautuneista maista.

Wiestin johdantoluvun jälkeen Vietnamin sodan tarkastelua syvennetään
lukuisien eri artikkelien ja näkökulmien kautta. Näkökulmallisesti
artikkelit voidaan jakaa kolmeen pääkategoriaan: globaaliin
näkökulmaan, paikallistason silminnäkijäkertomuksiin ja sodankäynnin
eri osa-alueita ruotiviin tutkimuksiin.

Vietnamin sota globaalina konfliktina

Ensimmäisessä näkökulmassa sotatapahtumat laajenevat Vietnamin
ulkopuolelle. Luvussa 2 Ranskan sota Indokiinassa käydään nimensä
mukaisesti läpi ranskalaisten siirtomaavallan roolia osasyynä
Vietnamin sodan syttymiseen. Luvussa 5 Sota Vietnamin ulkopuolella
sotatanner laajenee naapurimaiden Kambod?an ja Laosin puolelle, kun
Yhdysvallat alkoi kiinnittää laajemmin huomiota kommunismin
torjumiseen Indokiinassa. Kahdeksannessa luvussa Diggerit ja kiivit
selvitetään Australian ja Uuden-Seelannin roolia sotatoimissa.

Artikkelien ansio on siinä, että ne auttavat valottamaan Vietnamin
sodan merkitystä laajemmassa ajallisessa ja alueellisessa
kontekstissa. Toisaalta hieman ihmetyttää, miksi artikkeleista ole
muodostettu omaa kokonaisuuttaan, vaan ne vaikuttavat ripotellun
sattumanvaraisesti omille paikoilleen.

Vietnam läsnäolijoiden silmin

Silminnäkijäkertomuksissa on pyritty huomioimaan kaikki osapuolet,
koska ääneen pääsevät sotilaat niin Pohjois- ja Etelä-Vietnamin kuin
Yhdysvaltain puolelta sekä taisteluiden jalkoihin jääneet siviilit.
Luvussa 3 Pitkäjänteistä taistelua keskitytään sotaan
pohjoisvietnamilaisen sotilaan, Bui Tin, näkökulmasta, kun
etelävietnamilaista näkemystä edustaa kuudennessa luvussa Näkökulma
tarinan kääntöpuolelta kenraaliluutnantti Lam Quang Thin. Hänen
jälkeensä siviilien kokemia kärsimyksiä valottavat Le Ly Hayslip ja
Dien Phan artikkelilla Ristitulessa. Kymmenennessä luvussa, Kentällä,
pääsevät ääneen amerikkalaiset sotilaat, joiden haastatteluihin ja
kirjeisiin pohjautuvan artikkelin on kirjoittanut Vietnam-veteraanien
muistitietoon perehtynyt Bernard Edelman.

Erilaiset näkökulmat auttavat paljastamaan sodan herättämien
tunteiden monimutkaisuuden, joten on ollut hyvä valinta antaa
kaikkien osapuolten äänten päästä esille. Lisäksi artikkelit auttavat
parhaimmillaan purkamaan sotaan liitettyjä myyttejä: esimerkiksi Lam
Quang Thin todistaa, ettei Etelä-Vietnamin armeija ollut niin tehoton
kuin monet yhdysvaltalaiset ovat ajatelleet.

Vaikka totesin toisen näkökulman muodostuvan paikallistason
silminnäkijäkertomuksista, eivät artikkelit ole perinteisiä
silminnäkijäkertomuksia. Kaikissa vietnamilaisten kirjoittamissa
luvuissa ei ole kyse pelkästä muistelusta, vaan näkemys on
analyyttisempi ja kirjoittajat ovat tehneet jonkin verran
tutkimustyötä artikkeleidensa tueksi. Tässä mielessä
amerikkalaissotilaiden haastatteluissa ja etenkin kirjekatkelmissa
kuuluu parhaiten ruohonjuuritason ääni.

Sodankäynnin eri ulottuvuudet

Loput luvut keskittyvät sodankäyntiin pääasiallisesti
yhdysvaltalaisten näkökulmasta. Ainoastaan neljännessä luvussa Tie
etelään perehdytään Ho T?i Minhin polkuun eli pohjoisvietnamilaisten
huoltoreitin toimintaan, mutta näkemys on amerikkalaissävytteinen,
koska huomio on huoltoreitin merkityksessä Yhdysvaltain kärsimään
tappioon. Luku 9 Sodan johtaminen, luku 11 'Kärpästen läiskintää
pajavasaralla' ja luku 12 Taistelu Mekongista puivat johtavien
kenraalien toimintaa, ilmasotaa ja jokisotaa. Kolmannessatoista
luvussa Toisenlaisen sodan taktiikka tarkastellaan Vietnamissa
toteutettua sotilaallista taktiikkaa teorian ja käytännön kautta.
Luku 14 'Olohuonesota' laajentaa sodan Yhdysvaltain maaperälle tuoden
esille Vietnamin sodan mediasotana, jolloin tiedotusvälineiden
ansiosta sota tunkeutui osaksi amerikkalaisten päivittäistä elämää.

Artikkelien perusteella yhdysvaltalaisten kokemus sodasta keskittyy
sotilaallisiin aiheisiin, jolloin vältellään ideologisten
vastakohtien käsittelyä. Varsinkin ilma- ja jokisotaa käsittelevissä
luvuissa ollaan niin sodankäynnin teknologisten kehitysaskelten ja
sotakoneiden kuvailun lumoissa, että lukeminen käy raskaaksi.
Toisaalta luvuissa 9 ja 13 tuodaan selkeästi esille Yhdysvaltain
armeijan puutteita Vietnamin sodassa niin henkilötasolla kuin
taktiikan kehittämisessä ja toteuttamisessa, joten asioita
tarkastellaan kriittisesti. Parhaimmillaan myös näissä artikkeleissa
ja luvussa 14 puretaan Vietnamin sotaan liittyneitä myyttejä. Kuten
'Olohuonesota' osoittaa, eivät tiedotusvälineet suhtautuneet sotaan
kriittisesti kuin vasta sen loppuvaiheessa, vaikka sodan ajalta on
jäänyt ensisijaisesti elämään mielikuva sotaa kritisoineesta
mediasta.

Kiitoksen arvoinen päätös

Jos kirjan johdantoluku oli erinomainen, voi samaa sanoa myös
päätösluvusta, jossa käydään läpi sodan perintöä. Yhteenveto sodan
lopputuloksista pitkällä aikavälillä paljastaa, ettei sodassa
loppujen lopuksi ollut juurikaan voittajia, vaan kaikki hävisivät
lopulta jotain.

Vaikka kirjan olisi voinut jakaa temaattisesti selkeämmin omiin
osa-alueisiinsa, on Vietnamin sota kokonaisuutena kiitoksen arvoinen
tietoteos, koska se valottaa havainnollisesti sodan monimutkaista
luonnetta. Lukijan kannalta on myös hienoa, että kirjan alkuun on
liitetty aikajana, jossa käydään läpi sotatapahtumat ytimekkäästi.
Käännöstyöstä vastannut Simo Liikanen on puolestaan tehnyt oivan
liitteen kirjan loppuun laadittuaan katsauksen suomenkielisestä
Vietnamin sotaa käsittelevästä kirjallisuudesta.



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/