[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Kulta ja kulttuurisen kertomisen taito

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Katri Maaria Issakainen  FM, kaupunkihistorian tutkija, Itä-Suomen
yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Immonen, Visa: Golden Moments Artefacts of Precious Metals as
Products of Luxury Consumption in Finland c. 1200-1600. Suomen
keskiajan arkeologinen seura, Archaeologia Medii Aevi Finlandiae
XVI., 2009. 331 sivua.


Kulta ja kulttuurisen kertomisen taito
---------------------------------------------------------

Sarjassa Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XVI on ilmestynyt Visa
Immosen arkeologian väitöskirjaan perustuva teos Golden Moments -
Artefacts of Precious metals as Products of Luxury Consumption in
Finland. Se on on kypsä tutkimus, joka esittelee lähteensä ja
tutkimusasetelmansa ymmärrettävästi ja huolellisesti. Teos on myös
hyvä esimerkki lähdekriittisestä tutkimuksesta. Keskiajan tutkijalle
tuttu kirjallisten lähteiden niukkuus tuodaan esille tarkkojen
diagrammien avulla. Myös kultasepän tuotteista kertova aiempi
eurooppalainen tutkimuskirjallisuus tuodaan esiin. Kirjaa voi
suositella laajaksi perusteokseksi käsityön historian ja
kaupunkihistorian tutkimukseen sekä arkeologeille että historian
tutkijoille.


Visa Immosen tämän vuoden alussa Turun yliopiston humanistisessa
tiedekunnassa esitetty väitöstutkimus Golden Moments kuvaa
kiinnostavasti historiallisen ajan arkeologisia löytöjä ja yhdistää
kirjallista ja materiaalista tutkimusaineistoa. Teos kertoo Suomessa
käytetyistä kultasepän tuotteista kulutuskulttuurin osana 1200-1600.
Aikaväli kattaa pitkän ja vaiherikkaan jakson suomalaisessa
kulttuurissa. Tutkimus alkaa Ruotsin kolonisaatiopolitiikan
alkuvaiheista 1200-luvulla ja päättyy vakiintuneen ruotsalaisen
suurvallan aikajaksolle 1600-luvulle. Väliin mahtuvat niin
unionikiistat kuin Vaasa-kauden kultaa ja rikkauksia hamunnut
eliitti.

Visa Immonen kytkee teoksessaan hienosti suomalaisen kaupunkikäsityön
skandinaaviseen ja germaaniseen perinteeseen. Tämä lähestymistapa oli
aiemmalle 'suomalaista' käsityötaitoa korostaneelle
historiantutkimukselle vieras, mutta nykyaikaiselle
historiantutkimukselle ainoa mahdollinen. Suomen käsityö oli sekä
esinetuonnin, että käsityöläisten liikkumisen kautta yhteydessä
Skandinaviaan ja Saksan ruhtinaskuntiin. Golden Moments teoksen
luettuaan voi perustellusti kysyä, olisiko Suomen alueella ollut
keskiajalla tai uuden ajan alussa lainkaan kaupunkeja ja
korkealuokkaista käsityötä ilman rannikkoalueemme ruotsalaisia. Visa
Immonen on todennut, että Suomeen ei tuotu ruotsalaisten toimesta
ainoastaan kullalta kimaltavia esineitä, vaan ruotsalaiset toivat
Suomeen uudenlaisen sosiaalisen organisoitumisen muodon:
kaupunkikulttuurin.

Visa Immonen ei jää tutkimuksessaan tuijottelemaan esineiden pintaa,
vaan sukeltaa niiden merkityskenttään. Hän nostaa esiin
kulutuskulttuurin äärilaidat ja huomioi esineiden merkityksen
toisaalta henkisen kulttuurin kuljettajina, toisaalta arjen
kulutustavaroina. Kultaesineiden narratiivista sisältöä käsitellään
kirjassa sekä tekstissä että kuvien muodossa. Immonen vertaa
kultaesineiden kertomaa puuesineiden visuaaliseen symboliikkaan ja
toteaa puisten ja kultaisten koriste-esineiden narraatioiden
liikkuvan eri tasoilla. Tämä oli tietysti luonnollista, koska puiset
esineet valmistettiin eri käsityöpajoissa kuin kultaiset ja lisäksi
esittävien puuesineiden käyttö poikkesi kultaesineiden käytöstä ja
kulutuksesta.

Esinekulttuurin eräs kiehtova piirre on esineiden kopioitavuus.
Esinekulttuurin kopioluonne on tuttua käsityökulttuurin tutkijoille,
olkoonpa kyseessä sitten lasiset, saviset tai puiset esineet. Immosen
tutkiman mukaan kopioinnin tasot olivat vahvoja myös kultaisissa ja
hopeaisissa esineissä. Mallia etsittiin niin kristillisestä
symboliikasta kuin pakanoiden artefakteistakin. Hienoiksi koetut
mallit saivat lukuisia kopioita ja siten esinesymboliikkaan muodostui
useita päällekkäisiä tasoja. Tätä päällekkäisen jäljennyksen linjaa
seuraamalla käsityötutkija saa selville esinekulttuurin syvemmän
kertomuksen. Esineiden avulla voidaan kuvata myös ihmisten ja
ajatusten liikkumista. Lisäksi esinekulttuuri on Visa Immosen mukaan
myös kertomusta ihmisen halusta koristautua ja osoittaa esineillä
omaa statustaan ja yksilöllistä imagoaan.

Erityisen kiehtova osa Visa Immosen kirjassa on esittely kultasepän
ammatista. Kultaseppien arki kaupungeissa ei ollut pelkkää luksusta,
vaan siihen sisältyi konkreettinen esinevalmistus, tavaran hankinta
sekä ehkäpä vaikeimpana osana esineiden myyminen. Myös Immosen
teoksen hienot kuvat kertovat arvoesineen valmistuksen vaiheista.
Kultasepät nousivat kaupunkien sosiaalisessa hierarkiassa usein
merkittävään rooliin. Tämä ei johtunut pelkästään heidän
vauraudestaan, vaan osatekijöinä olivat myös merkittävät
ulkomaansuhteet ja taistelemalla saavutettu asema merkittävinä
kauppiaina. Kultaseppäkulttuuri sitoi suomalaisen kaupunkikäsityön
vahvasti eurooppalaiseen perinteeseen, sillä kultasepillä oli laaja
kansainvälinen verkosto.

Pieni puute Immosen teoksessa on karttojen vähäinen hyödyntäminen.
Runsain määrin kirjassa esitellyt kiinnostavat kristillisten
kirkkojen esineistöt jäävät paikkakuntien osalta hieman hämärän
peittoon. Esimerkiksi kirjassa esitelty Vehmaan kirkon upea
reikäkoristeinen astia olisi saanut kiinnekohdan olemassaololleen,
mikäli kirjan sivuille olisi mahtunut pieni kartta siitä, missä
kirkko sijaitsee.  Myös kirjassa kiinnostavasti kuvatut esineiden
liikkeet vaikkapa Venetsiasta Suomeen olisi voinut saada esille
karttamuotoisesti. Kuten Visa Immonen toteaa, esine ei kerro
ainoastaan löytöpaikastaan. Arvokas esine kertoo meille
käsityöläisistä, kaupankäynnistä ja kaupunkien sosiaalisesta
rakenteesta. Lisäksi kimaltelevat kultaesineet kertovat meille myös
ihmismielen pimeistä puolista: sodista, väkivallasta ja ahneudesta.





---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/