[H-verkko] Arvosteltavaksi: Siltalan kevään 2010 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)

Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  
osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  
nimen ja kustantajan sekä aina myös postiosoitteesi (maaposti!).  
Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan.  
Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  
kirjan.

HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  
Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  
Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  
josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  
julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- 
listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- 
arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- 
arvostelut/.

HUOMAA MUUTTUNUT SÄHKÖPOSTIOSOITE!

***
Mikko Majnader
Paasikivi, Kekkonen ja avaruuskoira. Historiaesseitä

Suomen presidentinvaalista 1956 on kirjoitettu paljon, mutta sekaan  
mahtuu monenlaista legendaa. Mikko Majander kertoo, mikä kaikkien  
aikojen jännitysnäytelmässä on totta ja mikä tarinaa. Pitkästä  
vaalikampanjasta aukeaa samalla värikäs kuva ajan poliittiseen  
kulttuuriin. Mitä 85-vuotias J. K. Paasikivi tuumasi touhusta, johon  
hän nolosti sotkeutui mukaan? Kaavailtiinko Väinö Tannerista mustaa  
hevosta? Kuinka huhut kulkivat Sakari Tuomiojan leirissä? Kuka  
äänesti ja ketä, miksi Urho Kekkonen lopulta voitti ja kuinka sitä  
juhlittiin ja surtiin? Majanderin esseissä vanha Paasikivi kiroaa  
nuorelle ulkoministerilleen Johannes Virolaiselle venäläiset  
"kelvottomana kansana" ja nimittää Leninia"mongooliksi". Kekkonen  
kirjoittaa viimeisen juttunsa Pekka Peitsenä ja pohtii presidenttinä  
Neuvostoliiton elintason nousua Suomen ohitse. Mukaan mahtuu myös  
persoonallinen muotokuva K.-A. Fagerholmista sekä kuvaus siitä,  
kuinka kaatui Otto Ville Kuusisen suuri unelma palata takaisin  
synnyinmaahansa. Mikko Majander on helsinkiläinen historiantutkija.  
Hän väitteli valtiotieteen tohtoriksi tutkimuksella Pohjoismaa vai  
kansandemokratia? Sosiaalidemokraatit, kommunistit ja Suomen  
kansainvälinen asema 1944-51 (2004).
Lukuisien artikkeleiden, kolumnien ja esseiden lisäksi Majander on  
kirjoittanut eduskunnan sotavuosien historiasta teoksessa Kansanvalta  
koetuksella (2006) sekä tutkimuksen Demokratiaa dollareilla. SDP ja  
puoluerahoitus pulataloudessa 1945-1954 (2007). Parhaillaan hän  
kirjoittaa SDP:n historiaa kylmän sodan vuosilta.
***
Markku Kuisma
Rosvoparonien paluu

Rosvoparonien paluussa professori Markku Kuisman kohteena ovat  
yritysjärjestelyt, finanssikriisi ja globalisaatio historiallisina  
ilmiöinä. Kuisma osoittaa, että raha ja valta ovat kietoutuneet  
yhteen Suomessa jo pitkään - paljon ennen tuppeen sahattuja lautojakin.
Vanhat "rosvoparonit" tuntuvat heränneen maailmalla henkiin  
oligarkien ja investointipankkiirien hahmossa. Tämä kansainvälinen  
liike-eliitti on saanut pari vuosikymmentä rohmuta estoitta  
jättiläisomaisuuksia keinoin ja tuloksin, joita heidän keskiaikaiset  
edeltäjänsä kadehtisivat.
Reaktiot finanssikriisiin vaihtelevat. Jotkut uskovat kriisin olevan  
lupaava mahdollisuus kaikille niille, joilla on riittävästi pääomia  
ja pelisilmää. Yhtä lailla kriisin on pelätty lupaavan kansoille  
jälleen kerran vain verta, hikeä ja kyyneleitä. Markku Kuisma  
toteaakin Winston Churchillia mukaillen: harvoin on niin monilla  
syytä olla vihaisia niin harvoille.
Rosvoparonien paluu on syntynyt halusta ymmärtää rahan ja vallan  
suhdetta sekä vuosituhannen vaihteen suuria muutoksia. Kirja pyrkii  
asettamaan ne historiallisiin yhteyksiinsä, reagoimaan niihin ja  
olemaan jotain mieltä niistä.
****
Ralf Långbacka
Tarttua kohtalon tuuliin

Ralf Långbackan teatteriura käynnistyi sattumalta. Saapuessaan  
Närpiöstä 17-vuotiaana Turkuun opiskelemaan ruotsia ja  
kirjallisuudenhistoriaa, oli Långbacka ehtinyt nähdä elämässään kaksi  
teatteriesitystä. Hän huomasi ylioppilasteatterin ilmoitustaululla  
käsinkirjoitetun julisteen, jolla teatterikerhoon haettiin uusia  
jäseniä. Epäröinnistään huolimatta Långbacka ilmoittautui mukaan - ja  
sai roolin kerhon seuraavassa näytelmässä. Vuosi oli 1950. Opintojen  
jälkeen Långbacka sai stipendin Saksaan. Yhdeksän kuukauden aika  
Berliinissä osoittautui nuorukaiselle ratkaisevaksi. Hänen  
käsityksensä teatterista ja teatterin mahdollisuuksista oli Berliner  
Ensemblen myötä kokonaan muuttunut. Ralf Långbacka teki päätöksensä  
hän ryhtyisi ohjaajaksi. 1958 Långbacka debytoi ensimmäisellä  
ohjauksellaan, ja kaksi vuotta myöhemmin, 27-vuotiaana hänet  
valittiin Turun ruotsalaisen teatterin johtajaksi. Nämä olivat  
ensiaskeleet sittemmin viisikymmentä vuotta jatkuneella huikealla  
teatteriuralla. Unohtumattomien ohjaustöidensä ja  
teatterijohtajuutensa lisäksi Långbacka on toiminut suomalaisen  
teatterielämän vahvana vaikuttajana ja ravistelijana. Hän on ohjannut  
seitsemässä maassa ja kolmessa maanosassa, kirjoittanut runoja,  
näytelmiä ja useita teatterikirjoja.
Ralf Långbackan muistelmien ensimmäinen osa jatkuu vuoteen 1970,  
jolloin hänet nimitettiin Turun Kaupunginteatterin johtoon.
***
Tarja Cronberg
Uuden työn politiikka

Työministerinä kesäkuuhun 2009 asti toimineen Tarja Cronbergin kantaa  
ottava teos suomalaisen työn kipupisteistä ja työelämässä ja  
työmarkkinoilla tarvittavista rakenteellisista muutoksista.  
Cronbergin mukaan on luotava poliittiset ja taloudelliset  
edellytykset sille, että aina löytyy töitä ja että koulutus turvaa  
siirtymisen työstä työhön.

Työttömyyden hoidossa tulisi korostaa palvelua valvonnan sijaan.  
Työstä työhön siirtymisen tulisi olla paljon nykyistä vaivattomampaa.  
Cronbergin mielestä myös työkyvyttömyyseläkkeen kynnystä on  
madallettava ja työvoimatoimistojen resursseja lisättävä.

Luovan työn merkitys taloudellemme on huikeasti kasvanut. Luovaan  
työhön kuuluviin taukoihin ja kausittaiseen kiireettömyyteen  
suhtaudutaan silti edelleen joustamattomasti.

Myös esimiestyöhön on panostettava tuntuvasti nykyistä enemmän.  
Esimiesten tulisi ottaa osaltaan vastuu sairauspoissaoloista, arvelee  
Cronberg. Hän rohkaisee esimiehiä ja työnantajia löytämään  
inhimillisyyden ja tuottavuuden kohtaamispisteen.
****
Taina West
Suomalainen sankaruus

Sankarina pidetään ihmistä, joka omalla toiminnallaan ja  
neuvokkuudellaan ylittää muiden ylivoimaisina pitämiä esteitä.  
Yleisimpiä sankarityyppejä ovat sotasankarit. Suomessakin sankaruus  
helposti liitetään sotiin, kuuluuhan maamme lähihistoriaan kaksi  
sotaa. Myös urheilusankarit kuuluvat perinteiseen suomalaiseen  
sankarigalleriaan. Aikaisemmin he ovat toimineet kansaa yhdistävänä  
tekijänä. Kun Paavo Nurmi menestyi juoksuradalla, koko kansa  
menestyi. Pystyvätkö Kimi Räikkönen tai Tero Pitkämäki samaan? Onko  
kaikkia suomalaisia yhdistävälle sankaruudelle enää tarvetta?  
Sankaruus on ennen muuta yhteiskunnallinen ja poliittinen määre.  
Samat teot ovat joko sankarillisia tai kunniattomia riippuen siitä,  
miltä kannalta asiaa katsoo. Voiko tekemättä jättäminenkin olla  
sankarillista? Esimerkiksi koulu- ja työpaikkakiusaaminen ovat  
lisääntyneet viime aikoina. Kuinka moni uskaltaa olla sankari: olla  
osallistumatta toisen ihmisen kiusaamiseen ja nousta silmätikuksi?  
Sankaruus on myös hyvin fyysinen ja miehinen ominaisuus. Harvoin  
puhutaan henkisistä sankareista tai naissankareista - paitsi silloin,  
kun sanalla viitataan miehiin. Taina West pohtii kirjassaan  
Suomalainen sankaruus sankaruuden käsitteen muuttumista ja sitä,  
millaista sankaruus on tänään.
****
Aulis Aarnio
Vastahankaan

Yliopistomiehen, oikeusfilosofin ja juristin puhutteleva  
muistelmateos. Aarnio (s. 1937) on omistanut teoksensa vanhempiensa  
muistolle ja hän kertoo koskettavasti perheensä ja sukunsa tarinan.  
Aarnion kertomus kulkee kovan työn ja puutteen leimaamasta  
lapsuudesta Kangasalan Huutijärvellä kansainvälisesti arvostetun  
oikeus-filosofin kypsiin pohdintoihin.

****
Antony Beevor & Artemis Cooper
Pariisi miehityksen jälkeen 1944-1949

Normandian maihinnoususta alkanut liittoutuneiden kampanja päättyi  
Pariisin taisteluihin elokuussa 1944. Saksalaisten antautumista  
seuranneeseen pariisilaisten riemuun sekoittuivat voimakkaat  
kansalliset ristiriidat ja yhteistoimintaan osallistuneiden vaino.
Pariisin kulttuurinen elämä nousi kukoistukseensa sekasortoisissa  
oloissa, vaikean elintarvike- ja polttoainepulan keskellä. Beevor on  
ylivoimainen suurten ja monivivahteisten prosessien hahmottaja. Hän  
osoittaa suuret linjat ja elävöittää tarinaa taiten valituilla  
anekdooteilla.